RM-talo ja lapsiperheet (ongelma tilankäytössä)

[PiaP]

Meillä on tyypillinen RM-talo, jonka 8x8m, eli aivan kanttikertaakantti...perheessä kaksivuotias ja alle vuoden ikäinen lapsi, sekä 14 w poika. Yläkerrassa on kaksi melko mukavan kokoista makkaria, sekä yksi pienempi. Tosin viisto katto tekee kalustamisesta hieman haastavaa ja tilan pienemmäksi. Siksi me nukumme pienempien kanssa alakerran makkarissa, mutta ahdasta on. Nyt mietimme, josko yläkerran yhden makkarin purkaisi, ja tällöin yläkertaan muodostuisi iso aula ja toista makkaria suurennettaisiin samalla. Mutta mutta...toimiikohan järjestely niin, että me nukumme pienten kanssa ylhäällä ja aulassa olisi leikkitila (makkariin ei mahdu muuta kuin sängyt ja ehkä vaatekaappi), ja tietysti vanhempi poika nukkuu myös ylhäällä. Mietin missä vaiheessa pienemmät "tarvitsevat" oman huoneen...? Tällöin koko talossa olisi vain kaksi makkaria, mutta tarvittaessa alakerran makkarin saa taas käyttöön.

Alakerran makkarista tulisi jälleen olkkari ja nykyisestä olkkarista oleskelutila. Eli tilaa olisi enemmän lasten hulinoille kuin nyt. Muutenkin kun viisihenkinen perhe pakkaa pieneen olkkariin, tuntuu että seinät tulevat päälle. Miten muut RM-talossa asuvat ovat ratkaisseet pienen tilan, nukkumisjärjestelyt, lapset jne jne...? Miten käyttää tila mahdollisimman hyvin hyödyksi? Tällä hetkellä yläkerrassa nukkuu vain isompi poika, ja muut huoneet ovat käyttämättä. Haluaisin tämän yläkerrankin käyttöön niin että alakertaan vapautuisi tilaa muuhun oleskeluun.

[mich]

Mietin missä vaiheessa pienemmät "tarvitsevat" oman huoneen...?

Muistaakseni 15v:na sain ekan oman huoneen, tosin sekin oli "lainassa" isoveljeltä.
Tein meidän 9v tytölle kohtalaisella äherryksellä ja seinienpuhkomisella oman huoneen, ja eikös tuo nyt nukukin pienempien sisarusten huoneen lattialla tai yläkerran aulassa suurimman osan aikaa, yksin omassa huoneessa kun ei ole kivaa. Ja muutenkin lapset (4kpl omia + kaverit) nukkuu ja oleilee varsin vapaasti milloin missäkin huoneessa. Läksyt tehdään olkkarin lattialla/keittiön pöydällä eikä suinkaan omalla "koulupöydällä" mitä on myös koitettu jokaiselle koulukkaalle järjestää. Ja meidän vanhusten makuuhuonekin on ollut jo 4 eri paikassa 5v:n talossa asumisen aikana, tosin paljolti remontin etenemisestä johtuen.
Kaiken kaikkiaan noita huonejärjestelyjä miettiessä kannattaa suhtautua luovasti erilaisiin huonetiloihin, makkarit ja olkkarit voi vapaasti vaihtaa paikkaa lasten kasvaessa. Isoja aulatiloja voi tilapäisesti jakaa kirjahyllyillä tms jos lapset vaikuttavat tarvitsevan jonkun oman sopen. Sen syvällisempää neuvoa en osaa tähän antaa.

[ale]

Hei vaan!
Meillä 8x9m rm, ja tällä hetkellä koko porukka eli 7 henkee nukkuu tyytyväisinä samassa isossa huoneessa alakerrassa! Tosin lapset on kaikki pieniä, ja väliaikaistahan tämä on. Yläkertaa kun päästään remppaamaan niin sinne tullee lähinnä makuuhuoneita, ei aulaa tms., vaan oleskelutilat tullee olemaan alakerrassa. Sitten on lelut pitkin alakertaa mutta meidän arkea on se että pienet saa leikkiä samassa kerroksessa kuin missä kotiäite pyörii ja näillä ehdoilla tälhaavaa mennään.
Omien arvelujen mukaan lapset "tarvinnee" omaa tai sisarusten kans yhteistä makkaria viimestään joskus koulun aloittamisen jälkeen. Teidän 2v lapsella sihen kuluu joku 5-6vuotta. Voi veikkailla sitäkin asuuko teidän 14v poika sitten vielä kotona... Tosin kaikki lapset ja perheet on yksilöitä ja kuka kaipaa rauhaa ja kuka seuraa ja missäkin vaiheessa, sitä ei aina etukäteen tiedä ja tuommoinen iso aulatila on joustava jaettavaksi osiin tarpeen mukaan.

[tarpola]

Ainakin meilä tytöillä se oman huoneen kaipuu on alkanut iskeä siinä 11-12 vuoden iässä. Pari vuotta koirakuumeen jälkeen siis. Silloinkin tilaa pitää olla yökyläkaveria varten, mutta ei siis missään tapauksessa oma sisarus siihen samaan tilaan sovi.

[vesamaan]

Mietin missä vaiheessa pienemmät "tarvitsevat" oman huoneen...?

Muistaakseni 15v:na sain ekan oman huoneen, tosin sekin oli "lainassa" isoveljeltä.

Tähän semmoinen kieltä näyttävä hymiö ;)

Tein meidän 8v rinsessalle ison huoneen (tai siis se ei oo vielä valmis mutta käytössä on ollut jo kaks vuotta ) mutta niin vaan tyttö mieluummin nukkuu keskimmäisen lapsen huoneen lattialla pienen patjan päällä mieluummin kuin omassa huoneessa. Ehkä sitten kun saa tehtyä yläkerran valmiiksi niin kelpaa omakin huone. Tai sitten ne on jo siinä vaiheessa lentäneet pesästä....

[PiaP]

Kiitoksia vastauksista Mietin, että ehkä järkevintä olisi yhdistää yläkerran kaksi pienempää makkaria yhdeksi isoksi "päämakkariksi" . Siellä lapsilla olisi kunnon tila nukkua ja leikkiä. Yläkerran aula jäisi ennalleen. Juttelin mieheni kanssa, että tuskin yläkerrassa tulisi vietettyä sen enempää aikaa vaikka koko yläkerta olisi oleskelutilaa...

Jos nukkuisimme ylhäällä, saisimme alakerran olkkarin ja oleskelutilan suuremmaksi. Nyt kaikki on niin ahdasta ja kaikki paikat sekaisin, kun tuossa pienessa olkkarissa pyörii kaksi lasta, niiden lelut (ja niitä leluja on hujanhajan myös makkarissa), olkkarissa iso akvaario ja lattialla lojuu kaksi isohkoa koiraa. Nyt jos oleskelutila suurenisi, jäisi lapsille alakertaankin parempi tila leikkiä (ja niille leluille).

Kellarissa on harrastehuone, josta saisi sitten joskus ihanan oman makkarin omalla sisäänkäynnillä Miehen tuo nuorempi poika muuttanee kotoa lukion jälkeen, eli n.5 vuoden päästä. Silloin hänen huoneensa vapautuisi lapsille. Ehkä tästä sittenkin tulee jotakin tolkkua

[kirsi]

Minä ehdottaisin että muuttakaa nukkumaan ylös kaikki ja tehkää leikkihuone pikkuisille alakerran makkariin. Kun pikkuiset tarvitsevat omia huoneita, voitte te aikuiset muuttaa alas nukkumaan. Kun leikkihuone on alhaalla, lasten touhuja on helppo seurata omien touhujen ohessa.Lisäksi iso poika saa olla päiväaikana rauhassa yläkerrassa.

[MX1K]

Omasta kokemuksesta voin sanoa että siinä 5-9 vuotiaana alkaa mukulat kaipaamaan "omaa" huonetta. Siinä vaiheessa niitä voi tosin vielä sijoittaa kaksi samaan kopperoon. Vähän toisella kymmenellä kun ovat (viimeistään 13-15) niin alkaa ego kasvamaan niin että alkaa sängyt kaatuilemaan. ;)

(omasta lapsuudesta vielä niin vähän aikaa että muistaa! )