Sähkölämmöllä, varsinkin vesikiertoisella, ilman tulisijojen / kiinteän polttoaineen lämmityskattilan käyttöä palaa herkästi 30 000, jopa 60 000 kWhta vuoteen jos kulutustottumukset ovat paljon kuluttavia ja tulee kunnon pakkastalvi, jos talo n. 150m2. Noin 40 000 kWhta on sellainen vesikiertoisen sähkölämmitystalon "perus" kulutus siis ihan pelkällä sähkölämmöllä.
Oma 300m2 mökki kuluttaisi varmaan 70 000 kWhta vuoteen ilman puiden polttoa. Niitä menee kuitenkin satoja kottikärryllisiä lämmityskattilaan ja n. 30 000 kWhta sähköä siihen päälle.
Sähköpattereilla pääset vähemmällä, vesikiertoinen nyt jostain syystä syöpi enemmän. En tiedä mikä siihen on syy, ehkä hukkalämpö? mutta sähköä kuluu kuitenkin ihan "perstuntumalta" hurjan paljon. Myös energiankulutuslaskureissa on vesikiertoinen erikseen ja n. 8000kWhn ero tulee kun valitsee vesikiertoisen tai sähköpatterilämmityksen. Siis vesikiertoinen ei ole taloudellinen. Yösähköllä tuota saa kyllä paikattua, ja lämmin käyttövesi ei lopu kesken
Tuo 15 000 kWhta voi olla myös pelkkä peruslämmön kulutus, jolloin se ainakin tuplaantuu asuttaessa. Eli 30 000 kWhsta lähdetään ylöspäin, se on hyvä nyrkkisääntö
Nuo sähkölaitteet talvella sinällään vähentävät lämmitystarvetta. Paskakaivosta:
Tuossa kolmikaivosysteemissä on todennäköisesti ajateltu että ei tarvitse tyhjentää niin usein kun suihkuvedet valutetaan omaan kaivoon. Tuohon kaivoon saattaa tulla myös sade- ja salaoja ym. vesiä. Tai sitten toinen vaihtoehto on se, että kellarissa ei ole alunperin ollut viemäreitä ja talosta saostuskaivoille lähtevä viemäri on ollut liian korkealla, joten olisi tarvittu pumppaamo ja homma on ratkaistu tuolla kolmannella kaivolla. Hommalla ei ole kiirettä mikäli homma toimii, joten jätä se sikseen muutamaksi vuodeksi. Kunnan viemäriin ne on sitten hyvä yhdistää molemmat, siinä padotuskorkeus todennäköisesti riittää jopa kellarin suihkutiloille.
