"Vanhaa kunnioittaen"
"Vanhaa kunnioittaen"
Vanhan kunnioitus on trendikästä ja välittäjien myyntipuheissa usein käytetty fraasi, mutta kuten tälläkin foorumilla usein on tullut ilmi, puheen tasolle tuo usein jää. Aloitetaanpa työpäivän piristykseksi linkkiketju vaikka tällä:
http://www.etuovi.com/kohde/98373 (puuhellaa ainakin on kunnioitettu)
http://www.etuovi.com/kohde/98373 (puuhellaa ainakin on kunnioitettu)
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Ei jumankekkana! Veit juuri sen linkin, jonka ITSE aioin tähän liittää keskustelun avauksen nähtyäni
Tuo on suorastaan ihovillat nostattava esimerkki siitä, että tietyn ikäisiä taloja saisi jo lakiin perustuen myydä vain testit suorittaneille henkilöille...
-
Schaza
- Jäsen

- Viestit: 438
- Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 23:39
- Paikkakunta: Kulkuri vailla kotia... jossain Etelä-Pohjanmaalla
- Kotisivu: http://koti.mbnet.fi/h_j/
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Vanhaa on kunnioitettu juu... hellassa on vanhahkot nupit eikä ole päällemaalattu, ja varaston katolla kasvaa läntti sammalta. Saunan ovi oli kovin hieno... en vain enää muista minkälainen. Loppui mielenkiinto jo ennen tuota saunakuvaa enkä enää uudelleen linkkiä avaa.
Otan vastaan vanhoja purkkeja, tuotepakkauksia, ym. vanhaa arvotonta tavaraa "vintti-museooni".
-Voi tätä kaikenkarvaisten allekirjoitusten koskaan kuivumatonta rämettä.-
-Voi tätä kaikenkarvaisten allekirjoitusten koskaan kuivumatonta rämettä.-
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Totta. Surullista ja ärjyäAura kirjoitti:Ei jumankekkana! Veit juuri sen linkin, jonka ITSE aioin tähän liittää keskustelun avauksen nähtyäniTuo on suorastaan ihovillat nostattava esimerkki siitä, että tietyn ikäisiä taloja saisi jo lakiin perustuen myydä vain testit suorittaneille henkilöille...
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Heh-heh,tarvii nyt kysyä kuin se olisi pitänyt konservoida ? Itsellä on,ehkä ihan väärä, käsitys ettei 20-luvun varustuksella ja asumisviihtyvyydellä olevassa
talossa monikaan jälkeen toisen maailmansodan syntynyt viitsi asua.
Mahtoiko tuo puuliesikään olla alkuperäinen ?
talossa monikaan jälkeen toisen maailmansodan syntynyt viitsi asua.
Mahtoiko tuo puuliesikään olla alkuperäinen ?
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Menee ihan kylmät väreet selkäpiitä pitkin. Huh huh ja huh. Menee ihan päivä pilalle moisesta. Vastauksena siihen, että miten olisi pitänyt kunnostaa; Jos talo on 1920 luvulta, niin sen ei pidä näyttää sisältä 2000 luvun rivarilta. Nykyajan mukavuudet saa kyllä vanhaankin taloon, ilman että se rais..pilataan totaalisesti.
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
"Vanhaa kunnioittaen"
Tuohon linkkiin pohjaten vois sanoa, että periaatteella "vanhaa kunnioittaen" 80-vuotiaalle mummolle pitää tehdä vaikka väkisin rasvaimu, kasvojenkohotusleikkaus, botoxit naamaan, silikonotissit, hampaisiin kuoret, hiusten pidennys ym. härpäkkeet. Jonkinmoinen lobotomialeikkaus päälle jos mummo sattuu olemaan jälkeläisten kannalta hankalaa sorttia.
Eikös nuo toimenpiteet osoittaisi kunnioitusta vanhaa kohtaan?
Tuohon linkkiin pohjaten vois sanoa, että periaatteella "vanhaa kunnioittaen" 80-vuotiaalle mummolle pitää tehdä vaikka väkisin rasvaimu, kasvojenkohotusleikkaus, botoxit naamaan, silikonotissit, hampaisiin kuoret, hiusten pidennys ym. härpäkkeet. Jonkinmoinen lobotomialeikkaus päälle jos mummo sattuu olemaan jälkeläisten kannalta hankalaa sorttia.
Eikös nuo toimenpiteet osoittaisi kunnioitusta vanhaa kohtaan?
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Joo, mulla nousee karvat pystyyn tuosta kuolleeksi kulutetusta fraasista. Vanhaa kunnioittaen my ass. "Vanhasta viis veisaten!" olisi osuvampi markkinaveisu tässä tapauksessa.
Olipa vaan karsea sisältä (mielipide), ja hiukan ulkoakin. Vaan olihan siellä vanhan näköistä pahvikattoa, ja joku keittiön pyyheliinatangon kankainen suojus. Siinä sitä vanhaa. Ai juu, ja "talon alta löytyy nostalginen perunakellari".
"Olisiko Rohdintiellä teille sopivat rohdot unelmien kodiksi?", lopettaa välittäjä suitsutuksensa. Meikä tarttis kyllä aika vahvat rohdot voidakseen asua noin laminaatilla kunnioitetussa talossa.
Olipa vaan karsea sisältä (mielipide), ja hiukan ulkoakin. Vaan olihan siellä vanhan näköistä pahvikattoa, ja joku keittiön pyyheliinatangon kankainen suojus. Siinä sitä vanhaa. Ai juu, ja "talon alta löytyy nostalginen perunakellari".
"Olisiko Rohdintiellä teille sopivat rohdot unelmien kodiksi?", lopettaa välittäjä suitsutuksensa. Meikä tarttis kyllä aika vahvat rohdot voidakseen asua noin laminaatilla kunnioitetussa talossa.
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Aika kauhean näköistä, joo.
Minusta tämä "vanhaa kunnioittaen" on vähän kaksipiippuinen juttu.
Toisaalta mielestäni juuri tuollainen on kauheaa, että muutetaan perinteistä ulkoasua mm. laminaateilla ja modernin tyylin kalusteilla. Tai vastaavasti jos rintsikka muutetaan joksikin valkealla sisustetuksi hörhelöiseksi pitsihuvilaksi. Rintsikka on oman aikansa kuva, johon kuuluvat maalatut lautalattiat, ne ihanat komerot, helmiponttipaneelit (maalaamattomat) jne. Minusta rintsikat ovat sellaisia selkeän yksinkertaisia, käytännöllisiä ja elämää kestäviä.
Toisaalta taas ihan järkisyistä mielestäni on ihan hyväksyttyä esim. laittaa seiniin kipsilevyä tai koneellisen ilmanvaihdon, jos tarvis vaatii. En hirveästi näe järkeä jossain "panukailamaisessa vanhaa kunnioittaen- tyylissä", jossa kaikki rakenteet pitäisi tehdä kuten aikanaan. Eli ei ole pakko keitellä maaleja ja viritellä pinkopahveja ja tehdä "hengittäviä" rakenteita.
Mielestäni saa muuttaa rakenteet nykyaikaisiksi, kunhan ulkonäköä ei muuteta joksikin ihan toiseksi.
Minusta tämä "vanhaa kunnioittaen" on vähän kaksipiippuinen juttu.
Toisaalta mielestäni juuri tuollainen on kauheaa, että muutetaan perinteistä ulkoasua mm. laminaateilla ja modernin tyylin kalusteilla. Tai vastaavasti jos rintsikka muutetaan joksikin valkealla sisustetuksi hörhelöiseksi pitsihuvilaksi. Rintsikka on oman aikansa kuva, johon kuuluvat maalatut lautalattiat, ne ihanat komerot, helmiponttipaneelit (maalaamattomat) jne. Minusta rintsikat ovat sellaisia selkeän yksinkertaisia, käytännöllisiä ja elämää kestäviä.
Toisaalta taas ihan järkisyistä mielestäni on ihan hyväksyttyä esim. laittaa seiniin kipsilevyä tai koneellisen ilmanvaihdon, jos tarvis vaatii. En hirveästi näe järkeä jossain "panukailamaisessa vanhaa kunnioittaen- tyylissä", jossa kaikki rakenteet pitäisi tehdä kuten aikanaan. Eli ei ole pakko keitellä maaleja ja viritellä pinkopahveja ja tehdä "hengittäviä" rakenteita.
Mielestäni saa muuttaa rakenteet nykyaikaisiksi, kunhan ulkonäköä ei muuteta joksikin ihan toiseksi.
Kurjuuden maksimointi --> uudesta omakotitalosta täysrempattavaan rintamamiestaloon --> Mutta: omakotitaloalueen helvetistä haja-alueen autuuteen
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
No tekee miten tekee, siitä voi olla montaakin mieltä.
Mutta kuvailu sanaparilla "vanhaa kunnioittaen" on kyllä tuohon esimerkkiin liityen täyttä p...aa.
Mksei voi sanoa "Täydellisesti uudistettu ja modernisoitu"?
"Vanhaa kunnioittaen" voi myyntitilanteessa tarkoittaa myös sitä, että ihan ite oon mahollisimman halvalla tehny sen mikä on tehty; vanhat ryönät, uusimista vaativat tekniset rakenteet, puutteet ja korjaamattomat viat on piilotettu kevyesti maalikerroksen taakse...
Mutta kuvailu sanaparilla "vanhaa kunnioittaen" on kyllä tuohon esimerkkiin liityen täyttä p...aa.
Mksei voi sanoa "Täydellisesti uudistettu ja modernisoitu"?
"Vanhaa kunnioittaen" voi myyntitilanteessa tarkoittaa myös sitä, että ihan ite oon mahollisimman halvalla tehny sen mikä on tehty; vanhat ryönät, uusimista vaativat tekniset rakenteet, puutteet ja korjaamattomat viat on piilotettu kevyesti maalikerroksen taakse...
Voisin ajatella vähän toisinkin...rakenteiden "nykyaikaistamisella" voidaan vanha talo pilata rakenteellisesti aika tehokkaasti korjauskelvottomaksi. Trendipinnat ei varsinaisesti koko talo pilaa lopullisesti, vaikka tolkutonta typeryyttähän esim vanhojen puuovien vaihtaminen moderneihin mdf-pahvilevyoviin on.Mielestäni saa muuttaa rakenteet nykyaikaisiksi, kunhan ulkonäköä ei muuteta joksikin ihan toiseksi.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Eipä tuo nyt munkaan suosikki ollut, vaikka siellä olikin joitan vanhoja piirteitä jäljellä. Mahtoiko tuolla olla montaakaan alkuperäistä pintaa jäljellä? Saunassa saattoi olla jokin alkupeärinen paneli, mutta sekin liilaksi maalattuna.
Ei nyt kuitenkaan lähdetä ihan kauhiasti vellomaan maailmantuskassa näiden "pilattujen talojen" suhteen, nämä on aina semmoisia keskusteluja, joista tulee jollekin paha mieli tai menee käpy nenään. Eli vaikka on kiva (tai "kiva") taivastella näitä modernisoituja, niin pidetään kumminkin vähän semmoista positiivista etäisyytä (tai sitten analyyttistä otetta) näihin.
Oikeastaanhan tuo oli sisustettu aika niukkalinjaisesti, vähän liikaa sisustuslehtimeiningillä omaan makuuni, mutta ei se nyt missään tapauksessa yrjökamala ollut. Sen sijaan toi "vanhaa kunnioittaen"-hokema ei kyllä toteudu tuon talon kohdalla laisinkaan.
- Kaikki pintamateriaalit oli vaihdettu, lattiaparketit/laminaatit, maalatut modernit seinäpinnat, kattolevytykset/paneloinnit olivat täysin modernit ilman häivääkään "perinteestä".
- Ikkunoita oli vaihdettu, ikkunajakoa oli muutettu vaihdetuissa, ulko-ovi oli perusrautakaupan pikkuruutuinen "söpöliiniovi" (henk. koht. yök).
- Talon eteen rakennettu terassi oli varmasti teknisesti ihan OK, mutta linjoiltaan ihan kamala vanhaan taloon. Ihan kamala.
- Muuten talo oli ulospäin aika kivan näköinen ja vanhoja elementtejä oli vieä jäljellä, vaan se ei juuri tuon terassinkötöstyksen takaa hahmotu.
- Piharakennus oli ihan kivan näköinen, mutta siihenkin oli rakennettu terassi päälle.
- Piharakennuksen sisämateriaaleille ei ollut käynyt ihan yhtä paha vahinko kuin sisällä, mutta aika lailla sisustuslehtikamaa sekin oli - stereotyyppistä maalaisromantikkaa.
Ei mulle tosta kämpästä nyt paha mieli tullut millään tavalla, mutta kyllä muakin korpeaa toi koko ilmaus "vanhaa kunnioittaen". Jos joku moista termiä käyttää, niin se on yleensä merkki mulle sitä että jotain on tehty ihan päin helvettiä.
Pekka
Ei nyt kuitenkaan lähdetä ihan kauhiasti vellomaan maailmantuskassa näiden "pilattujen talojen" suhteen, nämä on aina semmoisia keskusteluja, joista tulee jollekin paha mieli tai menee käpy nenään. Eli vaikka on kiva (tai "kiva") taivastella näitä modernisoituja, niin pidetään kumminkin vähän semmoista positiivista etäisyytä (tai sitten analyyttistä otetta) näihin.
Oikeastaanhan tuo oli sisustettu aika niukkalinjaisesti, vähän liikaa sisustuslehtimeiningillä omaan makuuni, mutta ei se nyt missään tapauksessa yrjökamala ollut. Sen sijaan toi "vanhaa kunnioittaen"-hokema ei kyllä toteudu tuon talon kohdalla laisinkaan.
- Kaikki pintamateriaalit oli vaihdettu, lattiaparketit/laminaatit, maalatut modernit seinäpinnat, kattolevytykset/paneloinnit olivat täysin modernit ilman häivääkään "perinteestä".
- Ikkunoita oli vaihdettu, ikkunajakoa oli muutettu vaihdetuissa, ulko-ovi oli perusrautakaupan pikkuruutuinen "söpöliiniovi" (henk. koht. yök).
- Talon eteen rakennettu terassi oli varmasti teknisesti ihan OK, mutta linjoiltaan ihan kamala vanhaan taloon. Ihan kamala.
- Muuten talo oli ulospäin aika kivan näköinen ja vanhoja elementtejä oli vieä jäljellä, vaan se ei juuri tuon terassinkötöstyksen takaa hahmotu.
- Piharakennus oli ihan kivan näköinen, mutta siihenkin oli rakennettu terassi päälle.
- Piharakennuksen sisämateriaaleille ei ollut käynyt ihan yhtä paha vahinko kuin sisällä, mutta aika lailla sisustuslehtikamaa sekin oli - stereotyyppistä maalaisromantikkaa.
Ei mulle tosta kämpästä nyt paha mieli tullut millään tavalla, mutta kyllä muakin korpeaa toi koko ilmaus "vanhaa kunnioittaen". Jos joku moista termiä käyttää, niin se on yleensä merkki mulle sitä että jotain on tehty ihan päin helvettiä.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
No minäkin täsmennän vähän omaa makuani ; ) Voihan sitä sanoa oman mielipiteensä, ja omalla tavalla (niinkuin remontitkin tehdään). Vaikka en minkään ketään halua loukata..
Kyllä rakenteet vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ulkonäkökysymysten lailla aika tavalla, joiltain osin ainakin. Kannatan sitä hengittävyyttä ja painavia, huokoisia materiaaleja, ei voi mitään:
–Kolkkojen ja onttojen muovisten tehdasmateriaalien kopse ja keveys sensijaan, jos tuntee oven painon kun sen avaa. Tai kuulee akustiikassa, että seinä tosiaan eristää naapurihuoneen äänet. Ja se ilmastoinnin lakkaamaton humina vanhassa talossa on jotenkin korni yhdistelmä ja karkottaa vanhan talon hiljaisuutta asuneen ja kokeneen varmasti. (Ehkä niitä osataan tehdä nykyään myös suht. äänetttömiä? Ilma ei kuitenkaan koskaan kulje täysin äänettömästi rööreissä).
–Saunan pukuhuoneessa on vielä jotain tunnelmaa, maalin väri lie helppo muuttaa ; ) Sisäänistutettu takka taas on samaa tyyliä kuin nuo päärakennuksen rivaritulisijaratkaisut.
–Ulkopuolelta kun katsoo, näkymää hallitsee kuitenkin mielestäni kivijalka ja kolmelasinen päätyikkuna. Ja vaikka talot eivät varmaankaan olleet 20-luvulla (vai milloin tämä olikaan rakennettu) valkoisia vaan monet jätettiin myös harmaantumaan, jollei maalattu kelta/punamullalla, valkoinen ulkomaali pukee kyllä tätäkin maalaistaloa niinkuin myös montaa sotien jälkeen rakennettua ja valkoiseksi maalattua rintsikkaa. (Ehkä just 20-luvulla köyhyyttä ja maalaisuutta alettiin maalata myös huonekaluissa valkoisen maalin alle piiloon täällä pohjoisessa. (Esim. ainut omaisuus, matka/kapioarkku maalattiin ja koristemaalattiin ihan jo muotioikkuna, muistan kerrotun.)
–Plexikattoinen terassi olisi aika helppo purkaa ja rakentaa vaikka kunnon lasikuisti tilalle (olen nähnyt yhden vähän saman mallisen talon, jossa oli rakennettu 50-60-luvulla onnistunut iso lasikuisti viiskytlukulaisine ehkä 8 tai 10 ikkunaa vierivieri kokoa 50 X 130 ). Ja vanhat ikkunat vaihtaa sinne missä uusia "sokean" näköisiä aukkoja.
Mutta sisäpinnat, huoh. ja kiintokalusteet. Miksi esim. tuollaiset rajaavat tummanruskeat listat valkoisen kanssa? Tämä on mautonta, kun taas pintojen elottomuus (miksei tapetteja?) kielisi ostajan näkökulmasta siitä, että remontiia ei ole tehty itselle (vaan ostajakandidaatteja ajatellen) ja häthätää, kunhan jotain uutta ja uuden veroista puhdasta ja hygieenistä pintaa. Jotain jonka viereen voi heti asentaa sänkynsä ja muuttaa sisään. Joka tapauksessa, jotkut välittäjätkin jopa yrittävät vaikuttaa myyjiin, etteivät nämä vain tekisi sitä myyntipintaremonttia; kaikki menee kuitenkin useimmiten uusiksi, eikä niistä haluta maksaa. Mutta tässä on remontoitu ensin ja hankittu arvioija sitten. Ja välittäjä on sitten yrittänyt vähän muotoilla myyntitekstiä...
Muiden tavoin en silti ymmärrä, miksi juuri tämän remontin ja talon kohdalla on valittu sanamuoto, joka ei voisi osua pahemmin harhaan (ja siis ketjun otiskossa). Kiire? Leipiintyminen? Sanavaraston puute?
Meilläkin muuten lila oli edellisen remontoijan lempiväri. Jätämme sitä (ja jopa akryylimaalia siis) jonnekin –vähän joka asukasvuosikertaa omalla tavallamme, edes hiukan, kunnioittaen
Kyllä rakenteet vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ulkonäkökysymysten lailla aika tavalla, joiltain osin ainakin. Kannatan sitä hengittävyyttä ja painavia, huokoisia materiaaleja, ei voi mitään:
–Kolkkojen ja onttojen muovisten tehdasmateriaalien kopse ja keveys sensijaan, jos tuntee oven painon kun sen avaa. Tai kuulee akustiikassa, että seinä tosiaan eristää naapurihuoneen äänet. Ja se ilmastoinnin lakkaamaton humina vanhassa talossa on jotenkin korni yhdistelmä ja karkottaa vanhan talon hiljaisuutta asuneen ja kokeneen varmasti. (Ehkä niitä osataan tehdä nykyään myös suht. äänetttömiä? Ilma ei kuitenkaan koskaan kulje täysin äänettömästi rööreissä).
–Saunan pukuhuoneessa on vielä jotain tunnelmaa, maalin väri lie helppo muuttaa ; ) Sisäänistutettu takka taas on samaa tyyliä kuin nuo päärakennuksen rivaritulisijaratkaisut.
–Ulkopuolelta kun katsoo, näkymää hallitsee kuitenkin mielestäni kivijalka ja kolmelasinen päätyikkuna. Ja vaikka talot eivät varmaankaan olleet 20-luvulla (vai milloin tämä olikaan rakennettu) valkoisia vaan monet jätettiin myös harmaantumaan, jollei maalattu kelta/punamullalla, valkoinen ulkomaali pukee kyllä tätäkin maalaistaloa niinkuin myös montaa sotien jälkeen rakennettua ja valkoiseksi maalattua rintsikkaa. (Ehkä just 20-luvulla köyhyyttä ja maalaisuutta alettiin maalata myös huonekaluissa valkoisen maalin alle piiloon täällä pohjoisessa. (Esim. ainut omaisuus, matka/kapioarkku maalattiin ja koristemaalattiin ihan jo muotioikkuna, muistan kerrotun.)
–Plexikattoinen terassi olisi aika helppo purkaa ja rakentaa vaikka kunnon lasikuisti tilalle (olen nähnyt yhden vähän saman mallisen talon, jossa oli rakennettu 50-60-luvulla onnistunut iso lasikuisti viiskytlukulaisine ehkä 8 tai 10 ikkunaa vierivieri kokoa 50 X 130 ). Ja vanhat ikkunat vaihtaa sinne missä uusia "sokean" näköisiä aukkoja.
Mutta sisäpinnat, huoh. ja kiintokalusteet. Miksi esim. tuollaiset rajaavat tummanruskeat listat valkoisen kanssa? Tämä on mautonta, kun taas pintojen elottomuus (miksei tapetteja?) kielisi ostajan näkökulmasta siitä, että remontiia ei ole tehty itselle (vaan ostajakandidaatteja ajatellen) ja häthätää, kunhan jotain uutta ja uuden veroista puhdasta ja hygieenistä pintaa. Jotain jonka viereen voi heti asentaa sänkynsä ja muuttaa sisään. Joka tapauksessa, jotkut välittäjätkin jopa yrittävät vaikuttaa myyjiin, etteivät nämä vain tekisi sitä myyntipintaremonttia; kaikki menee kuitenkin useimmiten uusiksi, eikä niistä haluta maksaa. Mutta tässä on remontoitu ensin ja hankittu arvioija sitten. Ja välittäjä on sitten yrittänyt vähän muotoilla myyntitekstiä...
Muiden tavoin en silti ymmärrä, miksi juuri tämän remontin ja talon kohdalla on valittu sanamuoto, joka ei voisi osua pahemmin harhaan (ja siis ketjun otiskossa). Kiire? Leipiintyminen? Sanavaraston puute?
Meilläkin muuten lila oli edellisen remontoijan lempiväri. Jätämme sitä (ja jopa akryylimaalia siis) jonnekin –vähän joka asukasvuosikertaa omalla tavallamme, edes hiukan, kunnioittaen
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Itseäni riipii aina jos jotain vanhaa ja sinänsä toimivaa revitään pois vain sen vanhuuden vuoksi. Ja niinhän se on, että jos haluaa ulkoa perinteisen mutta sisältä täysin modernin talon, niin parempi on tehdä sellainen uusi ja jättää vanhat talot niitä arvostaville.
Mutta ainahan on olemassa rajatapauksia, ja tämänkään esimerkkitalon historia ei ole tiedossa. Miten tulisi suhtautua vanhaan taloon josta 50-70-luvuilla on sisältä revitty kaikki vanhaan viittaava pois? Mahdollisesti vielä vaihdettu ikkunatkin epäsymmetrisiin maisemamalleihin ja ulkolaudoitus mineriittiin. Tällaisen talon entisöinti alkuperäisen rakennusajan tyyliin on tavallaan yhtä feikkiä kuin sen täysi modernisointikin. Jos kyseessä ei ole mikään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, on kai kyse puhtaasti omistajan mausta ja mieltymyksistä, mihin ei kelläkään liene nokan koputtamista. Tietysti jos talossa on jokin alkuperäinen elementti jäljellä, voi muun korjaus samaan tyyliin olla esteettisesti perusteltua. Mistään säilyttämisestä ei kuitenkaan silloin ole kysymys.
Ja tämmöisiä tapauksia jossain määrin suurin osa vanhasta rakennuskannasta on. Usein käytettävissä oleva varallisuus tuntuu määränneen sen miten paljon vanhaa on tuhottu, poikkeuksena toki kartanot yms. kohteet joiden esteettinen arvo on hurjinakin vuosina pysynyt muistissa. Esimerkiksi meidän talossa 70-luku merkitsi kaikkien vanhojen listojen hävittämistä ja vähän joka paikan maalaamista oranssiksi. Jos rahaa olisi ollut enemmän, olisi varmaan tuhoakin tehty laajemmin. Nyt hankin uudet listat liiterin perukoilta löytyneiden palasten mallin mukaan ja revin alas muutamaa lastulevyllä suoristettua seinää. Mielestäni se on perusteltua ja oikein, mutta jossain menee raja - itse saattaisin tehdä samoin myös vaikka alkuperäiset lankkulattiat, -katot ja uunit olisi hävitetty, mutta siinä vaiheessa varmasti ymmärtäisin hyvin jos jotain toista ei voisi vähempää kiinnostaa.
Mutta ainahan on olemassa rajatapauksia, ja tämänkään esimerkkitalon historia ei ole tiedossa. Miten tulisi suhtautua vanhaan taloon josta 50-70-luvuilla on sisältä revitty kaikki vanhaan viittaava pois? Mahdollisesti vielä vaihdettu ikkunatkin epäsymmetrisiin maisemamalleihin ja ulkolaudoitus mineriittiin. Tällaisen talon entisöinti alkuperäisen rakennusajan tyyliin on tavallaan yhtä feikkiä kuin sen täysi modernisointikin. Jos kyseessä ei ole mikään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, on kai kyse puhtaasti omistajan mausta ja mieltymyksistä, mihin ei kelläkään liene nokan koputtamista. Tietysti jos talossa on jokin alkuperäinen elementti jäljellä, voi muun korjaus samaan tyyliin olla esteettisesti perusteltua. Mistään säilyttämisestä ei kuitenkaan silloin ole kysymys.
Ja tämmöisiä tapauksia jossain määrin suurin osa vanhasta rakennuskannasta on. Usein käytettävissä oleva varallisuus tuntuu määränneen sen miten paljon vanhaa on tuhottu, poikkeuksena toki kartanot yms. kohteet joiden esteettinen arvo on hurjinakin vuosina pysynyt muistissa. Esimerkiksi meidän talossa 70-luku merkitsi kaikkien vanhojen listojen hävittämistä ja vähän joka paikan maalaamista oranssiksi. Jos rahaa olisi ollut enemmän, olisi varmaan tuhoakin tehty laajemmin. Nyt hankin uudet listat liiterin perukoilta löytyneiden palasten mallin mukaan ja revin alas muutamaa lastulevyllä suoristettua seinää. Mielestäni se on perusteltua ja oikein, mutta jossain menee raja - itse saattaisin tehdä samoin myös vaikka alkuperäiset lankkulattiat, -katot ja uunit olisi hävitetty, mutta siinä vaiheessa varmasti ymmärtäisin hyvin jos jotain toista ei voisi vähempää kiinnostaa.
Re: "Vanhaa kunnioittaen"
Meillä "vanhan kunnioittaminen" on suorassa suhteessa rahatilanteeseen. Esimerkiksi noita -50 luvun ikkunoitamme.. niin kauan kunnioitetaan noita vanhoja ikkunoita kun on rahaa vaihtaa uudet
Monessa muussakin kohdassa remppaa tehdessä on joutunut toteamaan, että nyt kunnioitetaan vanhaa ja vedetään vaan maali päälle.
Vanhaa voi kunnioittaa monella tavalla. Joko säilömällä vanha rakenne täysin, tai sitten tekemällä samannäköisen uusista materiaaleista. Jälkimmäinen on juurikin se haastavampi tapa, yleensä sorrutaan ylilyönteihin ja ryhdytään luomaan rintsikkaan kartanotyyliä, jota ei kyllä alunperin ole todellakaan ollut. Mielestäni silloin ollaan pahiten metsässä.
Vanhaa voi kunnioittaa monella tavalla. Joko säilömällä vanha rakenne täysin, tai sitten tekemällä samannäköisen uusista materiaaleista. Jälkimmäinen on juurikin se haastavampi tapa, yleensä sorrutaan ylilyönteihin ja ryhdytään luomaan rintsikkaan kartanotyyliä, jota ei kyllä alunperin ole todellakaan ollut. Mielestäni silloin ollaan pahiten metsässä.
"Rautakauppias jumalan armosta, ei täällä myyjät nauti ihmisarvosta.."



