salaojien tarpeellisuus?

[iso perhe]

Ollaan ostettu vuoden 45 rintamamies talo jonka salaojista ei ole tietoakaan, siis onko niitä vai ei. Talossa ei ole kellarikerrosta. Kuntotarkastuksessa tarkastaja kehoitti raportissaan tekemään salaojat, mutta onko se tarpeellista?
Ihmettelen vaan, jos talo on ollut ilman salaojia yli 60v niin minkä takia ne nyt tarvis tehdä.
Mikä tarkoitus niillä on? Silloin ymmärrän salaojat jos talossa on kellari, ja siitä tehdään asuinkäyttöön tiloja, mutta muuten onko niissä järkeä?
kertokaahan viisaammat?

[maanma]

Tässä taas tarkistuslistaa:

Minkälaiselle alustalle talo on rakennettu? Onko savimaa vai moreeni/hiekkaharju vai kallio? Onko rinteessä tai kuopassa? Onko tontin/lähellä taloa avo-ojat? Mikä on kivijalan korkeus maanpinnasta?

Onko rossipohjatalo eli talon alla mahtuu juuri ja juuri ryömimään. Jos on rossipohja niin onko avoimia tuuletusluukkuja vähintään yhtä monta kuin huoneita?

Onko kallistukset talosta poispäin kunnossa?

[kaukomäki]

Henk.koht. olen samaa mieltä kuin jossain aiemmassa topicissa on mainittu, että varmuudella salaojista hyötyvät vain putkien valmistaja ja rautakauppias. Tämä siis koskee nimenomaan noita olemassa olevia taloja jotka ovat pärjänneet ilman ojia jo puoli vuosisataa ja enemmänkin.

[ankkuli]

Noviisi kyselee:

Olen alkanut suunnitella isäni kanssa "sukupolvenvaihdosta" rintamamiestalossa, jossa isäni siis nyt asuu. Tönö on lähes kokonaan saneeraamaton ja kehnohkossa kunnossa. Kellari on kokonaan auki, ja siellä on pannuhuone öljykattiloineen, entinen koksivarasto (nykyään halkovaja), askartelu- ja säilytystilaa, sekä vanha kellarisauna, johon on laitettu uudet paneelit yli 20v. sitten.

Kellariin tulee käytännössä joka kevät vettä, useinmiten vain muutama sentti halkovajan nurkkaan (n. 10cm muuta kellaria alempana), mutta joskus koko kellarin laajuudelta on useampi sentti vettä, ja tyhjäksi saa vain pumppaamalla veden kedolle tai viemäriin. Kellarisaunan paneelit ovat silmin nähden lahonneet ja muutenkin kellari on keväisin tai pitkään jatkuneiden sateiden jälkeen kosteahko. Kesällä ja talvella kellaritila on viileä, mutta kuiva ja "terveen" oloinen.

Luulen olevani jossain määrin selvillä vesiongelman syistä: Talo on Hyvinkään Kruununpuiston alueella paikassa, joka on jossain määrin suoperäistä ja montussa. Ränneistä on jäljellä pelkkä kaunis muisto, (Tarkoitus laittaa jo tämän kesän aikana). Tontin kaltevuus sentään on käytännössä joka seinustalla poispäin talosta. Tietääkseni katuosuudella on ns. sekavesiviemäri, eli sadevedet kadulta, sekä jätevedet menee samassa röörissä. Edelleen tietääkseni suositeltu "patokorkeus" on tällä alueella kadun pinta+15cm. Kellarin lattia (pesuhuoneen kaivo) on toista metriä kadun alapuolella. Vanhat viemäri- ja vesiliitynnät saavat jäädä toistaiseksi budjettisyistä.

Edellä kerrotun perusteella on selvää, ettei kellariin kannata tehdä mitään remontteja ennen kosteusongelman lopullista ratkaisemista. (Alustavissa suunnitelmissa on ensimmäisessä vaiheessa kunnostaa yläkertaan suihkutila ja keittiö, jonka uusi vesi&viemäri liitettäisiin alkuperäisiin putkiin kellarissa. Tämän järkevyydestä kyselen sitten ehkä toiste...)

Itse kysymys:
Onko salaojitus ainut ratkaisu? Ja onko se ratkaisu ylipäätään? Pysyykö kellari sitten varmasti kuivana, ettei sitten tulevaisuudessa vaivalla kunnostettu sauna/pesutila/askartelutila ole pilalla?

Mistä saan tietää, onko alueella sekavesiviemäri, ja jos on, millä tavoin voisin pitää muiden jätevedet pois kellarista? Toimisiko erillinen patokorkeuden ylittävä viemäröinti pumppuineen kellarissa?

Missä vaiheessa salaojitus on viimeistään tehtävä? Mielestäni tällä hetkellä priorisointi olisi:

1. vesikatteen+rännien huolto/korjaus
2. ikkunat (vanhat maalataan+kitataan+tiivistetään)
3. sähköt (1x25A tuskin riittää)
4. yläkerran pesutila+keittiö vesijohtoineen, talon sisäiset vesijohdot ja viemärit uusiksi (ylimpään kerrokseen 2h+k+wc+suihku)
5. salaojitus, kellarisaunan kunnostus, kellarin kunnostus, samalla ehkä viemäri/vesiliitäntöjen uusiminen
6. isompi autotalli
7. alakerran remontti (2h+k+eteinen)
8. ulkovuorauksen uusiminen
9. aloitetaan alusta (kohdasta 1 kulunut yli 5v.)

Joidenkin mielestä ko. alueella kellarisauna on jo alunperin järjetön ratkaisu, ja alan itsekin kallistua sille kannalle, mutta pihasaunan rakentaminen 2000-luvulla ei houkuta sekään. Kuvittelisin, että vähän vettä keväällä ei ole vaarallista, ja vielä vähemmän haittaa, jos saan yläkertaan suihkun käyttöön, ja alakerran pesutilaa ei tarvitse käyttää lainkaan ennen kuin kosteuden saa kuriin.

Oikaiskaa kokeneemmat vääriä käsityksiä tai kommentoikaa näitä haaveiluja, tässä kohtaa lähinnä tuon salaojituksen ja vesiongelman kohdalta.

[kalka]

Tuli vettä kellariin ja nyt rakentamassa saunaa/suihkua ja kodinhoitohuonetta kellaritiloihin. Nyt sitten selvisi syyt, miksi sokkeli haljennut ja vettä tullut kellariin. Kaivaessa tuli esiin aika valtavia "korokkeita" sokkelista ulospäin. Betonissa säästetty ja tehty täyttöä kivistä maatäyttöä vasten. Sitten on vaan ollut toivotaan toivotaan, että kura täyttäisi joka paikan. Tiukka savimaa muuten ympärille vesieristeeksi (ja tietty samalla myös sitoo veden).

Usein jo maa-aineksen vaihtaminen sepeliksi riittää. Laitoin salaojat ja sadevesijärjestelmät ja itsekseni vain mietiskelin, että eipä se vesi taida kulkea siellä salaojassa vaan kyllä se kulkee siinä sepelissä.

Oma suositukseni on, että jos hiukankaan veden painetta muodostuu kellariin, on hyvä selvittää se syy mikä sen aiheuttaa. Patolevy ja salaojat sadevesijärjestelmineen poistaa veden paineen rakennuksesta.
Meillä se vedentulo mitä luultavammin olisi loppunut sadevesijärjestelmän tekemisellä.

Kustannukset minulla noin 10x9 kokoiseen mökkiin rinteessä tulee olemaan (1000€ sepeli/noin 90tonnia, patolevy, eristeet, putkistot, kaivuri kaikki yhteensä 2500-3000€ itse tehden pl kaivuu ja täyttö)

[AKA]

Kustannukset minulla noin 10x9 kokoiseen mökkiin rinteessä tulee olemaan (1000€ sepeli/noin 90tonnia, patolevy, eristeet, putkistot, kaivuri kaikki yhteensä 2500-3000€ itse tehden pl kaivuu ja täyttö)

Ei ole paha hinta, jos 3000 euroa riittää. Meillä meni paritonnia enemmän! Kaivuri kuski rokotti suurimman menoerän. Salaojien tarpeellisuudesta olen vakuuttunut vaikka vettä ei kellariimme aiemminkaan tullut. Kokooja kaivoon nimittäin tippuu salaojaputkesta vettä kuin kraanasta konsanaan.

Vielä olisi pieni matka täyttämättä viemärin kohdalta. Yritetään miettiä kuinka betoni viemärin lattian alta uusisi. Ei millään viitsi piikata koko lattiaa auki, mutta vähän matkaa pitäisi muoviputkea saada ulkoa taloon sisälle.

[remontti-ässä]

Ei salaojaputkia mutta ei myöskään mitään kosteutta tai vettä kellarissa. Talo on moreenimaalla ja rinteessä joten vedet kai juoksee muualle. Ylärinteen puolella joskus on keväällä lumien sulamisen jälkeen tullut sokkeliin hilseilyä.

Mielestäni jos 60 vuotta on kellari toiminut eikä aio sinne aiempaa käyttöä kummallisempaa asuintilaa tehdä on salaojitus turha.

[Sepi]

Varoittaisin myös siitä, että kun paikoilleen asettuneen talon vierestä kaivetaan maat pois, voi seurauksena olla perustusten liikahtaminen ja rakenteiden rakoilu. Pelkät viemäriliittymäkaivannotkin tms. saattavat aiheuttaa sellaista.

motto: Jos ei oo pakko, jätetään tekemättä.

[AKA]

Varoittaisin myös siitä, että kun paikoilleen asettuneen talon vierestä kaivetaan maat pois, voi seurauksena olla perustusten liikahtaminen ja rakenteiden rakoilu. Pelkät viemäriliittymäkaivannotkin tms. saattavat aiheuttaa sellaista.

motto: Jos ei oo pakko, jätetään tekemättä.

seinä kerrallaan auki ja kiinni, niin pienentää hieman tuota riskiä.

[TT]

Vielä olisi pieni matka täyttämättä viemärin kohdalta. Yritetään miettiä kuinka betoni viemärin lattian alta uusisi. Ei millään viitsi piikata koko lattiaa auki, mutta vähän matkaa pitäisi muoviputkea saada ulkoa taloon sisälle.

Meillä on ujutettu muoviputkea betoniviemärin sisään lyhyissä pätkissä (n. 50 cm ) talon alla menevän osuuden verran.

[ankkuli]

seinä kerrallaan auki ja kiinni, niin pienentää hieman tuota riskiä.

Mitenkäs, voisiko tuota salaojitusta muutenkin tehdä pätkissä. olen suunnitellut semmoista pienissä palasissa tehtävää kunnostusta ja tuohan sopisi hienosti filosofiaan

Eli ekassa vaiheessa dyykkaa kuopan salaojakaivolle, ja sitä lähimpänä olevalle seinustalle, suorittaa kaivamisen, putkituksen, kivijalan eristyksen ja täytön kaikkien sääntöjen mukaan ja jättää näin salaojan vain yhdelle seinustalle, ja jatkaa sitten vaikka seuraavana tai sitä seuraavana kesänä seuraavalta seinustalta. Mitä haittoja täämmöisestä olisi, muuta kuin kaivuri joka kesänä tuhoamassa kukkaistutuksia...?

Toimiiko salaoja vain yhdellä seinustalla ollessaan oikein, vai kellahtaako koko talo nurkalleen, jos yhden seinustan kohdalla kuivuu maa "liikaa"?

Jotain on "pakko" tehdä, kun pahimpina keväinä on koko kellari ollut veden vallassa. Joskus -80 luvulla muistaakseni puolikin metriä halkovajan lattiasta mitattuna, ja vähimmilläänkin pieniä lätäköitä kevään korvalla.

[AKA]

seinä kerrallaan auki ja kiinni, niin pienentää hieman tuota riskiä.

Mitenkäs, voisiko tuota salaojitusta muutenkin tehdä pätkissä. olen suunnitellut semmoista pienissä palasissa tehtävää kunnostusta ja tuohan sopisi hienosti filosofiaan

.

Kyllä kai puolitaloa kannattaisi yhteensoittoon salaojittaa vaikka yhden seinän kerrallaan kaivaisi auki. Ainakin luulen niin.

[Tomppa]

Meillä tehtiin kaksi seinää kerrallaan mutta heti kun kaksi seinää oli täytetty niin kaivettiin kaksi auki eli koko homma tehtiin samalla kertaa.Lisäksi uusittiin kunnan vesi-ja viemäriliittymät.Nyt on talon ympärystä kuin pommin jäljiltä vielä toistaiseksi...

[MM]

Kosteaan maaperään on joskus rakennettu hirsiperustus. Se perustuu siihen, että märässä ympäristössä hirsi ei saa happea eikä siten lahoa. Nyt jos kaivetaan salaojat ja maaperä kuivuu, perustus lahoaa.

Että voi se salaoja talon tuhotakin, jos hyvin sattuu.

[ankkuli]

Kosteaan maaperään on joskus rakennettu hirsiperustus. Se perustuu siihen, että märässä ympäristössä hirsi ei saa happea eikä siten lahoa. Nyt jos kaivetaan salaojat ja maaperä kuivuu, perustus lahoaa.

Että voi se salaoja talon tuhotakin, jos hyvin sattuu.

Samaa muistan itsekkin joskus lukeneeni. Näissä hirsi/paaluperustuksellisissa taloissa ei vissiin yleensä ole käyttökellaria. Jos ei olisi tarvetta pitää kellarissa sellaisia asioita kuin öljykattilaa, saunaa ja kuorma-autollista irtotavaraa, niin ei se keväinen kosteus mitään haittaisi.

Osaakos joku sanoa tuohon vain yhdelle seinustalle tehtävään salaojaan? Hoitaako se kunniakkaasti puolet salaojien tehtävästä, vai onko pelkoa mökin liikkumisesta.