Kellarin kuivatus

[jennanen]

Kävipä niin hassusti, että sulamisvedet tulivat kellarikerroksessa olevan pesuhuoneen lattiakaivosta sisälle...Nyt sitten pitäisi saada kellari kuivaksi. :/

Taustaa: Talo on perinteinen v.1952 rakennettu rintamamiestalo, tässä ei oo rossipohja vaan se toinen (minkä nimeä en nyt muista..). Kellarikerroksessa on alunperin ollut vain perunakellari ja varasto, mutta v.1983 sinne on rakennettu pesuhuone ja sauna. Tilan viemäröinti on hoidettu siten, että lattiakaivon kautta ns. harmaavesi menee pihalla sijaitsevaan pieneen kaivoon, mistä veden voi tyhjentää uppopumpulla pihan kautta kulkevan ojaan/puroon. Talossa on oma kaivo ja saostuskaivot. Eli tuon pikkukaivon lisäksi on 2 paskakaivoa. Oon käsittänyt, että nuo kolme kaivoa eivät ole yhteydessä toisiinsa, mutta voi myös olla, että tuo kolmas kaivo on "ylivuoto" kaivo noille kahdelle varsinaiselle kaivolle...mutta mistä sen tietää?

Nyt sitten kävi niin, että meijän pihalla olevan ojan/puron vesi nousi niin, että tuo kolmas kaivo jäi kokonaan veden alle...Sieltä sitten vesi tuli aina sisälle asti ja lopulta kellarissa oli vettä nilkkaan asti. Kyselin asiasta vakuutusyhtiön mielipidettä, mutta he eivät korvaa ko. vahinkoa. Vahingon pitäisi olla äkillinen eli toisin sanoen myrskyn aiheuttama. Tämäkö ei nyt sitten ole äkillistä, kun oja tulvii yhdessä illassa?! Ei kait. Ilmeisesti tulvavahinkoja korvataan aika nuivasti muutenkin...Meillä on tällä hetkellä kellarissa vpk:lta lainattu kuivuri, joka kerää veden. Nyt kuitenkin pitäisi hommata oma kuivuri eli käytännössä vuokrata se.

Kuinka kauan kellarin kuivatus suurin piirtein kestää, kun loppujen lopuksi se n.10cm imeytyi betonilattiaan? Minkälaisia vaurioita on luvassa? Miten asiaa voi tutkia? Mitenkä kuivaus kannattaa järjestää?

Entä kylpyhuoneen puoli? Koska pesutilat on rakennettu 1983 niissä ei ole vesieristystä. Lattia on laattaa, seinät panelia. Seinän alalaidassa on myös yksi kerros laattaa. Vesi ei noussut paneliin asti. Kylppäristä vesi lähti lopulta pois lattiakaivon kautta, mistä oli siis tullutkin (kun lähiojat saatiin virtaamaan) Varmasti jonkinlaiset kosteusmittaukset olisi hyvä tehdä? Kuntotarkastuksen yhteydessä viime lokakuussa kävi ilmi, että kylpyhuoneessa on jo valmiiksi vähän kosteutta. Kuinka luotettava kosteusmittaus nyt olisi? Mitä muuta kylpyhuoneessa pitäisi tehdä? Kylppäriremonttia emme mielellään tässä vaiheessa tee, koska viemäröinti pitää jokatapauksessa uusia ennen uusien jätevesimääräyksien voimaan tuloa (alueella ei vielä ole kunnan viemäriä, mutta se on lähi vuosina tulossa) ja tuolloin olisi tarkoitus laittaa myös salaojitus kuntoon.


Paljon kysymyksiä ja ärsyttävä tilanne. Toivottavasti joku osaa neuvoa pikaisesti. :)

[ttenkanen]

Meillä kävi talossa hieman vastaavanlainen vahinko juuri kun olimme hieromassa kauppaa (siis ostamassa): kaupungin harmaavesiviemäri jäätyi parin sadan metrin päässä ja vedet kellariin. Korjausprosessi eteni siten, että ensin tuli mittaaja toteamaan tilanteen ja määräsi hoidoksi kuivausta niin pitkään, että lukemat alkavat olla lähellä normaalikellarin lukemia. Kuivaukseen meni aikaa kuukauden verran. Tämän jälkeen kaupungin lukuun tuli vielä kaveri desinfioimaan kostuneet osat jollain alkoholipohjaisella aineella.

[Matti Alander]

Melko yleinen tilanne tänä keväänä, tietysti ikävä ja työläs. Toimenpiteet ovat olleet oikeat, ensin toimenpiteet tulvan syyn poistamiseksi, sitten kellari pumpaten ja lopuksi nopea kuivaamisen aloittaminen.
Kun kesä taas koittaa niin ongelmat unohtuu, mutta on taas ensi kevään riesa.
Kertomuksesi perusteella koko viemäröintijärjestelmä on monen virityksen summa joka on elinkaarensa lopussa. Koska nykyisin vielä on käytettävissä kotitaloustyön verovähennysjärjestelmä, niin kannattaisi varmaankin aikaistaa viemärijärjestelmän kunnostus. Muutenkaan hanketta siirtämällä homma tuskin halpenee ja vielä kuivauskustannuksia tiedossa joka keväälle.
-83 vuonna tehdyt sisustusjärjestelytkin alkavat olla jo kuluneita ja alunperinkin sisäpuoliset rakenteet kellareissa riskitoteutuksia. Oikeaoppista on kuitenkin aloittaa ulkopuolelta viemärien ja salaojituksien kunnostamisella, jonka jälkeen vasta siirryttäisiin sisäpuolen korjauksiin.
Aluksi olisi panostettava suunnitteluun, jossa päätetään rakennetaanko kaksoisvesijärjestelmä mustat vedet umpisäiliöön ja harmaat jälkikäsittelyn kautta pois johdettavaksi tai imeytykseen. Pienpuhdistamon hankinta on toinen vaihtoehto ja molempien yhteydessä ei pidä salaojitus tai hulevesiä sekoittaa järjestelmiin. Jos on tiedossa lähivuosina kunnallisen jäteviemärin mahdollisuus niin umpisäiliö vaihtoehto voisi olla kannattavin vaihtoehto ja täyttää varmasti 2014 vaatimuksetkin. Umpisäiliö on myös käytön jälkeen helposti myytävissä tai siitä saadaan kätevästi säiliö kasteluvesille.
Salaojitus voidaan joutua järjestämään pumppaamolla, joka ei välttämättä takaiskuventtiileineen ole niinkään huono järjestelmä tulvavesien aikaan. Hulevedet taas voidaan hoitaa vapaalla kaadolla pintakallistuksin ja rännivesijärjestelmillä, sekä sadevesikaivoilla lähimpään mahdolliseen ojaan.
Kevään ongelmaa jätymistä putkistoissa tai ojassa voidaan yrittää välttää putkistojen eristämisellä, lämpökaapeleilla, sekä välttää lumien työntämistä ojiin.
Kaikki tämä tietysti nielee rahaa, mutta investointikin tehdään kymmeniksi vuosiksi ja se nostaa talon arvoa vähintään remontin verran. Remontilla pääsääntöisesti on vaikutusta myös vakuutusmaksuihin ja korvausten saantiin.
Nykyinen akuuttitilanne tulee tietysti hoitaa ensimmäiseksi, jotta vältetään terveyshaitat talon asukkailta. Kuivaus ja kosteusmittaus, sekä lopuksi desinfiointi, koska mikrobikasvusto alkaa toimimaan yllättävän lyhyessä ajassa.

[Hippula07]

Kaikki tämä tietysti nielee rahaa, mutta investointikin tehdään kymmeniksi vuosiksi ja se nostaa talon arvoa vähintään remontin verran. Remontilla pääsääntöisesti on vaikutusta myös vakuutusmaksuihin ja korvausten saantiin.
Nykyinen akuuttitilanne tulee tietysti hoitaa ensimmäiseksi, jotta vältetään terveyshaitat talon asukkailta. Kuivaus ja kosteusmittaus, sekä lopuksi desinfiointi, koska mikrobikasvusto alkaa toimimaan yllättävän lyhyessä ajassa.

Salaojaremontti on ns. näkymätön remontti ja talon arvonnousu on lähinnä välittäjän ja ostajan näkemys. Jos ostaja on tietämätön ja välittäjä ei ole asiantunteva niin oma mielipiteeni on se, että talon arvoon vaikuttaa enemmän se millaiset kaakelit on kylppärissä tai se, että onko keittiössä rst-pintaiset kodinkoneet. Eli jos talon ostohinta on vaikka 60000 eur ja siihen laittaa salaojat 15000 eurolla niin on vaikea uskoa, että sen arvo olisi seuraavana päivänä yli 75000 euroa.

- Antti

[b3organ]

Salaojaremontti on ns. näkymätön remontti ja talon arvonnousu on lähinnä välittäjän ja ostajan näkemys. Jos ostaja on tietämätön ja välittäjä ei ole asiantunteva niin oma mielipiteeni on se, että talon arvoon vaikuttaa enemmän se millaiset kaakelit on kylppärissä tai se, että onko keittiössä rst-pintaiset kodinkoneet. Eli jos talon ostohinta on vaikka 60000 eur ja siihen laittaa salaojat 15000 eurolla niin on vaikea uskoa, että sen arvo olisi seuraavana päivänä yli 75000 euroa.

Tämä on valitettavan totta ja siinä leikissä saattaa käydä sitenkin, että talo myydään uudelle ostajalle "salaojarempan tarpeessa" statuksella ja siinä sitten välittäjä ja myyjä kilpaa väittävät että se on ihan pikku homma eikä yhtään ongelmallinen ja on talo seissyt paikallaan tähänkin asti (yms.). Kuitenkin hommaan menee se 10-20k jos teettää, että ei se mun mielestä ihan pikkuhomma ole.

Ja toinen asia minkä olen huomannut on, että jos taloon on laitettu Fuktisoleja tms. niin ei niistäkään "perusostajat/välittäjät" välitä tuon taivaallista. Eli jos niiden hyvyyttä aikoo jotenkin talonostajalle myydä, niin ei kannata sokeasti välittäjään luottaa vaan olla itse myyjänä yhteydessä talonostajiin. Hyvät myyntimateriaalit tuotteista kyllä on ja jonkinlainen perustelu niiden avulla varmasti onnistuu.

--> Niinkuin Hippula07 totesi: Salaojaremontti ei takaa automaattisesti talon arvonnousua (valitettavasti).

[lmfmis]

Ja toinen asia minkä olen huomannut on, että jos taloon on laitettu Fuktisoleja tms. niin ei niistäkään "perusostajat/välittäjät" välitä tuon taivaallista. Eli jos niiden hyvyyttä aikoo jotenkin talonostajalle myydä, niin ei kannata sokeasti välittäjään luottaa vaan olla itse myyjänä yhteydessä talonostajiin. Hyvät myyntimateriaalit tuotteista kyllä on ja jonkinlainen perustelu niiden avulla varmasti onnistuu.

--> Niinkuin Hippula07 totesi: Salaojaremontti ei takaa automaattisesti talon arvonnousua (valitettavasti).

Varsinkin salaojien yms näkymättömien töiden tapauksessa ainoa tapa jolla itse lukisin työn talon arvoon on että siitä oleva dokumentaatio on erittäin kattavaa, valokuvat työvaiheista jne jne

Muuten voi olla huonosti sammutettu ja voi joutua tekemään uudestaan..

[jennanen]

Nyt on sitten tilassa tehty kosteusmittaukset ja porailtu vähän reikiä..

Kylppärissä kosteutta on jonkin verran, mutta ei mitenkään hälyttävästi. Siellä kosteutta on ollut jo aiemminkin.

Pukuhuoneen ja varastotilan lattiaan porattiin reijät ja sieltä sitten vesi pulpahtikin ihanasti.
Eli betonin alla on vettä melkosta paljon. Varastossa ei lattiassa muuta ollutkaan kuin betoni ja sen alla hiekkaa (+tuota vettä). Pukuhuoneessa betonin alla oli styroksia ja jotain (ei nyt taas muistu mieleen mitä).

Korjausehdotukseksi saatiin, että piikataan varaston lattiaan reikä, mihin asetetaan uppopumppu. Sellanen pumpu pitäs olla, mikä sietää myös likavettä ja ympärille joku suodatussysteemi. Pumppu sitten pumppaapi veden pois. Lisäksi tilassa on se kuivuri. Jatkossa salaojat ois hyvä laittaa.

Miltäs kuulostaa?

[Hippula07]

Nyt on sitten tilassa tehty kosteusmittaukset ja porailtu vähän reikiä..

Kylppärissä kosteutta on jonkin verran, mutta ei mitenkään hälyttävästi. Siellä kosteutta on ollut jo aiemminkin.

Pukuhuoneen ja varastotilan lattiaan porattiin reijät ja sieltä sitten vesi pulpahtikin ihanasti.
Eli betonin alla on vettä melkosta paljon. Varastossa ei lattiassa muuta ollutkaan kuin betoni ja sen alla hiekkaa (+tuota vettä). Pukuhuoneessa betonin alla oli styroksia ja jotain (ei nyt taas muistu mieleen mitä).

Korjausehdotukseksi saatiin, että piikataan varaston lattiaan reikä, mihin asetetaan uppopumppu. Sellanen pumpu pitäs olla, mikä sietää myös likavettä ja ympärille joku suodatussysteemi. Pumppu sitten pumppaapi veden pois. Lisäksi tilassa on se kuivuri. Jatkossa salaojat ois hyvä laittaa.

Miltäs kuulostaa?

Pumppauskaivo lienee aika normaali ratkaisu. Jos teette sen niin laita kuvia ratkaisusta kun meille pitäisi tehdä samanlainen kellariin :)

- Antti

[jennanen]

Jeps. Täällä kuivatellaan edelleen tuota kellaria..

Lattiassa on nyt piikattuna reikä, missä on uppopumppu. Valitettavasti vaan tuon uppopumpun koho ei toimi noi pienessä vesimäärässä ja se pitää käydä aina aika ajoin laittamassa päälle. Vettä tulee edelleen, nyt ilmeisesti sulamisvesiä maaperästä. Kai tuolle ois pakko tehdä jotain?!! Vaikka ainahan tuo talo on varmaan veden päällä ollut, mutta ei kait tuo voi hyvääkään tehdä...

Ainut ratkaisu olis varmaan salaojat?

Niin, ja mikä tuo pumppauskaivo on?

[Hippula07]

Jeps. Täällä kuivatellaan edelleen tuota kellaria..

Lattiassa on nyt piikattuna reikä, missä on uppopumppu. Valitettavasti vaan tuon uppopumpun koho ei toimi noi pienessä vesimäärässä ja se pitää käydä aina aika ajoin laittamassa päälle. Vettä tulee edelleen, nyt ilmeisesti sulamisvesiä maaperästä. Kai tuolle ois pakko tehdä jotain?!! Vaikka ainahan tuo talo on varmaan veden päällä ollut, mutta ei kait tuo voi hyvääkään tehdä...

Ainut ratkaisu olis varmaan salaojat?

Niin, ja mikä tuo pumppauskaivo on?

Pumppauuskaivolla tarkoitin juuri tuota tekemääsi ratkaisua. Eli monttu lattiaan ja pumppu sinne. Oliko vettä heti lattian alla ja täyttyyikö kaivettu monttu heti vedestä?

- Antti

[tarmasti]

Jeps. Täällä kuivatellaan edelleen tuota kellaria..

Lattiassa on nyt piikattuna reikä, missä on uppopumppu. Valitettavasti vaan tuon uppopumpun koho ei toimi noi pienessä vesimäärässä ja se pitää käydä aina aika ajoin laittamassa päälle. Vettä tulee edelleen, nyt ilmeisesti sulamisvesiä maaperästä. Kai tuolle ois pakko tehdä jotain?!! Vaikka ainahan tuo talo on varmaan veden päällä ollut, mutta ei kait tuo voi hyvääkään tehdä...

Ainut ratkaisu olis varmaan salaojat?

Niin, ja mikä tuo pumppauskaivo on?

Mulla on tällainen uppopumppu vastaavassa käytössä:

http://www.harju.fi/tuotteet/einhell-pu ... elect/Card

Siinä on sisäänrakennettu uimuri joten toimii paljon paremmin ahtaassa paikassa.

/Tame

[jennanen]

Kyllä se vesi melkeen heti siinä lattian alla oli...Ja tuo kuoppa täyttyy aina vaan uuudestaan vedestä. Nyt onneksi jo hitaammin. Aluksi vesi meinasi tulvia lattialle myös tuosta kuopasta. Ei voija varmaan ikinä ottaa tuota pumppua pois, kun vettä tulee koko ajan..

[sekatavaraliike]

Nykytaloissa sisään tulvivat vedet ovat pahempi uhka kuin vanhoissa hyvin hengittävissä rakennuksissa. Toki vesi ei koskaan ole hyväksi. Meillä on nk. lusikalla kaivettu hillokellari 50-luvun alun rintsikassa, joka on ympäröity tiilillä ja jossa hormin alaosan venttiili sekä toinen tuuletusventtiili rossipohjaan (jossa taasen kaksi tuuletusaukkoa).

Muuton jälkeen 2007 huomattiin jossain vaiheessa, ettei kellarin tuuletus ollut toiminnassa, vaan kumpikin rööri oli tukittu luukulla, jotka aimo ruosteessa luonnollisesti. Äkkiä räppänät auki (luukut hajosivat atomeiksi) ja johan alkoi ilma kiertää. Lisäksi kellarista kärrättiin kaikki orgaaninen materiaali (tietenkään kestopuisia tikasrakennelmia lukuunottamatta, näitähän käytetään merivedessäkin) huitsiin. Kellarin betonilaatta on ollut märkä oikeastaan aina. Oikein kuivana kautena se saattaa kuivettua täysin hetkellisesti. Pohjalla pieni railo laiskasti betoniin hakattuna, jossa uppopumppu. Ei tosiaan jaksa noin pieniä vesimääriä rekisteröidä, joten pitää käydä silloin tällöin laittamassa käyntiin on/off -jatkojohdon avulla (ei tarvitse siis kellariin saakka kavuta).

Märkää on naapurin mukaan ollut kellarissa niin kauan kuin muisti. 50-luvun tiilisalaojat on jonkinlaiset olleet, mutta eivät kyllä toimi enää nykypäivänä. 80-luvulla on laitettu märän kellarin päälle muovimattoa, jotka olis tarkoitus poistaa. Olohuoneesta otin muovit jo heti muutettuamme, ja totesin, että alla oli täysin kelvot mäntylankkulattiat! Toivotaan, ettei muovisulut ole aiheuttaneet pahempia ongelmia...

Sisäänpäin tuulettuvasta rakenteesta on täällä ollutkin aikaisemmin puhetta, eli ei missään nimessä sovi tällaista rakennetta eristää sisältä päin, koska kuivuu sisäänpäin ja hakeutuu höyrynä hormin kautta taivaille. Sen sijaan pintavedet pitää saada pois. Todennäköisesti joutuu jopa kukkapenkit tuhoamaan sokkelin varsilta, vaikka kipeetä tekeekin.

Ei tuo vesi pahoja ole 60 vuodessa tehnyt, mutta tiilimuuraukset takuulla jossain vaiheessa alkavat pohjalta käsin musertua. En tiedä onko kyseessä kantava rakenne vai ei (sokkelin keskellä). Mielelläni kuulisin kokemuksia näistä lusikkakellareista.

[lmfmis]

Kyllä se vesi melkeen heti siinä lattian alla oli...Ja tuo kuoppa täyttyy aina vaan uuudestaan vedestä. Nyt onneksi jo hitaammin. Aluksi vesi meinasi tulvia lattialle myös tuosta kuopasta. Ei voija varmaan ikinä ottaa tuota pumppua pois, kun vettä tulee koko ajan..

Kaivakaa kuoppaa syvemmäksi vain ja ratkaisusta pysyvä.

Meillä on myöd tuollainen pumppu kellarin lattian alla, noin puolitoistametriä syvässä kaivossa. Pumpuksi on kelvannut halvin tarjoustalon uppopumppu ja hyvin on nyt pelannut viitisen vuotta.