sokkelin sisäpuoli pesuhuoneessa

[arijh]

Talossamme on tuoreet salaojittavat eristeet ulkopuolella ja kohta alkaa kellarin saunaosaston remontti.
Saunaosaston lattiaan tulee 200 mm salaojittavaa eristettä ja lattialämmitys.
Kellarissa on vanha rivinteeraus ilmavälillä. Sokkeli on aika paksu, kun ulkopuolella on vielä koristelaatta maan yläpuolisella osalla (n 5cm). Kokonaispaksuutta rivinteerauksen kanssa tulee n 40 cm. Maanpinnan yläpuolella sokkelia on n 40-50 cm: ikkunan korkeus + vähän varaa alapuolella.
Suunnittelija ehdottaa koko seinän korkeudelta eristystä sisäpuolelle. Eli pesuhuoneessa rakenne olisi: kaakelilaatta + kosteuseristys + uretaanilevy (jonka päälle voi laatoittaa suoraan) + vanha rappaus tasoitteineen + rivinteeraus + ilmaväli + sokkeli + salaojittava eriste maan alla / koristelaatta maan päällä.
Täältä palstoilta löytyy useita varoituksia koko seinän eristämisestä ja olen niitä yrittänyt suunnittelijalleni toistaa. Hänen ratkaisunsa kapillaariselle sokkelikosteudelle oli parantaa ilmavälin tuuletusta johtamalla sieltä letkuja ilmanvaihtojärjestelmään (huippuimuri vessojen + saunaosaston ilmalle). Menee vähän virittelyksi ja kustannuksetkin nousee.
Rakennusurakoitsija (en remontoi kosteita tiloja itse) taas valittelee että osittainen eristys on teknisesti vaikeampi toteuttaa kuin täysi eristys tai ei eristystä ollenkaan.
Miten muut ovat osittaisen eristyksen laatoituksen alle käytännössä tehneet? Tarvitaanko koolaus, eristys ja vielä levytys ennen kosteuseristettä ja laattaa? Tai eriste liimattu yläreunaan ja koolaus + ilmarako alaosassa ja sitten levyt jne?
Paneeli tai levypintaiset seinät kuulostaa helpommilta eristää osittain sisäpuolelta kuin kaakeloitu seinä. Lähinnä mietin siis kaakeloidun seinän ja osittaisen eristyksen problematiikkaa, ja sitäkin että vaikuttaako kosteuseristeet yms pesuhuoneen erikoisuudet tähän kuvioon? Eihän ne sinänsä kai pitäisi kun sokkelin pitäminen lämpimänä ja kastepisteen siirtyminen ulkopuolelle on se mihin pyritään. En vaan sitten ymmärrä että eikös tässä seinän alaosasta sokkeliin tullutta lämpöä sitten karkaa sen ulkopuolelta eristämättömän sokkelin yläosan kautta?

Tai onko sisäpuolinen eristys pesuhuoneessa lopulta vaivan arvoistakaan, kun on rivinteeraus ja maanalainen kerros salaojittavaa (100 mm)? Pesuhuone on nurkassa joten kaksi sivua on sokkelia vasten, mutta on myös leveähkö ikkuna josta lämpöä karkaa joka tapauksessa. Eristettävää seinää tulisi ehkä 4 metrin mitalta.
Jos tuntuu kylmältä, voishan ehkä sitten ajatella vaikka korvaavansa betonisen koristelaatan eristävämmällä, mutta paksuus jää vain 5cm luokkaan. Ja pitäis ehkä sitten repiä koko talon laatat irti ja korvata että on yhtenäisen näköinen. Mieluummin sitten se 4 metrinen pesuhuoneen seinä sisäpuolelta.
Viime talvena pesuhuone oli viileähkö, mutta siedettävä, mutta en tiedä oliko tilanne vertailukelpoinen, kun lämmitys oli seinäpatterin varassa ja lattia oli eristämättömänä jääkylmä. Enkä tiedä miten paljon energiaa meni hukkaan.
Onko kenelläkään oikeaa mittaustietoa tai lämpökameran dataa että miten paljon vastaavassa tilanteessa lämpöä karkaa?

[laitinenp]

Me toteutimme viime kesänä kylpyhuoneen ja saunan vastaavanlaiseen tilaan, yhteensä 13 m2. Sokkeli on betonivalua n. 20 cm, sitten ilmarako ja betoninen väliseinäharkko. Yksi ikkunakin on, 2 lasia ja kokoa arviolta n. 40x60cm. Lattiassa on lämpöeriste ja laatta jossa vesikiertoinen lattialämmitys (kaukolämpö). Tila oli koko talven lämmin vaikkei se vielä ollut varsinaisesti kylppärikäytössä. Lämpöhukasta en kyllä osaa sanoa mitään mutta kyllä siellä oli ainakin meidän mielestä riittävän lämmintä. Lattia parikymmenasteinen. Kovilla pakkasilla mittasin ulkonurkan lämpötilan seinästä ylempää ja se oli kyllä useita asteita lattiaa kylmempi, muistaakseni 15 astetta.

[Matti Alander]

Oikeastaan kaikki ovat osittain oikeassa, mutta korjausrakentamisessa joudutaa yleisesti turvautumaan kombromisseihin. Paras rakenne tietysti olisi kaikki lämmöneristys ulkona ja runko mahdollisimman lämmin.
Ongelmaa eli kapillaarista kopsteudennousua anturasta, jota ratkotaan salaojittavalla lämmöneristeellä ulkopuolella estetään parhaiten mitä suurempi lämpötilaero on maaperän ja sokkelin välillä. Asentamalla sisäpuolelle ereistystä lämpötila eron suuruus pienenee ja kuivuminen hidastuu.
Tekemällä rivinteeraus betoniharkon sijasta kevytsoraharkolla antaa jonkinmoisen eristyskyvyn ja seisova ilma ilmaraossa lisää sitä. Lämmönläpäisykerroin ei ole mairitteleva, mutta pinta-ala kuitenkin suhteellisen pieni. Lämmönhukan suuruus koskettaa ainoastaan pintalaa pääsääntöisesti.
Kombromissina voisin ehdottaa sisäpuolen ohutta eristämistä, esim. 3 cm paksuisella Uretaanilevyllä, jolloin kuivumista kuitenkin tapahtuu ulospäin, joskin hitaammin. Rakenne on helppo toteuttaa ja kylmäsiltakin alkaa olla melko pieni.
Jos asiaa olisi käsitelty jo aiemmin ennen salaojittavan eristeen asentamista, olisi sitä voitu asentaa alaosaan tupla kerros eli 200 mm, jolloin toimivuus olisi entistäkin parempi.
Kuivuminen käytettäessä salaojittavaa eristettä on kuitenkin aina parempi, kuin rakenteissa, joissa on höyrynsulku ulkopinnassa, kuten patolevyt tai bitumikerroksia.
Huonetilan kylmyys ei sinänsä johdu lämmöneristeen paksuudesta, vaan lämmitysjärjestelmän tehon puutteesta, armeijan telttakin on kamiinoineen lämmin vaikka eristystä ei ole laisinkaan.