Tekisivät vaikka Heurekaan paikan missä voisi tutkia luonnonilmiöiden ohessa miten satsi kulkee putkessa ei kallistuksilla
Vessan viemäriputki
No aika näyttää sitten miten nuo toimivat. KVV-vastaava on useaan otteeseen korostanut reiluja kaatoja joten ilmeisesti liian pieni kaato on suurempi ongelma kuin liian suuri. Talon alla meillä on yhdessä paikassa todella jyrkkä kaato (n. 45 astetta), kun ei pudotusta saatu tehtyä muuten. Ei se ainakaan vielä ole tukkoon mennyt vaikka pönttökin on vettä säästävää mallia mutta onneksi korjaus onnistuu lattioita avaamatta, jos tuo osoittautuu huonosti toimivaksi.
Tekisivät vaikka Heurekaan paikan missä voisi tutkia luonnonilmiöiden ohessa miten satsi kulkee putkessa ei kallistuksilla
Tekisivät vaikka Heurekaan paikan missä voisi tutkia luonnonilmiöiden ohessa miten satsi kulkee putkessa ei kallistuksilla
Jos putkessa on 45 asteen kaato, niin silloin painovoima tekee tehtävänsä ja laittaa kiintoaineksen liikkeelle yhdessä veden kanssa, tällöin ei ole ongelmaa tukkeumista. Ongelma tulee vastaan jos kaato on aanauksen liian suuri, eli silloin kun veden virtaus putkessa on sen verta suuri ettei virtaus saa kiintoainesta mukaansa (ts. ä'ä ei saa tarpeeksi nostetta) Ongelma on hakala pukea sanoiksi, fysikaalisesti tuo on laskettavissa varmaankin....
Talo 1949/1960, vesikeskuslämmitys (tuplakattilalla), 57+79,5+40,5 (YK+AK+kellari)=177 lattianeliötä käytössä
ööö... insinööri(AMK) - sähköala(ICT)/insinööriopiskelija - rakennusala(talonrakennus) ...hmm
ööö... insinööri(AMK) - sähköala(ICT)/insinööriopiskelija - rakennusala(talonrakennus) ...hmm
45 astetta on jo sen verran jyrkkä että en usko sen olevan ongelma mutta siitä kun loivennetaan niin voi välissä olla tilanne että vesi pakenee alta. Tarpeeksi loivassa taas vesi ei liiku liian kovaa. Varmaankin tähän vaikuttaa vaakavedon pituus tosi paljon. Tää oli nyt enempi pohdintaa kun mitään faktaa. Jotenkin tälleen se eräs putkimies asiaa yritti mulle kerran valasta.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Jatketaanpa tähän ketjuun niin ei tartte uutta perustaa samoja asioita varten:
Eli onko toivoa ratkaisulla, jossa kellarin kylpyhuoneen p-lukollinen wc-pönttö liitettäisiin pintavetona pöntön etuviistossa (pöntöllä istuessa about oikean polven edessä
) kulkevaan pystyviemäriin? Eli p-lukosta lähtisi about 180 asteen mutkalla viemäri joka kiertää pöntön ja liittyy pystyviemäriin. Kaatoa siihen saisi vajaan parin metrin matkalle ainakin 10 senttiä, eli kaato ei varsinaisesti ole ongelma. Voisiko tuon mutkan toteuttaa kahdella 90 asteen mutkalla (q-lukko+90muhvi?) vai pitäsiko laittaa hellemmästi 4*45 mutkia? Vie tilaa aikalailla tuo viimeksi mainittu. Lavuaari ja pesukone olisivat samassa vaakaviemärissä, mutta pöntöstä katsoen ns yläjuoksulla.
Prkl, kun on pieni kylppärin aihio ja aika paljon rajoittavia tekijöitä, tämä kyseinen pöntönpaikka lähes ainoa "järkevä". Tämä kylppäri on siis hankesuunnitteluvaiheessa, vielä en ole istuskellut polvet ojossa pöntöllä kuin unissani.
Lattiaa en ole ajatellut piikkailla auki, kun uusitut muoviviemärit valussa kulkee. Seiniin ajattelin jättää suht siistit kalkkihiekkatiilestä riviinteeratut seinät näkyviin, maalia päälle vaan, ja kattoon, noh saa nähdä... Suihkukaappi sijoittuu tilan siihen kulmaan, johon sen kellarin rappusten ja yläpuolella olevan vessan betonilaatan asettamien korkeusrajoitusten takia saan, kaappiin pleksistä katto, ja vieläpä ehkä iv-putki kosteusanturipuhaltimella.
Eli mahdollisuuksia on rajattomasti, toteuttamiskelpoisia vain yksi, jos sitäkään. Avainsanat tässä hankkeessa kolme kovaa koota: kustannukset, kosteudenhallinta, korkeus.
Eli onko toivoa ratkaisulla, jossa kellarin kylpyhuoneen p-lukollinen wc-pönttö liitettäisiin pintavetona pöntön etuviistossa (pöntöllä istuessa about oikean polven edessä
) kulkevaan pystyviemäriin? Eli p-lukosta lähtisi about 180 asteen mutkalla viemäri joka kiertää pöntön ja liittyy pystyviemäriin. Kaatoa siihen saisi vajaan parin metrin matkalle ainakin 10 senttiä, eli kaato ei varsinaisesti ole ongelma. Voisiko tuon mutkan toteuttaa kahdella 90 asteen mutkalla (q-lukko+90muhvi?) vai pitäsiko laittaa hellemmästi 4*45 mutkia? Vie tilaa aikalailla tuo viimeksi mainittu. Lavuaari ja pesukone olisivat samassa vaakaviemärissä, mutta pöntöstä katsoen ns yläjuoksulla.Prkl, kun on pieni kylppärin aihio ja aika paljon rajoittavia tekijöitä, tämä kyseinen pöntönpaikka lähes ainoa "järkevä". Tämä kylppäri on siis hankesuunnitteluvaiheessa, vielä en ole istuskellut polvet ojossa pöntöllä kuin unissani.
Lattiaa en ole ajatellut piikkailla auki, kun uusitut muoviviemärit valussa kulkee. Seiniin ajattelin jättää suht siistit kalkkihiekkatiilestä riviinteeratut seinät näkyviin, maalia päälle vaan, ja kattoon, noh saa nähdä... Suihkukaappi sijoittuu tilan siihen kulmaan, johon sen kellarin rappusten ja yläpuolella olevan vessan betonilaatan asettamien korkeusrajoitusten takia saan, kaappiin pleksistä katto, ja vieläpä ehkä iv-putki kosteusanturipuhaltimella.
Eli mahdollisuuksia on rajattomasti, toteuttamiskelpoisia vain yksi, jos sitäkään. Avainsanat tässä hankkeessa kolme kovaa koota: kustannukset, kosteudenhallinta, korkeus.
Re: Vessan viemäriputki
On sillä toivoa sen suhteen että tuskin se tukkoon menee, mutta muuten kuulostaa kyllä epäkäytännölliseltä ja paljon tilaa vievältä jos muutenkin on pieni ala käytettävissä. Olisiko jotain karkeaa kuvaa tarjolla, josta näkisi mitä olit ajatellut ja mitkä suunnilleen ovat mitat? Kahdella loivalla 90-mutkalla sen voi tehdä, mutta ne vievät suunnilleen saman verran tilaa kuin 4*45. Jyrkkää 90 mutkaa ei kannata pistää ja muistaakseni se on ainakin uponorin asennusohjeen vastaistakin.
Re: Vessan viemäriputki
http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf
Rakentamismääräyskokoelmasta lainaten:
Rakentamismääräyskokoelmasta lainaten:
WC-istuimen kytkentäviemärin ja siihen liittyvän vaakakokoojaviemärin vähimmäiskaltevuus on 20 ‰, yhden perheen pientalon tonttiviemärin vähimmäiskaltevuus on 20 ‰.