Oma nurkka

[tuuma]

Kas, tälläinen ilmainen softa löytyi, toimii niin Linuxissa kuin Windowsissakin:
http://www.sweethome3d.eu/index.jsp

Tuolla voi jotain käyttöä kanssa olla

Mielenkiintoinen! Täytynee hieman studeerata jos vaikka oppisi jotain tehdä. Remppoja on kivempi korjailla ruudulla kuin sorkkaraudalla hikipäässä.

[tuuma]

ne taisi olla täysin vakavissaan sen omassa talossa asumisen lisäverotuksen suhteen

Kyllä ne taisivat ihan tosissaan olla joo, onhan asiaa monta vuotta tutkittu viisaiden tutkijoiden voimin. Veroja tullaan kiristämään kun säästöjä ei tehdä byrokratiassa mutta verotulot pienenee uhkaavasti. Helppoa nostaa ja tehdä erilaisia uusia, jossain vaiheessa vaan menee liiallisuuksiin ja sitten...

[jtbo]

Kas, tälläinen ilmainen softa löytyi, toimii niin Linuxissa kuin Windowsissakin:
http://www.sweethome3d.eu/index.jsp

Tuolla voi jotain käyttöä kanssa olla

Mielenkiintoinen! Täytynee hieman studeerata jos vaikka oppisi jotain tehdä. Remppoja on kivempi korjailla ruudulla kuin sorkkaraudalla hikipäässä.

Siellä oli sivuilla oikein video siitä kuinka tuota käytetään, joku heppu siinä hauskasti englantia korostaen selitti, näytti aika helpolta, lisäksi tuohon näkyy olevan aika paljon ohjeita ja joitain valmiita palikoitakin saa ladattua hieman sketchup tyyliin, tuo on vaan helpompi kuin sketchup, kun on nimenomaan tehty tuollaiseen suunnitteluun ja ihmettelyyn.

3dsmax ohjelmalla jotain osaan tehdä, voisi kokeilla onnistuuko sillä vaikka peiliovi väsätä, tosin voisi samantien opiskella asiaa Blenderillä, se on vaan niin kummallinen käyttää, mutta etuna olisi se, että se toimii Linuxissa ja on tautisen nopea verrattuna Maxiin.

[jtbo]

6 1/2 päivää ja kulutus 34kWh eli 5.23kWh/vrk, joka tietää 157kWh/kk kulutusta, jos tahti jatkuu samana, vähän tuohon kyllä voi tulla vielä nousua, varmaa ei voi kyllä sanoa, mutta olettaisin noin. 17148 on lukema nyt, mielestäni kohtalaisesti pysynyt nyt aisoissa.

Jos jokainen suomalainen talous kuluttaisi sähköä saman verran, niin se olisi jotain 4521Gwh luokassa vuositasolla, sähkönkulutus on kuitenkin jotain 22 000Gwh koti+maatalouksissa, koko maassa menee kaikkiaan sähköä jotain 90Gwh.

Aika mahdotonta tosin olisi useamman hengen taloudessa kuluttaa niin vähän sähköä.

Jos kaikki kuluttaisi samanverran puuta kuin täällä menee, niin puun kulutus vuodessa olisi 21 600 000 kuutiota, tosin nykyään sitä kuluu tässä maassa noin 5 000 000 kuutiota vuodessa, sota-aikana tosin kulutus oli jopa 25 000 000 kuutiota vuodessa.

Puun kulutus (puuta kasvaa yhä enemmän kuin sitä hakataan, siinä olisi mahdollisuuksia):
http://www.stat.fi/tup/suomi90/maaliskuu.html

Sähkön tuotanto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6ntuotanto

Kotitalouksien määrä:
http://www.stat.fi/til/ktutk/2001/ktutk ... u_001.html

Sellaisia kummallisuuksia tällä kertaa

[pvalila]

Höh, jos meidän perheeseen hankittaisiin chihuahua, niin sekin kuluttaisi sähköä enemmän kuin jtbo.

[jtbo]

Höh, jos meidän perheeseen hankittaisiin chihuahua, niin sekin kuluttaisi sähköä enemmän kuin jtbo.

Tiedä siitä, mutta ajatteles, kun niitä co2 tuprutteluja halutaan 1990-luvun tasolle ja tälläistä kerrotaan tuosta ajasta:

Yhden hengen talouksien kuluttaman sähköenergian vaihtelu on suuri riippuen talouden
varustetasosta. Vuonna 1990 yhden henkilön taloudet kuluttivat keskimäärin sähköä
vain 1720 kWh vuodessa, jos taloudessa oli suurista sähköä kuluttavista laitteista
ainoastaan jääkaappi. Toisaalta yhden hengen taloudet, joissa oli jääkaappi, pakastin,
pesukone ja astianpesukone sekä sähkökiuas kuluttivat sähköä keskimäärin 4981 kWh
vuodessa. Keskimäärin yhden hengen taloudet kuluttivat sähköä vuoden aikana 2541
kWh. (Nurmela ja Ollila 1993)

Neljän hengen talouksien vuotuinen sähkönkulutus oli 5813 kWh

Sähkönkulutus kasvaa kuudellakymmenellä prosentilla, kun taloudessa on yhden henkilön sijasta kaksi, mutta kulutuksen lisäys on enää 23 % siirryttäessä kahdesta kolmeen henkilöön ja 16 % siirryttäessä kolmesta neljään henkilöön. Tätä suuremmissa talouksissa yhden henkilön lisäys ei enää pienennä sähkönkulutuksen kasvuprosenttia, vaan se jopa hieman nousee kuudestatoista prosenttiyksiköstä. (Nurmela ja Ollila 1993)

Samaisesta dokkarista löytyi myös tälläinen helmi:

Uusien astianpesukoneiden sähkön- ja vedenkulutus on vähentynyt puoleen siitä, mitä se oli 20 vuotta sitten. Vuonna 2005 astianpesukoneen käyttö kulutti sähköä keskimäärin 0,6 kWh ja vettä 16 litraa käyttökertaa kohden. [www.energia.fi/page.asp?Section=4184&Item=765] Tulevaisuudessa astianpesukoneiden sähkönkulutus ei kuitenkaan tule laskemaan nopeaa vauhtia, koska sähkönkulutuksen pienentämiseen ei Työtehoseuran mukaan ole uusia innovaatioita, vaan monet mahdollisista keinoista ovat jo käytössä (Korhonen 2002).

Oma 20v vanha koneeni kuluttaa sen noin 0.8-0.9kWh välille kaikkein rankimmalla ohjelmalla.

http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/ ... ksissa.pdf

[tuuma]

Oma 20v vanha koneeni kuluttaa sen noin 0.8-0.9kWh välille kaikkein rankimmalla ohjelmalla.

Kiva olisi tietää mitä se koneesi veisi vaikkapa +35 asteeseen radiaattorikeräimen esilämmitetyllä vedellä, vai ei muka enään tule uusia innovaatioita

[pvalila]

Oma 20v vanha koneeni kuluttaa sen noin 0.8-0.9kWh välille kaikkein rankimmalla ohjelmalla.

Kiva olisi tietää mitä se koneesi veisi vaikkapa +35 asteeseen radiaattorikeräimen esilämmitetyllä vedellä, vai ei muka enään tule uusia innovaatioita

Oliko se niin, että vasta jtbo:n aikana tuo talo liitettiin kunnallistekniikkaan? Mistä vesi ennen tuli? Olisiko se mahdollista käyttää vanhaa vedenlähdettä ja säästää vesikuluissa?

Vettähän on ihmisten pihat tällä hetkellä täynnä, jopa puhdasta sellaista: vähän vaikea noita sulamisvesiä vain on talteen ottaa.

[jtbo]

Kaivoon pitäisi tehdä iso remontti, välttämättä ei sitä edes pelkällä remontilla saa henkiin, vaan saattaisi joutua uuden poraamaan.

Kyllä sekin joskus varmaankin tapahtuu, se vaan, että milloin...

[pvalila]

Kaivoon pitäisi tehdä iso remontti, välttämättä ei sitä edes pelkällä remontilla saa henkiin, vaan saattaisi joutua uuden poraamaan.

Kyllä sekin joskus varmaankin tapahtuu, se vaan, että milloin...

Onko se vanha kaivo porakaivo vai aivan tavallinen?

Se tavallinen kaivo on kaiketi ihan vain kuuraamalla kunnossa, porakaivon kunnostamisesta mulla ei ole mitään käsitystä.

Mahtaakohan Tuumankaan vanha porakaivo toimia? Sitähän pitäisi käyttää aina välillä, muutoin ruostuvat paikat kiinni.

[jtbo]

Onko se vanha kaivo porakaivo vai aivan tavallinen?

Se tavallinen kaivo on kaiketi ihan vain kuuraamalla kunnossa, porakaivon kunnostamisesta mulla ei ole mitään käsitystä.

Mahtaakohan Tuumankaan vanha porakaivo toimia? Sitähän pitäisi käyttää aina välillä, muutoin ruostuvat paikat kiinni.

Hmm, tuota, mistä ne erottaa?

Tuo kaivo on sellainen, kaivo, kai se on ollut tuossa 50-luvulta lähtien, betonirenkaat ja pumppu nokalla ja tangolla jota kiskotaan ylös-alas.

On siinä ollut myös ja on yhä, putki taloon, talossa on ollut vesiautomaatti, joka tuolta on vettä nostanut, vesihän tuoksahti ja pätki kovasti, kun tänne muutin, mitään sähkö-osia ei siellä kaivossa kuitenkaan ole ja tuo pumppukin joka on, niin sitä ei kovin tule käytettyä, kun se vesi on sellaista kehno, lisäksi aika ruosteisena tulee pumpusta läpi. Putkimiehen arvio kaivon tilanteesta oli sellainen, että samalla hintaa tekee taloon vesijohdon. Jotain hiekkojen vaihdosta yms. se selitti.

Vähäisellä ymmärrykselläni selitettynä

Olen muuten hieman ihmetellyt miksi tuulimyllyissä ei ole yleistynyt tälläiset siivet:


Skystream 3.7 kyseessä tuossa kuvassa.

Niin hydrodynamiikka kuin aerodynamiikkakin on liki samaa, ainut ero oikeastaan on, että vesi kun on aavistuksen sakeampaa, siinä optimaalinen muoto on paljon tärkeämpää kuin ilmassa. Suoralla siivellä on aika suuri 'otsapinta' ja se jarruttaa, sekä aiheuttaa ylimääräisiä voimia, sopivalla muotoilulla voisi saada aikaan sen, että vekotin pyörisi helpommin ja äänettömämmin. Jos 90 astetta mutkalle vääntäisi nuo siivet, niin sitten olisi mielenkiintoista tehdä vertailua

Savoniuksista lueskelin myös, se perusmalli 2 tynnyrinpuolikasta on aika tehoton, mutta pienellä muodon hakemisella siinä joku väitti saavutettavan 100% paremman tehon, täällä varmaan ainoastaan tuollainen voisi toimia sähkön tuottajana, kun tuulee niin vähän, katsoin tuuliatlaksesta (nettisivusto) että 4m/s jos tuulee keskimäärin vuodessa, niin hyvä on. 2-4 välillähän tuo tuuli on yleensä ollut kun sitä ihmetellyt. Luulisi, että ei se mahdotonta tuollaisella olisi tehdä kannettavalle sähköä riittävästi, sen kun saa periaatteessa tuonne talon harjallekkin laitettua, joka parantaa sitä tuulen tarttumista, siinä voisi olla myös yksi nollabudjetin testiprojekti, taitaisi melkein kaikki tarvittava moiseen löytyä lataussäädintä lukuunottamatta.

Tuosta teillekkin ideoita, vaikka sitä kaivon vettä kierrättämään, ettei tyystin ummehdu?
http://www.homesopen.com/wind/savonius.pdf

Oli muuten kylmää aikaisin aamusella, -26C oli mittarissa Minkähänmoinen tuulipuisto sitä ILP:lle pitäisi oikein olla, ei taida riittää vaikka jokaisen katon iskee moisia värkkejä täyteen?

edit: Kippurat siivenkärjet antavat tuon mukaan 20% enemmän voimaa kovassa tuulessa, kun siipi ei sakkaa, kavitaatiosta veneiden parissa puhutaan, ehkä tuolla käyrällä siivellä + muulla optimoinnilla voisi tehdä sellaisen mallin, joka pelaa hyvin jo mitättömässä tuulessa, mutta ei aiheuta ongelmaa lujaa pyöriessäänkään.
http://www.waset.org/journals/waset/v60/v60-11.pdf

Periaatteessa siiven muutokseen jotain tälläistä ja keskipakosvoimalla tietyssä pisteessä muuttuisi erimalliin, sillä voisi saada paljon hauskaa aikaan noissa, toki sähköllä ohjattavaksikin voisi saada jne. Huomattavasti pienemmistä voisi saada riittävän tehon kuin nykyään, mutta toistaiseksi tökkii se, että hinta halvallakin mallilla on niin kova, että tulee kalliimmaksi kuin ostaa sähköä, niimpä ei kehitykseen kannata pistää yhtään lisää rahaa, kun tuloksista ei ole täyttä varmuutta ja siksikin tuulimyllyt pysyvät vielä pitkään lähinnä vitseinä, kuten aurinkopaneelitkin, aurinkokeräimet sentään käytännössä mahdollisesti antavat jotain takaisinkin.
http://www.youtube.com/watch?v=kTYiEkQYhWY

Jotenkin tuntuu, että nuo alat odottavat vain sähkönhinnan pomppaamista passiivisesti ja tuntuu aika moni lobbaavan sitä kuinka energian hinta tulee nousemaan rajusti tulevaisuudessa jne jne, mitään perusteluita ei vaan esitetä, että miksi se vesivoima tai ydinvoima niin yks kaks kallistuisi.

Käytännössä paras keino nykyään onkin hyödyntää romuja nurkista tai naapurin nurkista ja tehdä itse moisia värkkejä, se että pyöriikö rojut tuulen voimalla pihalla vai keräävätkö pölyä nurkissa maksaa ihan tasan saman verran, joten siinä ei menetä kuin oman ajan moisessa askartelussa, ehkä saa jotain vastineeksi ehkä ei.

[RMT-49]

Kaivon puhdistuksessa muutamat perusasiat hyvä pitää mielessä.
1. Kaivoon tulee happikato sitä helpommin mitä syvempi
2. Kaivon jos menee on aina kiva että joku kattelee pinnalta perään
3. Sähkötyökalujen asianmukainen kunto ja käyttö

Puhdistaminen/kunnostaminen aloitetaan kaivon tyhjentämisellä. Voi olla mahdotonta jos kaivo tuottaa hyvin. Seuraavaksi tiivistetään rengaskaivon saumat. Saumauksen jälkeen pesu ylhäältä alas. Pohjalta liete ja sorat veke, tilalle uudet sorat. Lopuksi desinfiointi, jos tarvetta.

Asiaan vihkiytyneet firmat käyttävät pumppuautoa tyhjennykseen ja pohjan lietteiden/soran poistoon.

Mikähän lienee kaivon puhdistamisen hinta tänäpäivänä, muistelisin että 4-5 vuotta sitten olisi ollut himpun alle paritonnia.

[pvalila]

Isäukko ja pikkuveli kuurasivat kesämökkimme kaivon ja hintaa ei ollut lainkaan. Uppopumpulla tyhjensivät ensin, tietenkin. Kauhean syvä tuo ei tietenkään ole, viitisen metriä ehkä.

Happi sieltä alhaalta jos loppuu, niin ongelma on aika paha, koska ei sen vahtimiehen oikein parane lähteä kaivoon: ei kukaan jaksa toista aikuista ylös kantaa, varsinkaan jos hapesta on vielä pula.

Käyhän miehen ilmastointi syntyy imurista, sen kun laittaa kaivoon puhaltamaan niin luulisi ilman riittävän.

[pvalila]

Kyllä tuulivoima ihan fiksu juttu on esimerkiksi saaristossa, jossa normaali sähköverkko tulee kalliiksi ja tuulta on keskimäärin enemmän kuin toivotaan.

Vesivoima onkin sitten jo kertaluokkaa rajumpi juttu, hyvinkin pieni puro antaa omakotitalon tarpeen verran energiaa. Sitä en tiedä, josko saaristossa esiintyisi virtauksia, jotka riittäisivät pienen geniksen tarpeiksi?

Tonnilla sai joskus Ultista 1 kw tuulimyllyn: ehkei se hintaansa takaisin hauku mutta aivan mainio laite sellainen on hankki pihaan ihan vain naapureiden ihmeteltäväksi.

[jtbo]

Kaivon puhdistuksessa muutamat perusasiat hyvä pitää mielessä.
1. Kaivoon tulee happikato sitä helpommin mitä syvempi
2. Kaivon jos menee on aina kiva että joku kattelee pinnalta perään
3. Sähkötyökalujen asianmukainen kunto ja käyttö

Puhdistaminen/kunnostaminen aloitetaan kaivon tyhjentämisellä. Voi olla mahdotonta jos kaivo tuottaa hyvin. Seuraavaksi tiivistetään rengaskaivon saumat. Saumauksen jälkeen pesu ylhäältä alas. Pohjalta liete ja sorat veke, tilalle uudet sorat. Lopuksi desinfiointi, jos tarvetta.

Asiaan vihkiytyneet firmat käyttävät pumppuautoa tyhjennykseen ja pohjan lietteiden/soran poistoon.

Mikähän lienee kaivon puhdistamisen hinta tänäpäivänä, muistelisin että 4-5 vuotta sitten olisi ollut himpun alle paritonnia.

Toihan se oli, kun noin pari tonttua teki kaikkineen tuo vesijohto + sisällä putket uusiksi. Itse tehden tuossakin säästää, mutta meikäläistä ei saa kaivoon oikein mitenkään, likellä olevat seinät tahtoo olla pienimuotoinen ongelma

Saaristossa muuten tuulimyllyllä voi saada jopa halpaakin sähköä, siellä kun tuulee aika optimaalisesti ison osan vuotta. Täällä ei paista aurinko, eikä täällä juurikaan tuule, mutta pakkasta riittää, miksei tehdä pakkasgeneraattoria, joka tekisi sähköä pakkasesta?

Kuntopyörän polkemisen katson turhan kovaksi urheiluksi, keuhkoista ei happi siirry riittävästi koipiin tai jotain, joten taitaa olla parasta kyhätä sellainen savonius hyrrä, jos meinaa akkuja ilmaiseksi latailla. Jonkinlaisen laskelman tein ja 70Ah piisaisi kannettavalle päiväksi, kun huomioidaan invertterin huono hyötysuhde, eikä ihan kuiviin akkua vedetä. 60Ah akkuja nyt taitaa olla maailman sivu täynnä, joten sellaisellakin kai pärjää, vielä kun ymmärtäisi mitä moisen lataaminen täyteen tekisi autolaturilla, noinkohan se päivä piisaa

Jos olisi hyvä ja erinomainen sähkön kanssa (mitä en ole), niin voisi tehdä oman laturin, jota roottori pyörittäisi, tuolloin jäisi esim. hihnavälityksen häviöt pois ja ehkä muutenkin saisi optimoitua tuoton, sekä jos latauksen ohjauksen tekisi, niin voisi saada aika hyvinkin laitoksen potentiaalin paikallisissa olosuhteissa hyödynnettyä, mutta kun tuo sähkö tykkää lähinnä purra ja minä haukkua tai välillä toisinpäin, niin voi olla kyseenalaista moisen optimoidun systeemin tekeminen.

En tiedä kuinka hyvin käytännössä toimii sitten tuollainen:
http://www.youtube.com/watch?v=UBxpn6odtcA

Periaatteessa voisi olla jotenkin tuulella pyöritettävissä ja tekisi lämpöä, hieman työläs tosin rakennella jo itse ja en tiedä saako tarpeeksi kierroksia pienellä tuulella.