Salaojat hulevesitunneliin ja imeytykseen - kokemuksia?

[Juuso72]

Onko kellään kokemuksia esim. Uponorin uusien hulevesitunnelien käytöstä salaojavesien imeyttämiseen tontille? Olen kaavaillut kellariremonttia tulevalle keväälle, mutta kaupungin (Helsinki) hulevesiviemäriin liittyminen tulisi tarjousten perusteella maksamaan maltaita. Talo on valmistunut v.1955. Jätevesiviemäriliityntä on entuudestaan (tehty 60-luvun lopulla), mutta sadevedet on nyt johdettu pihaan / pihakaivoon, ja salaojista ei ole varmaa tietoa (ainakaan tontilta ei löydy minkäänlaisia tarkastuskaivoja, eikä aiheesta löydy kuvia). Sinänsä ongelmia ei kellarin kanssa ole juurikaan ollut, mutta tarkoituksena olisi ennen sisäpuolista remonttia laittaa ulkopuoli kuntoon Isodrän/Fuktisol-eristeillä, ja laittaa samalla salaoja- ja sadevesijärjestelmät sekä jätevesiviemäri ainakin liitoskaivoon saakka uusiksi.

Äkkiseltään tuntuisi että huomattavaa säästöä saisi aikaan sillä että johtaisi sadevedet edelleenkin pihaan (tai vanhaan pihakaivoon) riittävän etäälle talosta, ja rakentaisi salaojia varten imeytysjärjestelmän esimerkiksi Uponorin uusia "hulevesitunneleita" hyödyntäen? Kaupunkihan ei kai sinällään voi edellyttää liitynnän tekemistä hulevesijärjestelmään, jos sen kustannukset nousevat kohtuuttomiksi (= katu joudutaan avaamaan ym. ym.)?

- Juuso

[Matti Alander]

Erillaiset imeytysjärjestelmät ovat yksi mahdollisuus ja siihen löytyy useitakin tuotteita. On tehty myös yksinkertaisia imeytyskuoppia jne... kailla kuitenkin on edellytyksenä maaperän edes jonkinlainen veden imu kyky. Tiiviiseen savimaahan ei oikein mikään tahdo onnistua. Yleisin imeytyssysteemien ongelma on niiden pieni koko tai sanoisinko kapasiteetti. Toimiakseen suunnitellusti ilman tulvimista tahtoo systeemeistä tulla kooltaan valtavia ja massanvaihdon kustannukset suuriksi. Upon tunnelia en tunne, mutta mitään ihmevehkeitä mitkä pystyisivät miltei mahdottomuuksiin en ole vielä nähnyt.
Vettä varaavat säiliöt ennen imeytystä ovat olleet hyviä ja niistä on saatu kasteluhyötyä, mutta kustannuksia niistäkin syntyy helposti. Turku on ollut myös näiden hulevesiasioiden näyttämönä pitkään ja korkeiden kustannusten johdosta niistä on kiistelty paljon kaupunkilaisten ja kaupungin viranomaisten, sekä päättäjien kanssa. Tänne ei imeytyssysteemejä ihan helpolla toteuteta vaadittavalla erityisluvalla, mutta niitäkin on tullut vastaan, joten kaupungin kanta aiheeseen on varsin ratkaiseva.
Vesimäärä joka tulee salaojituksesta on pääsääntöisesti varsin pieni ja kausiluontoinen ja Turku salliikin luvallaan salaojituksen kytkemisen likavesiviemäriin. Rännivesistä tuleekin sitten suurempi ongelma, koska vesimäärät on moninkertaisia. On päivänselvää ettei niitä voi juoksuttaa jätevedenpuhdistamolle, jossa ne muodostuisivat ongelmaksi puhdistusprosessille.
Vanhoissa kaupungeissa hulevesiliittymät vanhoissa rakennuksissa puuttuvat ja siksi niitä vaaditaan vesilaitoksien toimesta toteuttamaan. Homma on kuten mainitsit hyvinkin kallista ja päättäjän ongelmaksi muodostuu kenelle kustannukset kuuluvat. Yleisesti runkoverkon toteuttaa kaupunki ja liittymän talon omistaja. Kun työ tehdään usein päällystetylle kadulle, joudutaan massat vaihtamaan ja kaivanto tiivistämään huolellisesti ja lopuksi vielä pinnoite korjaamaan. Riesana kaivauksessa ovat kaupungissa vielä lukemattomat kaapelit ja muut johdot jotka risteävät kadun alla. Lisäksi putkistot voivat toisinaan olla valtaisan syvällä mikä hidastaa hommaa, tämä kuitenkin koskee pääsääntöisesti likaviemäriä ja vesijohtoa, jotka yleisesti samalla kunnostetaan, hulevesiviemärin syvyys kun on yleensä ainoastaan n. 1,5 metriä. Tämä mataluus taas sitten voi aiheuttaa ongelmia liittymiskorkeudessa ja voidaan joutua hankkimaan n. 1000 €: hulevesipumppaamo salaojille. Kustannukset varmaankin kiinnostavat palstan lukijoita ja se kaupungissa löytyy hintahaarukassa 5-10 000 €. Työaikaa kuluu 2-4 päivää riippuen tapauksesta. Hommasta on syytä yleisesti pyytää urakkatarjous tai vähintään kustannusarvio.

[Ves_ku]

Salaojavesien imeyttäminen voi olla todella hankalaa. Salaojat kun rakennetaan pohjaveden nousua vastaan niin maaperästä riippumatta imeyttäminen voi olla hankaalaa. Eli pointtina se, että jos talo on "korlkealla" kohdalla ja imeyttämällä yrittää salaojia purkaa niin tilanteessa jossa salaojat on tarpeen on melko varmasti myös imeytys alue veden vallassa ja imeytyshän ei silloin toimi.