Katon lisäeristys

[kerkkola]

Tarkoitus on jatkaa rintamamiestaloa muutamalla metrillä. Samalla kertaa on ajatuksena oikaista kattoa, lisätä lämmöneristystä ja uusia vanha peltikatto.
Eristys on tarkoitus tehdä ulkopuolelta katto purkamalla, jotta emme menetä huonekorkeutta ja alkuperäisiä kattopaneleita. Myös vinot osat ovat lämpimiä.
Olen jutellut asiasta suunnittelijan kanssa, ja homman tekemiseksi on ilmeisesti (vähintään) kaksi vaihtoehtoa, joissa on omat hyvät ja huonot puolensa (+/-):

1) Puretaan katto ja otettaan purut pois. Kattotuolien väliin asetetaan polyuretaani levyt (esim. SPU:n vintti-iita) vinoille osille. Tasaiselle osalla käytetään mahdollisesti selluvillaa tms.
+ hyvä lämmöneristys saadaan aikaiseksi pienellä eristepaksuudella --> katon profiili ja ulkonäkö ei olennaisesti muutu
+ kun purut tulee poistettua, niin samalla tulee tehtyä perusteellinen tarkistus mahd. vesivahinkojen osalta
(-) Polyuretaani toimii höyrysulkuna, mutta se ei käsittääksen ile ongelma, kun se on sisimmäinen eristyskerros
- En ole kuullut kenenkään tehneen lisäeristystä vastaavalla tavalla. Onko toimiva ratkaisu?

2) Nostetaan katon korkeutta n. 20 cm ja laitetaan purujen päälle selluvillaa tms. n. 10-15 cm
+ vanhaan kosketaan mahdollisimman vähän.
- Katon ulkonäkö muuttuu huomattavasti raskaammaksi kun se paksunee n. 20 cm.

Otetaan kommentteja vastaan ja erityisesti niitä kaivataan tuosta itseä arveluttavasta vaihtoehdosta 1).

[pexi67]

Itse olen ajatellut tehdä lähes samoin kuin kuvailit vaihtoehto 1:ssä. käyttäen finnfoamia, syystä että saa hyvän eristyksen , höyrynsulun ja kattokorkeutta ei tarvitse nostaa, kattokorkeuden korotus ei minulla tule kuuloonkaan koska asennan kattotiilien (vm.1947) tilalle saumapeltikaton. ja mikäli otsalautoja tulee enepi kuin yksi niin ei mielestäni sovi saumiksen kanssa.

[warixenjalka]

Useammalta otsalaudalta / "paksun näköiseltä" katolta välttyy kun katkaisee vanhat kattotuolit seinän kohdalta ja jatkaa ulkovuorta korotuksen verran ylöspäin. Tietysti talon ulkomuoto siinäkin muuttuu, muttei niin radikaalisti. Ongelmana voi lisäksi olla vanhanmallisten paneelien löytäminen, jos tarkoituksena ei ole uusia ulkovuorta. Jotkut puuveistämöt (-vai onko ne höyläämöitä) tekee minkä tahansa mallisia listoja ja paneeleita vaikka vanhasta mallista, mutta se voipi sitten tietty olla vähän kalliimpaakin...

Meillä on tuo katon korotus ja lisälämmöneristäminen ajankohtaista ensi keväänä ja ajattelin tehdä sen juuri vaihtoehdon 2 mukaisesti.

[pexi67]

[quote="warixenjalka"]Useammalta otsalaudalta / "paksun näköiseltä" katolta välttyy kun katkaisee vanhat kattotuolit seinän kohdalta ja jatkaa ulkovuorta korotuksen verran ylöspäin.

Aivan totta!

[Tuoski]

Itse olen miettinyt vaihtoehtoa 2.
Olisi helpompi saada kunnollinen eristys, enkä usko että talon ulkonäkö hirveästi muuttuu.
Kunhan siitä vain tekee samanlaisen kuin se oli, juuri niinkuin tuossa aikaisemmin mainittiinkin.

[kerkkola]

Suunnittelija olisi tuon 1. vaihtoehdon kannalla. Onko kellään kokemuksia tai kommentteja polyuretaani eristyksistä rintsikoiden yläpohjissa? Onko hengittävyydellä merkitystä katon osalta jos seinien kohdalla on pidättäydytty purulinjalla?
Näillä pakkasillakin on räystäillä jääpuikkoja, joten lämpöä taitaa karata kattopurujen läpi (viistolla osalla 15 cm) aika tavalla

[virtane]

Kattoon kannattaa panostaa koska sieltähän se lämpö karkaa. Suunnittelijan näkemys on varmasti hyvä. Kannattaa tutustua valmistajien ohjeistukseen. Markkinajohtaja spun lisäksi http://www.makropur.fi ja http://www.termater.fi sekä tutkijoiden uusia selvityksiä asiasta esim. http://www.talotori.net/vinha.php
Tyyppitalo jos mikä on muunneltavissa; arkkitehtuurissa maltillinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo
jotta lopputulos "sopii silmään". XPS eristeiden (finnfoam, styrofoam,..) vesihöyryn vastus ja lämmöneristävyys eivät ole aivan PUn tasoa. Sokkeliin hyviä.
Itse tein vanhan osan sisäpuolelta: PU paarteiden väliin ja ohuempi sisäpintaan kauttaaltaan. Muista katon tuuletuväli!
Ja rakennuksen jatko-osan käännettynä eli paarteet jätin lämpimään tilaan. Kumpikin toimii hyvin. Seinät jätin jokseenkin ennalleen. Tietenkin kosteat tilat erikseen.

[pelkka]

Tarkoitus on jatkaa rintamamiestaloa muutamalla metrillä. Samalla kertaa on ajatuksena oikaista kattoa, lisätä lämmöneristystä ja uusia vanha peltikatto. Eristys on tarkoitus tehdä ulkopuolelta katto purkamalla

Kerrohan vähän lisää siitä peltikatosta. Minkälainen se on? Minkä ikäinen? Onko ehjä?

[tumppi776]

Me tehdään aivan samaa - käytetään myös suunnittelijaa.

Meillä suunnittelija ja rakennesuunnittelija korostivat kovasti tuota tuuletusrakoa. Eli vähintään 100mm tuuletusta! Joten korotetaan kattoa 12-15cm.

Eli alkup 100mm rungon päälle naulaus levyllä 2x5 tai 2x6". tällöin eristystä saadaa PU:lla milleissä jotain 12-14cm.

tasaiselle vintti alueelle puhallettu sellu villa sitten n.30 - 40cm

[kerkkola]

Kerrohan vähän lisää siitä peltikatosta. Minkälainen se on? Minkä ikäinen? Onko ehjä?

Peltikatto on profiilipeltiä, joka on laitettu vanhan huopakaton päälle. Peltikaton ikäkin on varmasti yli 30 v. sillä se on kahteen kertaan maalattu viimeksi edellisen omistajan toimesta reilu 10 v. sitten. En ole huomannut että vesi olisi tullut mistään sisään, mutta naulojen kannat nousevat kyllä ikävästi ylös pellistä. ...joten summa summaarum, en näe mitään järkeä olla repimättä vanhaa kattoa auki laajennuksen (talon pidennyksen) yhteydessä.

[JukkaK]

Itse olen ajatellut tehdä lähes samoin kuin kuvailit vaihtoehto 1:ssä. käyttäen finnfoamia,

Finnfoam on hyvä vaihtoehto jos haluaa tehdä eristävyydeltään suunnilleen normivillan tasoisen ratkaisun hankalammin ja kalliimmalla kuin jos tekisi villalla.

Itselleni ei tähän päivään mennessä ole koskaan auennut tuo yläpohjan eristäminen Finnfoamilla kun en keksi sille mitään hyötyä kuten esim. ployuretaanilla tehtäessä, jolla selvitään pienemmällä eristepaksuudella. Finnfoamilla vastaavaa hyötyä ei saada.

[JukkaK]

Otetaan kommentteja vastaan ja erityisesti niitä kaivataan tuosta itseä arveluttavasta vaihtoehdosta 1).

Ensin olin tuon vaihtoehto ykkösen kannalta joka kuulost ihan normiratkaisulta mutta nyt hoksasin että eihän se olekaan. Yleensä SPUlla tehtäessä sisäpintaa tehdään yhtenäinen SPU kerros joka toimii hyörynsulkuna. Tässä ratkaisussu SPU on vain kattokannattajien välissä jolloin tuo sulku ei ole yhtenäinen vaan "vuotaa" palkkien kohdalta. Sitten kun nuo palkit on vielä sielä muovieristeiden välissä, niin saattaa olla hazardin ainekset kasassa.

Tarkemman pohtimisen jälkeen perun alkuperäisen näkemykseni ja päätyisin kuitenkin vaihtoehtoon 2 kun en luota tuohon SPUhun ilman sitä yhtenäistä sisäpintaa. en tiä

[kerkkola]

Ensin olin tuon vaihtoehto ykkösen kannalta joka kuulost ihan normiratkaisulta mutta nyt hoksasin että eihän se olekaan. Yleensä SPUlla tehtäessä sisäpintaa tehdään yhtenäinen SPU kerros joka toimii hyörynsulkuna. Tässä ratkaisussu SPU on vain kattokannattajien välissä jolloin tuo sulku ei ole yhtenäinen vaan "vuotaa" palkkien kohdalta. Sitten kun nuo palkit on vielä sielä muovieristeiden välissä, niin saattaa olla hazardin ainekset kasassa.

Tarkemman pohtimisen jälkeen perun alkuperäisen näkemykseni ja päätyisin kuitenkin vaihtoehtoon 2 kun en luota tuohon SPUhun ilman sitä yhtenäistä sisäpintaa. en tiä

Sama asia on hieman mietityttänyt itseä. Toisaalta, kattotuolit (tai katon niskat, mikä nyt sitten on oikea termi..) on 150 mm korkeat ja ilmeisesti jos tehdään nykymääräysten mukaisesti (laajennuksessa tarvii tehdä joka tapauksessa), niin silloin PU eristyskin pitää olla suurempi kuin tuo 150 mm. Muistaakseni se oli jotain 170-200 mm välissä. Tällöin PU eriste tulisi ulkopuolelta eristettynä myös parrujen päälle, jolloin höyrysulku toimisi, vai kuinka

PU eristeen päälle voi käsittääkseni asentaa parrujen kohdalle korokkeet tuuletusrakoa varten.
Nämä on kaikki pääasiassa omaa pähkäilyä, joten pitänee odotella suunnittelijan lopullista ehdotusta..... sillehän maksetaan siitä

[tarpola]

Entäpä yhdistelmärakenne? Kattotuolien väliin hygroskooppista eristettä (sellu, pellava tms) ja alimmaksi uretaaniverhous, joka muodostaa höyrynsulkukerroksen. Rakennepaksuus on hieman suurempi kuin uretaania käytettäessä tai eristävyys heikompi, mutta kattorakenteet saadaan kokonaan kosteutta tasaavan eristeen sisään. Sisäpuolinen uretaanikerros antaa kuitenkin jonkun sentin lisää sisäkorkeutta. Sisäpuolinen höyrynsulku on toimintavarma rakenne joskaan ei tasaa sisäilman kosteutta, ainoa riski on vuotovesi joka jää lillumaan höyrynsulun päälle, mutta viistossa katossa näin ei käy ja tuossahan päällä on vielä hengittävä vikasietoinen eriste.

Itse tein katon vaakaosan tähän tapaan: uretaani alle ja vanhat purut päälle.

[JukkaK]

Tällöin PU eriste tulisi ulkopuolelta eristettynä myös parrujen päälle, jolloin höyrysulku toimisi, vai kuinka

näin päin sitä ei voi tehdä, kattopalkit on höyrynsulun väärällä puolella. Tuo käänteinen rakenne vaatisi kattotuolien vaihtamisen rautapalkeiksi.