Sisäseinäremontti

[tintu]

Meidän viime kesän alussa ostamamme talo ei ole varsinainen rintsikka, mutta rakennettu -48 osin maalaatan päälle ja siis puutalo, jossa senajanmukaisesti purueristys ja rintamamiehentalon koko. Tallella on ihanat peiliovet, kuusiruutuikkunat ja leivinuuni+hella+ kaksi vähän varaavaa kammarintakkaa alakerrassa (valitettavasti ei pönttöuunia). Eteiseen on saatu hienosti mahtumaan pieni kylppäri suihkuineen, jolle ie tarvis tehdä mitään, koska vain pari vuotta vanha. Yläkerta 50-luvun kunnossa, eli puolet kylmänä(kesäeristetty lautaverhous) ja puolet porinmatilla lämmitettävänä kammarina. Lattiat lautaa, paitsi kammarien alakammarien lattiat maavaraisen laatan päällä remontoitu viime keväänä ajanmukaisin eristyksin ja laminaatilla (voi vaihtaa lautaan sanottiin). Tämä talo ollut kuusikymmentäluvun lopulta vain kakkosasunto/kesäkäytössä. Haluaisimme siitä ympärivuotisemman ja vähemmän energiaa vievän. Lisäksi sisäseinissä on gyproc-levyt, joiden päälle vedetty auttavasti uusia sähköjä ehkä 70-80-luvulla. Ei tietoa, onko levyt joidenkin vanhojen sisäseinien päällä vai vaakalaudoituksen päällä suoraan) Me haluaisimme (paitsi saada keittiön vesipisteen siirrettyä, eli putkitöitä tiedossa) gyprocit pois ja uusia sähköjä tilalle piilotettuina uusien (lastulevy?)seinäpintojen alle.

Kysymykseni kuuluu; mitä pitää tehdä, jos haluaa uusia sähköjä ja sisäseinät+lisäeristää? Joku sanoi, että uudet seinät (uusine höyrysulkuineen?) tulisi gyprocien päälle ja sinne väliin sähköt? Minä haluaisin vanhat gyprocit pois että tulee asianmukainen seinä ja eristys purun ja raakalaudan+ koolausten päälle (ja tilaa sähköille ja vesijohdoille esim. keittiöön). Seinän paksuun saa kasvaa, koska nyt vain ikkunan syvyinen ja näyttää siis kesämökkimäisen ohuelta. Miten on tapana tehdä? Revitäänkö gyprocit yleensä vai ei?

Myöhemmin myös tarkoitus uusia ulkolaudoitus, joka nyt maalattu akryylillä, kuten kaikki muutkin pinnat koko talossa. Eli haluamme hengittävän talon, vaikka emme sitten ehkä saisikaan sitä ympärivuotisten rekisteriin.

[Keijo]

Kerrataanpa nyt jälleen yksi asia: käsittelemätön kipsilevy on hengittävä materiaali, mutta lastulevy ei. Eli jos haluat levyttää seinät ja säilyttää hengittävyyden, niin käytä kipsilevyä tai puukuitulevyä, mutta älä maalaa sitä lateksilla.

[koeffte]

ite tekisin näin:
purkaa vanhat levytykset pois vaakalautaan saakka-siihen sitten koolaus 50-100mm-sähköputkitusta-lämmöneristys-kipsilevytys
tai: purkaa vielä vaakalaudankin, pois ja tsekkaa vnhat eristeet kans kuntoon-laittaa vaikka ristiin koolausksen 50-100mm-eristeet-sähöt-levytys-tasotus jne.. jne

ite käytäsin kipsilevyä enkä lastulevyä,kipsi on näppäärää työstää.

tälläsii neuvoja kröhm parin huoneen remonttikokemuksella

[tintu]

Keijo: juuri siksi haluamme kaikki pinnat uusiksi (myös ulkona) että kaikki on lateksilla vedetty: tapetit alhaalla gyprokin päällä, lautaverhous ulkona ja yläkerran paneeliverhous lattit ja katot + ovetkin valitettavasti. Ainoa joka on lämmin sekä hengittävä huone on se yläkerran viiskytluvun asuinen kammari (varmaan puukuitulevyä sitten ja siinä tapetti). Mutta aijaa, että lastulevy ei ole hengittävä (liiman vuoksi?). Ehkä meidän ruotsinkielinen entisen kesämummonmökin vuokraisäntä sekoitti termit. Siellä (vanha hirsitalo, jossa uudet sisäseinät) oli tehty sisäseinät juuri sellaisesta pehmeäpintaisesta huokoisesta, varmasti hengittävästä materiaalista, olisko sitten ollut puukuitulevyä, ja jollaiset tahtoisin meillekin. Katsoin puukuitulevyn kuvia netistä ja muistuttaa kyllä meidän entisen mökin seiniä (kun talo liikkui ja eli ja tapetti rupesi rakoilemaan levyjen saumakohdista ja pinta tuli esiin). Eli siis puukuitulevyä eikä lastu-. Ok, kiitos oikaisusta. Tarkoitus on tapetoida+ ehkä alaosaan keittiöön öljymaalilla maalattua paneelia. Keittiöön pitää tehdä myös vesieristys tiskipöydän taakse ja kaakelit, eli silloin taas varmaan kipsilevy pysyisi siinä parhaiten paikallaan..

Koefftelle: no just jotain sellaista ajattelin. Kiitos ohjeista. Ehkä sitä vaakalaudoitusta ei kannata purkaa, kun sittenhän koko purutus tippuu katosta asti? Tuo kipsilevy vaan aiheuttaa päänvaivaa, kun eihän siinä ruuvitkaan sitten pysy. Vaan kai se sitten on ihan nätti sekin jos paperitapetilla verhoilee. Ja pysyy paikallaan laatoituksen alla. Nyt ne seinät on vedettu suoraan kipsilevyn päälle akryylimaalilla tai sitten tapetti+akryylimaali ja tulos on aika tahmeasti suditun näköistä.

[pvalila]

Viesti hengittävistä rakenteista on mennyt tosi tehokkaasti läpi, tosin ihmiset luulevat sen tarkoittavan ilman virtausta rakenteen läpi.

Asukaa siinä talossa ensin vuosi, kerätkää tietoa ja opiskelkaa aihepiiriä. Isot päätökset tehdään rempan ekoilla metreillä, ja jo puoli vuotta myöhemmin tiedetään usein, että iso virhe tuli heti ekaksi tehtyä.


En minäkään kipsilevyä rakasta, mutta kyllä sen kanssa toimeen tulee. Ihan ekaksi tutkikaa vesikate ja yläpohjan lämmöneristys, sitten katsokaa perustusten tilanne; jos kellarissa sauna niin selvittäkää sen rakennusvirheet. Kuinka vanhat ovat teidän käyttövesiputkenne? Mikä lämmitysmuoto, kenties vanha öljykattila tai vielä kauheampi eli suora sähkö?

Lista asioista, jotka kannattaa tehdä ennen seiniä, on aika pitkä. Jäitä hattuun, niin rahat riittävät paljon pidemmälle.

Ai niin, lisäeristeet kannattaa usein sijoittaa ulkopuolelle (sisäpuolinen eristäminen tehdään usein uretaanilevyillä, 100 mm hengittävää eristettä vastaa tuollaista ohua uretaanilevyä mutta kannattaa kyllä tuupata ulos).

[tintu]

Ihan ekaksi tutkikaa vesikate ja yläpohjan lämmöneristys, sitten katsokaa perustusten tilanne; jos kellarissa sauna niin selvittäkää sen rakennusvirheet. Kuinka vanhat ovat teidän käyttövesiputkenne? Mikä lämmitysmuoto, kenties vanha öljykattila tai vielä kauheampi eli suora sähkö?

Ei ole juuri nyt talon papereita käsillä, mutta kaupan yhteydessä tehtiin kuntotarkastus ja vesikate oli ok, vain muutama vuosi vanha huopapaloista tehty. Minun mielestä kyllä yksi kulma vetää alaspäin, mutta kuntotarkastuksessa ei mitään näkyvää vauriota havaittu, minne päästiin katsomaan rakenteita repimättä.

Yläpohja pitäisi tarkistaa ja se tulisikin tehtyä jahka ryhdymme yläkerran kesähuonetta eristämään talvikäyttöiseksi.

Käyttövesiputket uusittiin kylppäriremontin yhteydessä eli pari vuotta enne kauppaa ja silloin on rakennettu myös pienpuhdistamo. Johtoja kaivolta (joka pitääkin kunnostaa ettei pintavedet pääse veteen) talolle ei varmaankaan ole kaivettu kuitenkaan ylös, tai en ole nyt varma, mutta pitää tarkistaa papereista ja viim. kaivonkunnostuksen yhteydessä. Emme juuri nyt asu talossa (johtuen muista syistä kuin talosta) vaan keskustassa ja käytämme taloa vapaa-aikaan+ työhuoneena, eli sillai rempoilla ei ole kiire.

Suora sähkö, mikäpä muu, eli kun on ollut käytössä vain vapaa-aikaan 60-luvulta lähtien, ei ole tarvinnut rakentaa kovin kummoisia lämmityssysteemejä.. Kiinteät, kellertäväksi kulahtaneet patterit alakerrasta lähtee sisäseinäremontin yhteydessä pois. Me olemme lämmittäneet kolmella liikuteltavalla öljytäyttöisellä deLongi-patterilla puun lisäksi. Aika vähän kuitenkin. Siis silloin kun olemme paikalla. peruslämpöä on pidetty päällä pattereilla varsinkin nyt kun käydään tiheästi. Jo kesällä vain huomasi, kun lämmitettiin kosteuden poistamiseksi, että parhaiten lämpö pysyy yläkerran huoneessa. Tupa on ehkä kylmin huone, eikä lämpene helteillääkään ja siinä pidetäänkin hellassa tulta koko ajan kun olemme itse paikalla. Kylppärissä on lattialämmitys, sen olemme ottaneet pois päältä kun emme ole paikalla.

Vesiputket ei ole kuulemma koskaan jäätyneet. Keittiössä on oma lämminvesivaraaja tiskivesille ja vesi tulee siihen ja kylppäriin siis kylmäkellarin ja painesäiliön kautta tuvan alapuolelta. Kellari on ainoastaan tuvan alla ja se on ns. perunakellari yhdellä ikkunalla. Sen ilmanvaihdosta pitää huolehtia ehkä jopa koneellisesti ja se vaikuttikin kesän jälkeen kostealta. Salaojia meidän ei kannata rakentaa, sanoi kuntotarkastaja. Rakennus kun on rinteessä, vedet menee muualta kun katolta joka tapauksessa rakennuksesta poispäin. Viime kesänä tehtiin katoltatuleville sadevesille ohjaus rakennuksesta poispäin. Kuistin lattia römpsöttää sillä tavalla, että se on kyllä kärsinyt noista kerääntyvistä sadevesistä ennen poisohjausta, ja pitääkin uusia –varmaan ensi kesän alussa.

Sauna on omassa piharakennuksessaan verstaan, puutarhaverstaan+puuliiterin välissä, luojan kiitos, ja hyvä sauna onkin. Sinne tulee oma kantovesi (kesällä letku) pihakaivosta, jota ei ole uusittu kai koskaan. Sähkötkin on viiskyt-kuuskytluvulta.

Eli kyllähän meillä on siellä kaikenlaista remonttiohdetta, mutta käytön ja tarpeen mukaan remontoisimme ne tilat ensin, mille on eniten tarve. Kai meidän pitäisi saada sinne suunnittelija, että tietäisi missä järjestyksessä sitä sisäseinää/eristystä/ sähköä/uutta putkea pitäisi repiä ja rakentaa.

Ai niin, lisäeristeet kannattaa usein sijoittaa ulkopuolelle (sisäpuolinen eristäminen tehdään usein uretaanilevyillä, 100 mm hengittävää eristettä vastaa tuollaista ohua uretaanilevyä mutta kannattaa kyllä tuupata ulos).

Täytyy ottaa selvää noista uretaanilevyistä, mutta eikö sisäpuolelle siis tule vaakalaudan ja sisäseinän väliin mitään eristekerrosta? Ilmatasku ja säjköjohdot vain? En haluaisi koneellista ilmanvaihtoa, eli niin paljon eristystä ei kaivata. Ikkunat –joita on alakerran joka huoneessa kaksin kappalein– kunnostamme itse ja ne falskaakin, jos joku paikka. Mutta kunnostamme siis vanhanaikaisesti rakennusapteekin ohjeilla, emmekä asenna kolminkertaisia ikkunoita, mitä rakennustarkastaja varmaan vaatisi energiatehokkuuden vuoksi jos hakisimme taloa ympärivuotisten rekisteriin. Olikos se ensi vuonna kun energiamääräykset taas kiristyy.

[tintu]

Siis mitä mieltä ollaan höyrynsuluntarpeesta a)jos sisäpuolelta lisäeristetään b) jos ulkopuolelta lisäeristetään niillä uretaanilevyillä tms. ??? Eristäisin mielelläni sisäpuolelta, koska emme tiedä koska ehdimme/on varaa uusia ulkovuoraus, joka nyt kuitenkin hyvässä kunnossa.

Tällaista nettitietoa höyrynsulusta mm. löytyi " ... jos on syytä epäillä, että rakenteessa on huoneilman vesihöyryn diffuusiosta syntymässä haitallista kosteuden kerääntymää rakenteiden sisään, niin rakenteisiin lisätään höyrynsulku, jolla estetään haitallinen vesihöyryn diffuusio, siis ei estetä kaikkea vaan ainoastaan liiallinen vesihöyryn diffuusio. Vaatimus on, että höyrynsulun höyrynvastuksen on oltava viisinkertainen tuulensuojaan verrattuna. Tiivis muovikelmu on runsaasti ylimitoitettu, noin 500-kertainen höyrynsulku. Markkinoilla on höyrynsulkumateriaaleja, jotka läpäisevät vesihöyryä, mutta ei kuitenkaan liiaksi. Höyrynsulku ja tuulensulku eivät ole vaihtoehtoja, vaan höyrynsululla tähdätään vesihöyryn diffuusionhallintaan ja tuulensululla siihen, että rakennuksen vaippa olisi ilmanpitävä eli että esim. tuulen tai paine-erojen vaikutuksesta ei vuotovirtauksia esiintyisi vaipan läpi. Molemmat voidaan tehdä samaan ainekerrokseen."

[pelkka]

Kannattaa lukea tätä foorumia - haun käyttäminen on suositeltavaa - ja opiskella sieltä perusasioita, foorumi kun on melkoinen tietopankki. Seiniä, kuten muitakin osia rakennuksista, rempataan koko ajan ja aiheesta on kilometreittäin jo kirjoitettua tekstiä sekä keskustelua olemassa.

Ymmärrän kyllä että sitä haluaisi hiljattain hankitun talon kanssa tehdä sellaisia hommia, jotka itselle tuntuvat jotenkin "turvallisilta" tai "käsitettäviltä", mutta valitettavasti totuus omakotitalon omistamisesta ja ylläpidosta on hiukan toisenlainen kuin mitä sistustuslehdistä-, messuilta- ja teeveeohjelmista välittyy.

Kärjistäen voisi todeta että talossa on tärkeintä perustukset ja vesikate. Tämä koskee niin kesämökkiläisten, osa-aikaisten kuin ympärivuotistenkin asukkien taloja. Ne rakenteet joihin ei ole ennen kaupantekoa päästy käsiksi, olisi kaupanteon jälkeen tarkistettava. Joskus tämä vaatii hiukan rakenteiden purkamista, mutta entä sitten? Rakenteitahan nyt joka tapauksessa menee uusiksi. Etenkin jos purkamisen jälkeen jokin rakenne osoittautuu täysin kelvottomaksi ja kalliisti korjattavaksi, on helpompi lähteä asiasta tarpeen vaatiessa reklamoimaan saman tien kuin kolmen - viiden vuoden kuluttua.

Jos esimerkiksi katossa on näkyvää vikaa eikä rakenteita ole itse henkilökohtaisesti tarkastettu (kuntotarkastuksista ja -tarkastajista ei tässä sen enempää) niin totta ihmeessä aloitatte ensi töiksenne sieltä.

[tintu]

Ymmärrän kyllä että sitä haluaisi hiljattain hankitun talon kanssa tehdä sellaisia hommia, jotka itselle tuntuvat jotenkin "turvallisilta" tai "käsitettäviltä", mutta valitettavasti totuus omakotitalon omistamisesta ja ylläpidosta on hiukan toisenlainen kuin mitä sistustuslehdistä-, messuilta- ja teeveeohjelmista välittyy.

No minä en kyllä katso remonttiohjelmia televisiosta, en käy messuilla enkä lue sisustuslehtiä. Ei ole ollut sellaiseen aikaakaan, eikä kiinnostusta, vaikka harrastusta vanhoihin taloihin onkin ollut pitkään ja mm. Panu kailan kirjankin ostin jo n. 15 v. sitten. Olipas asenteellinen kommentti pelkalta. –- Olen lukenut tätä palstaa noin vuoden, vaikka kirjoitinkin oman kysymykseni nyt ja ensimmäistä kertaa. Tein muuten kokeeksi tännekin haun höyrysulusta, eikä sivusto osannut tehdä muuta kun palautti omaan tekstiini. Olen yli parikymmentä vuotta asunut vanhoja omakotitaloja ja myös vuokralaisena remontoinut niitä yksin ja yhdessä vuokraisäntien kanssa. Niin viimeistä mummonmökkiä kuin ympärivuotisesti asuttuja. Ja ennen kuin ostimme tämän talon, kävimme kahden vuoden ajan katsomassa muita kohteita jotka tuli myyntiin (ja luettiin aika monet kuntotarkastukset ja tutkittiin vaihtoehtoja) Eli en nyt ihan uusi näiden asioiden kanssa ole, vaikka ensimmäistä kertaa sisäseiniä olenkin uusimassa..

No mutta jos joku muu haluaa jakaa kokemuksiaan, niistä etukäteen kiitollinen ; )

[pelkka]

Sain vaan kysymyksistäsi "eikö sisäpuolelle siis tule vaakalaudan ja sisäseinän väliin mitään eristekerrosta?" ja "jos ulkopuolelta lisäeristetään niillä uretaanilevyillä tms. ???" semmoisen käsityksen ettei perusasiat taida olla ihan hanskassa.

Haku foorumista antaa hakusanalla höyrysulku 175 tulosta (12 sivua luettavaa), ja hakusanalla höyrysul* 459 tulosta (31 sivia luettavaa).

Eipä mulla kummempia, antaa sulavasanaistempien vastailla.

pelkka

p.s. se Panu Kailan kirja ilmestyi vasta 1997... on kyllä ihan kelpo perusopus, sieltä löytyy asiaa mm. höyry- ja ilmasuluista, puutaloon seinään sopivista eristeratkaisuista yms.

[tintu]

p.s. se Panu Kailan kirja ilmestyi vasta 1997... on kyllä ihan kelpo perusopus, sieltä löytyy asiaa mm. höyry- ja ilmasuluista, puutaloon seinään sopivista eristeratkaisuista yms.

Varmaan sitten juuri -97 sen Kailan ostin/sain, eli korjaan, noin kolmetoista, ei viisitoista vuotta sitten, kun katseltiin ensimmäisen kerran Fiskarsin myyntiin laittamia vanhoja hirsisiä torppia ja työlaisasuntoja Länsi-Uudellamaalla, mutta päädyttiin sitten kuitenkin vuokralle ja muihin kiireisiin.

Ja vaikkei KAIKKI perusasiat olisikaan hanskassa, saahan sitä kai kysyä. Jotain on varmasti unohtunut minulta (eli lähes kaikki yksityiskohdat) ja tuokin kirja on nyt edelleen muuttolaatikoissa valtavan kirjakasalaatikkopinon seassa. Netti on täynnä tietoa ja keskustelua ja mielipidettä, ja jos haluaa/ on aikaa kahlata, niin mikäs siinä. Voi mennä vähän enemmän aikaa kuin jos joku ottaa kantaa suoraan omaan tilanteeseen. Sitävartenhan näitä keskustelupalstoja kait mm. on? Haun olen sitten varmaan tehnyt kanssa väärin, eli vain omaan viestiketjuun..

Mutta jatka sinä vain lohkaisujasi ja isällistä ojentamista täällä kun olet oman foorumisi selvästi löytänyt ja asiat ovat hienosti hallussa, pelkka.

[JukkaK]

Ja vaikkei KAIKKI perusasiat olisikaan hanskassa, saahan sitä kai kysyä.

Juu toki saa kysyä eikä kysyvä tieltä eksy. Komppaan kuitenkin tuota Pelkkaa sen verran, että (kaikella kunnioituksella) noissa kysymyksissäsi on niin paljon hapuilua, että siihen on vähän hankala tarttua järkevän vastauksen muodossa. On järkevämpää tutustaa ajatuksella jo käytyihin keskusteluihin, ettei tarvi kaikkea kirjoittaa uudestaan.

Lähdetään nyt kuitenkin vaikka siitä että niitä uretaanieristeitä ei voi laittaa ulkopuolelle uusimatta koko vanhaa rakennetta. Ja tuolla alkupuolella kun kaipasit hengittävyyttä niin siinä tapauksessa voit unohtaa ne uretaanilevyt ja höyrynsulut alkuunsa. Ne ei mahdu hengittävän rakenteen kanssa samaan pakettiin.

[tintu]

Niin niin kun täällä pelkästään sana `lisäeristäminen´taitaa olla punainen vaate. En olekaan lukenut täällä juttuja sitten viime kevään, on ollut muita kiireitä. Mutta: Kiitos asiallisesta vastauksesta, vaikka itse odotin ihan yksinkertaisesti jotain sellaista kuin kuvauksia mitä tulee/mitä täällä olevat purutalon omistajat ovat laittaneet sisältä ulosmentäessä, jos haluaa muutakin kuin 50-luvun standardien mukaista lämmönpitoa.

Sillätavalla meidän talon kunnostus eroaa (valitettavasti) rek.ympärisvuotiseksi kirjatun/ aina olleen talon kunnostuksesta, kun käyttötarkoituksen muutokseen (kesäasunnosta ympärivuotiseksi) tarvitaan rakennuslupa ja siinä rakennusluvassa sovelletaankin sitten samoja energiastandardeja kuin uusille rakennuksille. Mutta olisiko tästä joku välimuoto, eli parempaa energiataloutta kuin 50-luvulla (jolloin pyykkejä ei kuivattu sisällä, eikä ollut kylpyhuoneita, eikä muitakaan vesieristyksiä+oltiin paikalla puulla lämmittelemässä) muttei kuitenkaan niin tiivistä taloa että pitää ilmastointi laittaa hurisemaan.

[koeffte]

nyt kuitenkaan ei saa sekoittaa ns."hengittävyyttä" ja ilmanvaihtoa.Oikeaoppisesti rakennuksen ilma vaihtuu hallitusti niille tehdyille reiteillä joko painovoimaisesti tai koneellisesti.
näissä vanhoissa rakennuksissa runsaasti ilmavuotoja,mutta se ei ole ollut tarkoitus kun taloja on tehty.

edit: pvalila näköjään tästä jo puhuikin

[JukkaK]

itse odotin ihan yksinkertaisesti jotain sellaista kuin kuvauksia mitä tulee/mitä täällä olevat purutalon omistajat ovat laittaneet sisältä ulosmentäessä, jos haluaa muutakin kuin 50-luvun standardien mukaista lämmönpitoa.

Näitä löytyy laidasta laitaan, puukuitulevystä mineraalivillaan ja uretaanilevyyn. Osa on laittanut vanhan rakenteen päälle ja jotkut on vaihtaneen vanhat purut modernimpaan tavaraan. Näistä löytyy runsaasti vanhaa keskustelua. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joten vaihtoehtona on ottaa ummikkona jotku ratkaisu jota joku suosittelee tai sitten perehtyä eri vaihtoehtojen hyviin ja huonoihin puoliin ja valita se itselle oikealta tuntuva ratkaisu.

parempaa energiataloutta kuin 50-luvulla (jolloin pyykkejä ei kuivattu sisällä, eikä ollut kylpyhuoneita, eikä muitakaan vesieristyksiä+oltiin paikalla puulla lämmittelemässä) muttei kuitenkaan niin tiivistä taloa että pitää ilmastointi laittaa hurisemaan.

Eristys ja ilmanvaihto täysin erillisiä asioita eli ilmanvaihto pitää hoitenkin järkevästi teit eristeelle mitä tahansa. Talon ulkokuori pitää kuitenkin olla mahdollisimman ilmatiivis jos energiataloutta haetaan ja ilmanvaihto hoidetaan sitten sille varattuja reittejä pitkin, joka yksinkertaisimmillaan on siihen tarkoitettu reikä/räppänä seinässä katossa jne.

Ymmärsin tuolta aiemmin että talo on joskus kuitenkin ollut ympärivuotisessakin käytössä vaikka viimeisen vuosikymmenet vapaa-ajan käytössä. Vaatiiko se silloinkin suurta luparumbaa, kun alunperin on kuitenkin ympärivuotiseksi asuintaloksi rakennettu, vai?