Vinolaudoituksen poisto ja purujen korvaus

[samu84]

Eikös eristeen tarkoitus kuitenkin ole eristää, eikä varata lämpöä?

Saatika sitten johtaa sitä...

[lmfmis]

Laitetaanpas havaintoja:

Nyt on ollut mukavia 20 asteen pakkasia ja öljynkulutushistoria näyttää että tällaisilla vastaavilla keleilla on "historiallisesti" palanut 140...180 litraa löpöä viikossa tiukkojan pakkasien aikana.

Nyt on näinä parina pakkasviikkoina ollut kulutus maltillisemmat 100-110 litraa. Ei todellakaan pöllömmin.

Historiallisesti pattereissa kierovesi oli pakkasilla ennen 60 asteinen vesi, nyt pyörii 41-43 asteinen.

Edelleen mennään oumanin C-käyrällä.

[lmfmis]

Olipas pakko laskea miten öljy riittää...




Tuossa on öljynkulutus lämmityskauden yli (kesästä kesään). Vuonna 2003 otettiin yläkertakin asuinkäyttöön eli kuutiot lisääntyivät huimasti. Viime talvet on olleet aika lauhoja joten tekisi mieli verrata tämän talven kulutusta 2005 kulutukseen. Nyt tuo on keskiarvo 2003-2009.

Punaisella on arvioitu kulutus mittauskauden loppuun jonka keskiarvoitin historiatiedoista.

Keskimääräinen säästö keltaisella = 1200 litraa /vuosi


kulutukset
1999 2920 litraa
2000 3236 litraa
2001 2898 litraa
2002 2756 litraa
2003 3994 litraa
2004 3892 litraa
2005 4360 litraa
2006 4120 litraa
2007 3788 litraa
2008 3728 litraa
2009 3540 litraa
2010 1996 + (arvio 700) = noin 2700 litraa


Näyttää siltä että eristysremotti kannatti.

[riska74]

Kannatti minullakin. Yhden seinän tein siten, että purut pudotettiin pois, eristevahvuutta kasvatettiin ja ekomuhjua märkäpuhallettiin seinä täyteen. Siihen leijona 12mm päälle. En huomannut äänieristävyydessä eroa.

Tämä kyseinen muita tämän talon seiniä paremmin korjattu seinä on aivan selvästi parempi eristyskyvyltään kuin muut. Varmaan johtuu paljolti siitä, että runkotolppien ulkopuolelle tuli eristettä, sekä siitä, että ei ole vinolaudoituksen rakoja enää päästämässä puhuria eristeisiin.

Vinolaudathan ovat yleensä paljaana alhaaltapäin sekä ihan ylhäältä, ja niissä on yleensä jonkinlaiset raot. Kun vinolaudoituksen ulkopuolelle laitetaan tuulensuojalevy, niin tuuli pääsee kuitenkin sinne tuulensuojan taakse vinolautojen väleihin, ellei välejä huolellisesti tukita yläpäästä sekä alapäästä.. Tietääkseni harvempi remonttireiska kiinnittää huomiota tähän seikkaan.

Jokaisen rintamamiestalon seinärakenne on jostakin kohtaa ihan yhtä hyvä hengittävyyttä- ja yhtä huono talviasumista ajatellen:
sisäverhous -> vaakalaudoituksen rako (tässä raossa ilma seisoo) -> paperi -> 100mm runkotolppa -> paperi -> vinolaudoituksen rako (tässä rakosessa ilma liikkuu) -> ulkoverhous mahdollisine tuulensuojineen.
Elikkä tuossa alakerran lattiantasalla on seinässä sisätilaa ulkoilmasta erottamassa sisäverhous + 100 milliä runkotolppaa/purua + 2kpl jonkunsortin tervapaperia, ei mitään muuta. Mitkään vinolaudat tai niiden päälle laitetut eristekerrokset ei juurikaan vaikuta eristyskykyä parantavasti seinän reuna-alueilla, missä on ulkoilmaan päättyviä vinolaudoituksia, joiden välisiä rakoja ei ole huolella tukittu.

Olen siis sitä mieltä, että jos joku harkitsee remonttinsa edetessä poistaa vinolaudoituksen, niin antakaa imeessä mennä. Vähäsenhän se hommaa laajentaa ja enemmin maksaa, mutta se kannattaa asumismukavuuden nimissä sekä lämmityskuluissa. Seinästä tulee satakertaa tiiviimpi. Tuuli ei enää sitten esteittä pääse vaihtamaan ilmaa seinärakenteen sisällä.

Tästä asiasta saa väitellä ja otan mielellään vastaan uusia näkökantoja omaa suppeanäköistä katsomustani laajentamaan.

[pelkka]

Olen siis sitä mieltä, että jos joku harkitsee remonttinsa edetessä poistaa vinolaudoituksen, niin antakaa imeessä mennä.

Kuten mm. HillyManin kirjoituksesta aiemmin tässä ketjussa käy ilmi, toimii vinolaudoitus usein myös rungon jäykistäjänä. Sen vuoksi en ihan antaisi yleissuositukseksi että "antaa mennä vaan".

Sulla ei ilmeisesti ole huonetta, jonka seinä on u:n muotoinen. Semmoiseen on p*skamaista laittaa lämpöeristettä, ympätä ikkunaa, kiilata lattiaa vaateriin yms. Suunnittelen juuri moista operaatiota ensi kesäksi, ja jo pelkkä ajatuskin väsyttää.

[riska74]

En noiden seinieni U-muotoisuudesta tiedä muuta, kuin että suoralinjaisia ja pystysuorassa seisovia seiniä ei ainakaan tästä talosta löydy kuin yhdestä kohtaa. Se on sen kokonaan korjatun seinän ulkopuoli. Ei se ihan U ollut mutta ehkä ) kuitenkin ja pystysuoruus luokkaa /. Tien puoleinen kulma kaatoi ulospäin nelisen senttiä ja pihanpuoleinen kulma kaatoi sisäänpäin vajaa 10cm.

Runkotolpat tekivät kyseisessä päätyseinässä loppujen lopuksi niin hirveän sekamelskan, että puhaltamalla asennettava villoitus oli ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto. Eristysvahvuuskin muuttuu joka runkotolpan välissä, joten olisi ollut levytavarasta villoja asennettaessa varmasti hauskaa.

Niin, pitäähän ne seinien jäykistykset tehdä kunnolla ja oikeassa vaiheessa, jos vinolaudoituksen poistaa. Työtähän nämä vanhojen talojen rempat teettää.

Onko teillä pelkka, tarkoituksella kaarevia seiniä, vai vahingossa kaarevaksi muotoutuneita. Meillä on jälkimmäisiä.

[pelkka]

Mulla on käytetyn rakennustavaran hentoisuudesta ja jäykisteiden puutteesta johtuvaa pussitusta. Piharakennuksessa onneksi. Se on 60-neliöinen pilareille perustettu kylmä lautarakennus, ja siinä on käytetty vähän turhan hentoa puutavaraa, ilmeisesti niitä-mitä-on-talon-rakentamisesta-jäänyt-yli. Pilareita / tukipisteitä olisi saanut olla enemmän, taikka puutavara järeämpää.

Onhan seinien kakkosenelosiin toki ympätty loveamalla neljän tuuman lauta vaakaan niinkuin jotain sitomaan... mutta kyllä ne koko mun aikani on pussittaneet sekä seinät että lattiakoolingit niin että hommia on tiedossa ennenkuin ne on jotakuinkin kuosissa. Vaaterista en haaveile, vaan siitä että saisi eristeet suht tiiviisti rakenteisiin kiinni. Lattiaan on tulossa kutterinpurua ja seiniin ruiskutettu selluvilla, onneksi se on "keksitty". Mutta on tuossa tunkilla vähän töitä ennenkuin on tiivistä.

(Olen siis eristämässä vain osaa tuosta tilasta - pientä työhuonetta tylsiä talvi-iltoja ajatellen, ettei hommat olisi aina levällään keittiön pöydällä / kuistilla / saunassa / tuvassa.)

[Savis]

Itse en näe mitään syytä siihen, miksi vinolaudoitus oikeasti pitäisi purkaa, jos ei ole lahoa tai muuta vauriota. Ilmavuodot ja lämpövuodot voi kyllä tukkia huolellisella työllä nurkista esim. tarkistamalla nurkat ulkoa ja puhalluttaa sinne selluvillaa sekaan. Luonnollisesti ylä-ja alapää pitää olla kunnossa ettei sieltä vuotoja pääse syntymään. Vinolaudoitus on kyseisen talon rungon jäykistäjä. Tietysti asioita voi tehdä monella tavalla ja yllättävätkin asiat voivat toimia. Mutta onko aiheellista lähteä muuttamaan hyväksi havaittuja perusasioita.

[lmfmis]

Dodii, lämmityskausikin on ollut ohitse jo kolme viikkoa..


Öljyä meni sitten lämmityskaudella yhteensä loppujen lopuksi 3000 litraa - eli hieman tuota arviota enemmän. Tämäkin on 1000 litraa alle kulutuksen keskiarvon.

Tosin tätä pitäisi skaalata kylmällä talvella. Poimin lämmitystarve luvut Vantaan energian sivuilta ja laitoin lämmityskauden yli olevat näin:

Kausi 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10
Tarveluku 4054 3984 4088 3475 3469 3727 4420

http://www.vantaanenergia.fi/kaukolampo ... arveluvut/

Tästä voi skaalata että kylmän talven takia öljyä olisi kulunut varmaan 4400 litraa (lämmitystarve 10% enemmän kuin 03-06) Säästöksi voisi arvioida silloin 1400 litraa.

[pvalila]

Itse en näe mitään syytä siihen, miksi vinolaudoitus oikeasti pitäisi purkaa, jos ei ole lahoa tai muuta vauriota. Ilmavuodot ja lämpövuodot voi kyllä tukkia huolellisella työllä nurkista esim. tarkistamalla nurkat ulkoa ja puhalluttaa sinne selluvillaa sekaan. Luonnollisesti ylä-ja alapää pitää olla kunnossa ettei sieltä vuotoja pääse syntymään. Vinolaudoitus on kyseisen talon rungon jäykistäjä. Tietysti asioita voi tehdä monella tavalla ja yllättävätkin asiat voivat toimia. Mutta onko aiheellista lähteä muuttamaan hyväksi havaittuja perusasioita.

Lueskelin tämän vanhan ketjun läpi koska itsellänikin on tojalevyn päälle rapattu purutalo.

Minun mielestäni on itsestään selvä, että villa on tuplaten tehokkaampi eriste kuin puru: tuohan löytyy aivan taulukoista, ei siitä tarvitse kinata.

Purujen rojauttaminen alas parantaa huomattavasti mielenrauhaa, sen jälkeen aivan oikeasti tietää mitä talo on syönyt (vaikka sitten niitä vanhoja ikkunanvierustakalsareita).

Puru on seinässä todella tiukasti, minä purin sisäkaton pois ja purut, joita ei tukenut enää mikään, pysyivät hyvin paikoillaan juoksujen välissä.

Minulla ei muistaakseni ole tojalevyjen alla vinolautaa, vaan vaakapanelointi: talo on alkujaan ollut puuverhoiltu. Päävastuun rakenteen jäykistämisestä kantaa siis sisäpuolinen vinolaudoitus.

Eli tuosta seinästä voisi ehkä poistaa kaksi vaakalautaa kolmesta ja sitten tiputella purut pois. Jäljellejäävät laudat voisi sitten ruuvailla kunnolla kiinni, vaikka ei irti toisistaan olevat laudat juurikaan jäykistä.

Lisäpaksuutta seinään saisi minun puolestani tulla jopa 10 cm, en minä edes pidä ohuista seinistä; kerrostalolapsi on tottunut oikeisiin taloihin.

- Rintamamiehet olivat tottuneet puolijoukkuetelttoihin...

[lmfmis]

Öljyä meni sitten lämmityskaudella yhteensä loppujen lopuksi 3000 litraa - eli hieman tuota arviota enemmän. Tämäkin on 1000 litraa alle kulutuksen keskiarvon.

Laitetaan tähän vielä 2010-11 talven lämpölasku: Nyt meni 860 litraa öljyä ja käytettiin noin 11 MWh sähköä vilp:llä lämmitykseen tehokkuusluvulla 2,3. Tuolla yhteenvetoa.

Vastaa siis aika hyvin tuota 2009-2010 lämmityskauden 3000 litran öljynkulutusta eli samalla tasolla mennään ja talvikin oli taas aika rapea.

Ulkoseinien eristeremontista eristämistarvikkeiden osuus (ekovillat, runkolevyt, koolaus) maksoi jo itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa. Vielä yksi talvi niin timpurien työtunnitkin on maksettu.

Voidaan sanoa että kannattaa

Entäs koko remontti:

Ulkoverhoilun pinnan uusiminen jää investointisarakkeeseen...vaikka toisaalta: on sekin maksettu tätä tahtia kymmenen vuoden kuluttua. Eli ilmainen rappaus

[lmfmis]

2010-11 talven lämpölasku: Nyt meni 860 litraa öljyä ja käytettiin noin 11 MWh sähköä vilp:llä lämmitykseen tehokkuusluvulla 2,3. Tuolla yhteenvetoa.

Laitetaan vielä 2011-2012 alkaa olla pulkassa ja 11MWh ja 280 litraa öljyä.

[Milo]

Mukavan kuuloinen projekti ja varmasti kannattavakin.
Kysymys: Jätitkö vanhat ikkunat? Onko sisäpuolella ekovillan x5 vai mikä? Paljonko jäi eristepaksuudeksi?

Mietin eristysremonttia, itsellä lähtökohta suorasähkö 24tkwh kulutus 3krs käytössä. Ulkopuoli hyväkuntoinen puupinta, eli sisältäpäin tehtäisiin. Mitä suosittelisit?

[lmfmis]

Ikkunat on vanhat. Hyvännäköisiä ei vaan saa uutena

Eirstepaksuus on nyt periaatteessa 135 mm puhallettua selluvillaa ja päällä 25mm puukuitulevy. Eli alkuperäinen 100mm koolaus + 35mm ristiinkoolaus puhallettuna ja 25mm puukuitulevy.

Siäpuolelta en eristäisi. Ei siitä hyvää tule tähän verrattuna.

[Milo]

Sisäpuolelta sama työ tehtynä, kun tuulensuojaus vaan on riittävä, 125mm rungon lisäksi tulisi 50mm vaakakoolaus, eli ~175mm ekovillaa sekä varmasti yhtenäinen ilmansulku kun kaikki ulkoseinät käytäisiin läpi. Luulen että näin oikea rakenteiden hengittäminen myös toteutuu hyvin. Olenko oikeilla jäljillä? mitä tuli puhalluksille muuten hintaa? Messuilla ekovillan edustaja puhui että 45e seinien märkäpuhallukset, 35e yläpohjan puhallukset /m3.?