Viileämmän kellarin eristys

[arijh]

Enpä löytänyt ihan tätä aihetta käsitellyn aiemmin.
Rintamamiestalossamme on noin puolet alakerrasta peruslämpöistä autotalli+varastotilaa ja sellaiseksi lähitulevaisuudessa jääkin, kun lämmintä tilaa on maan päällä riittämiin. Autotallissa on vesikiertoinen lämpöpatteri, mutta lämpötilaa ei pidetä kuin 10-15 asteessa.
Nyt kun tehdään salaojitusta ja eristystä, niin olen yrittänyt miettiä että kannattaako eristää koko talon ympärys salaojittavalla eristeellä (Fuktisol/Isodrän) vaiko vain saunaosaston puoli? Kellarissa on rivinteeraus melkein talon ympäri, mm autotallissa koko seinän mitalta. Kun vielä tontti on niin päin viettävä, vaikkakin pienillä korkeuseroilla, että saunaosaston puoli on varjoisamman ja korkeamman rinteen puolella ja autotalli aurinkoisen alarinteen, niin ainakaan sulamis/valumavesien paine ei ole autotallin puolella vaan sillä eristettäväksi suunnitellulla puolella.
Jos saunaosaston puolelle pistäis vaikka kaksinkertaisena eristyksen, kuten olen nähnyt sisältä eristetyissä tapauksissa suositellun, niin säästäisinkö sitten oikeassa paikassa jos jättäisin talon toisen puolen eristämättä tai eristäisin halvemmalla materiaalilla? Vai onko kapillaarisesti sokkeliin nouseva kosteus ongelma ja sen esto toimivaa myös kylmempien ei-asuinkäytössä olevien tilojen yhteydessä?

[Matti Alander]

Homma kannattaa aina pyrkiä tekemään kerralla kokonaisuudessaan ja kunnolla. Nukut yösi silloin paljon paremmin ja talokin voi aina paremmin, sekä elää pidempään. Nämä niin sanotut osaremontit ovat aina vaikeita mahdollisessa myyntilanteessa ja tulevat myös suhteessa kalliimmiksi toteuttaa.
Jos pihankin kerran repii auki on varsin järkevää tehdä kaikki kunnolla. Kyseessä on myös tavallaan peruskorjaus, johon ei sitten tarvitse koskea seuraavaan viiteenkymmeneen vuoteen.
Puolilämmin tila käyttäytyy aivan samoin kuin lämminkin, ainakin kapillaari-ilmiön osalta. Myös salaojittavan lämmöneristeen kuivaava vaikutus toimii samon periaattein, ainoastaan hieman hitaammin. Kuiva sokkeli kestää kauemmin ja siirtää ainakin eteenpäin reilusti sokkelin korjaustarvetta.
Vanha betoni on myös alttiimpi homehtumiselle, mikäli se on kosteaa, kuin erittäin emäksinen uusi betoni mitä on mahdoton saada homehtumaan. Joten vanhalle betonille on tärkeämpää pysyä kuivempana.

[make2009]

Puolilämmin tila käyttäytyy aivan samoin kuin lämminkin, ainakin kapillaari-ilmiön osalta. Myös salaojittavan lämmöneristeen kuivaava vaikutus toimii samon periaattein, ainoastaan hieman hitaammin.

Entäs täysin kylmä rossipohja ?
Itselläni on kolmannes kellaristä lämpimänä ja sinne tulee fuktisolit ulos ja lattiaan mutta kylmän ajattelin jättää suurimmaksi osaksi ilman eristystä, ainoastaan pienen pätkän (n1,5m) ajattelin eristää fuktisolilla kun menee helposti kaivuun osalta siinä samassa. Vai onko tuossa fuktisol+kylmä kellari yhdistelmässä jotain riskiä?

Anteeksipyyntö vielä alkuperäiselle kysyjälle topicin varastamisesta.

[Matti Alander]

Täysin kylmää rossipohjaa tapaa harvemmin, silloin lattian eristyspaksuus tarvitsee olla jo melko suuri. Jos puhutaan oikein vanhoista rossipermannoista, niin niidenkin kuivuminen perustui pääsääntöisesti talon lämmittämiseen ja lattian lämmönläpäisyyn, jolla oli kuivaava vaikutus. Samoin rossitilasta kosteus poistui pääsääntöisesti vesihöyrynä kivenjärkäleiden välistä ulos.
Yleisesti lämpötilaerot ulkoilman ja rakenteiden välillä ovat tärkeitä, joten nyt suurella äänellä markinoitavissa Passiivi taloissakin voidaan kohdata melkoisen helposti ongelmia ylimääräisen kosteuden kanssa.
Ruotsissa on Antimexin toimesta tehty tutkimus, jossa 175 000 rossipohjan väitetään olevan homeessa ja ongelmana juuri pisaroituminen rossipohjaan, joten lämpötilallakin on merkitystä ei pelkästään tuuletuksella. Jos palstan lukijoista joku haluaa tutkimuksen tutustuakseen, saa sen allekirjoittaneelta matti@malander.fi
Jo useat talopakettikaupiaat Suomessakin toimittavat rossipermantoihin kuivaimia talopaketin mukana. Tällöin ideana on että tuuletusluukut suljettaisiin kokonaan ja kuivaaja hoitaa kuivaushommat. Kuivaaja ei tietenkään pysty kuivaamaan koko maapalloa, vaan määrätyn määrän kuutioita.
Eristämällä ulkopuolelta saadaan kylmänä pidettävässä kellarissakin pidettyä rakennetta kuivaavia lämpötilaeroja, koska välipohja kuitenkin falskaa lämpöä kellariin.
Lämmöneristyksellä maata vasten saadaan myös tuuletustilan lämpötilaa nostettua ja lämpimämpi ilma pystyy sitomaan kosteutta grammoina enemmän, jolloin kosteuskin on paremmin tuuletettavissa.