Tonttimme "rasitteena" on liikuntakenttä toisella puolella rajaojaa, noin 50m päässä talostamme. Tutustuimme tuohon alueeseen kun olimme ostamassa taloa, ja ajattelimme että "mikäpä siinä, saa mukulat harrastaa liikuntaa".
Paskat, ensimmäisenä syksynä tuo alue osoittautui melkoiseksi murheenkryyniksi. Nuoriso rälläsi mopoilla, moottoripyörillä ja mönkijöillä aivan tuossa rajaojan penkalla aamusta iltaan. Tuolloin meillä paloi hyvin useasti pinna tuohon järjettömään pärinään joka kuului sisälle asti, ja pyrimme useasti käydä keskustelemassa nuorison kanssa sillä seurauksella että luikkivat joka kerta häntä koipien välissä karkuun. Yksi kaveri noista ~10:stä jäi juttusille ja ymmärsikin yskän. Loput, paitsi tuo yksi, jatkoi showtaan päivittäin koko tuon syksyn.
Asian vuoksi hätyytettiin kunnan isäntiä, poliiseja, ja "kylänvanhinta". Tuloksetta. Kaikki vain sanoivat että "pitäisihän nuolle jotain tehrä...". Asia jäi kuitenkin aina niihin puheisiin. Kunnanjohto oikein sentään kehui, että joku ottaa asian näin vakavasti.
Seuraavana talvena kun kenttä jäädytettiin luistelukentäksi, alkoi öinen traktoriralli kentällä kun sama nuoriso kävi sudittamassa jäällä traktoreilla. Metakka oli melkoinen... ikkunat kolisi ja elukat oli aivan sekasin. Soittelua kunnan johtoon ja poliisille. Kun ei soittelu auttanut, menin keskellä yötä kentälle itse keskustellakseni aiheesta... sillä seurauksella että jäin lähestulkoon alle, ja haukuttiin "vi*un hulluksi k*sipääksi". Tähän tämä traktoriralli sitten kuitenkin hiipui.
Seuraava kevät ei tuonut mitään parannusta mopoiluun, päinvastoin. Taas sama rundi... samat naamat, samat vehkeet. Soittelua samoille tahoille. Tuloksetta.
Seuraava kesä oli taas jotain aivan järkyttävää. Keskustelua kylänvanhimman, ja pärisijöiden vanhempien kanssa. Tästäkös homma oikein äityi, ja hyvä etteivät tulleet jo tontille pärräämään. Ihan järjetöntä mopojen huudatusta tuolla rajaojan penkalla. Meillä paloi taas pinna, ja käytiin lyömässä nyrkkiä pöytään kunnantalolla että hommalle on tultava loppu. Valokuvasin vielä noita tuhoja jota tuolla kentällä oli tuon prääsäämisen jäljiltä. Kauniita puheita ja kiitosta... ei mitään tulosta.
Viime talvena ei kukaan käynyt traktoreineen kentällä ilman hyvää syytä. Eikä pahemmin autoillakaan. Ilmeisesti hieman tullut älliä porukkaan asian suhteen.
Tänä keväänä tuossa on muutama yritteliäs nuori käynyt mopoineen ja mönkijöineen, mutta hämmästyttävää kyllä kentällä on ollut verrattaen erittäin rauhallista. Nyt siihen vieläpä aukesi iäkkäämmän miehen pitämä kahvikioski, ja tuokin mies on noille kakaroille sanonut että ei siedä tuota pärinää sitten hetkeäkään.
No, ei siinä mitään. Tässä alkaa nyt tarina tuon ensimmäisen virkkeen mainitsemasta aikuisten lapsellisuudesta.
Kuulin tuossa jokin aika sitten hyvältä kaveriltamme joka hyvää pataa noiden kylänmiesten kanssa enempi tai vähempi, että ainakin 2 perheen vanhemmat ovat kustantaneet bensat mopoihin ja KÄSKENEET kakaroitaan tulla nimenomaan tähän kentälle pärisemään ja pitämään meteliä. Kolmas perheenisä on mennyt vielä pidemmälle, ja maksanutkin pojalleen siitä että tulee tuohon mönkijällään jauhamaan.
Kuinkas kuitenkin kävi, nyt parin vuoden jälkeen kakaroilla on ollut niin paljon älliä etteivät ole totelleet.
