Rotta riesana

[risto]

Morjes taas!
Tälläkertaa ois ongelmana rotan perkele Viimeviikolla kellarissa käydessäni huomasin että perunat ja porkkanat maistuu muillekkin.

Joko on ongelma ratkennut?

[pelkka]

Tässä on hyvä artikkeli aiheesta: http://www.pellervo.fi/maatila/3_01/eroon.htm. Jos linkki katoaa niin voin lähettää artikkelin, tai laittaa sen foorumille.

Rotat ja hiiret syö parhaiten suklaata (empiiristä kokemusta jo 9 vuodelta). Hiiri käy räpsyyn välittömästi, ja sen kaverihiiri käy viereiseen räpsyyn vaikka näkee frendinsä (sen vegaanin) hengettömänä loukussa, niin hölmö on hiiri.

Rotta taas on epäileväinen ja siksi niin hyvin evoluution taistelussa kestänyt. Kestää viikosta kahteen ennen kuin rotta koskee uuteen syöttiin, ja silloinkin se voi aluksi vain maistella sitä. Rotan ruokasyötit ja räpsyt kannattaa tosiaan sijoittaa ulkona seinän vierelle, sieltä saa 90% paremmin saalista kuin muualta. Myös laatikko on hyvä sekä räpsyille että suokasyöteille: sahataan esim. muoviseen halpistyökalupakkiin sopivat reijät molempiin päihin ja sinne sisälle syötti tai räpsy. Päälle painoksi tiiliskivi tai muu. Jos räpsy on ulkosalla, kannattaa se suojata esim. verkolla tai siihen menee kuolemaan lintu, sammakko, siili tai muu ei-haitallinen elikko. Sitten vain odottelemaan.

Jos ei ole varma kumpia on liikkeellä kannattaa laittaa molemmankokoisia räpsyjä: asia selviää pian.


pelkka


lisää aiheesta:

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=13&t=5332
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=6624

[Pekka Huhta]

Rotat ja hiiret syö parhaiten suklaata (empiiristä kokemusta jo 9 vuodelta). Hiiri käy räpsyyn välittömästi, ja sen kaverihiiri käy viereiseen räpsyyn vaikka näkee frendinsä (sen vegaanin) hengettömänä loukussa, niin hölmö on hiiri.

Hiiri on niin pöljä että niitä voi löytää parikin samasta räpsystä, kun veljekset kisaa samasta namista.

Pitikin ihan etsiä, joskus jotain vuosia sitten kirjoitin talon tapahtumia yhteen. Ohessa ote kirjallisesta tuotoksesta:

Hyvät uutiset: Kesän aikana talossa ei näkynyt juuri jälkiäkään hiiristä. Lempeänä pasifistina arvelin pystyväni elämään rauhanomaisessa rinnakkaiselossa vanhan talon faunan kanssa.
Huonot uutiset: Viime viikolla lisää lebensraumia vallannut terroristihiiri oli syönyt lusikkalaatikosta puisen paistinlastan kärjen. Rinnakkaiselon perusteet romahtivat. Mitä vaan, mutta ei paistinlastaa.
Hyvät uutiset: Minun ei tarvinnut itse ryhtyä murhatöihin koska verenhimoinen partisaanimme (kaksijalkainen naaraspuolinen pieneläinmetsästäjä) kävi hakemassa kaupasta kaksi (2) hiirenloukkua. Pienten taisteluharjoitusten jälkeen loukusta löytyi lähes kabanossin kokoinen metsähiiri. Ja toinen. Ja kolmas. Ja vissiin neljäskin, jota ei enää tohdittu näyttää pasifistille, luulen.
Huonot uutiset: Murhattujen hiirten henki painaa syvästi omaatuntoani. Toisaalta myrkky tuntuisi vielä pahemmalta.
Hyvät uutiset: Metsähiiripopulaatio on mitä ilmeisimmin tapettu loppuun talostamme
Huonot uutiset: Sen huomaa siitä että tänään samassa loukussa oli KAKSI pienempää kotihiirtä vierekkäin, hännät oikosenaan. Pojjaat on tulleet apajille kun isommat kilpailijat on tapettu.

Johtopäätös: Ainakin ne on nyt pienempiä.



Pekka

[PanuV]

Yritän laittaa rottaa mittakaavaan: onko mahdollinen rottahavainto ulkona rmt-alueella oikeasti ongelma? Tai siis tuleva ongelma?

Loppusyksystä pihassa oli valtava määrä luumuja, joista osa putoili kivipenkereen koloihin, juurien ja vuohenputken sekaan ym. Unohdettiin myös avokuistille niitä (ja linnuille meneviä auringonkukansiemeniä) joksikin aikaa. Kaveri avasti yhtenä iltana ulko-oven, ja kuistilta livahti hänen havaintonsa mukaan rotta. Todetttiin, ettei haluta ehdoin tahdoin houkutella niitä ja vaihdettiin linnunsiemenet pelkkiin talipalloihin. Luumuapajaa oli mahdoton putsata.

Nyt tammikuussa näin pihassa jäljet, joita FB-raati arveli rotaksi, joku aika vakuuttava kyllä metsähiireksikin mittakaavan perusteella (loikka noin 8-12 cm). Kuva linkin takana. Jäljet tulivat halkopinosta, kulkivat talon seinustaa, kävivät kuistilla (jonne oli nostettu lapsen oksennustaudissa sotkeutunut matto, ei toki muuta "ruokaa") ja jatkoivat lintujen talipallojen ali naapuriin.

En jaksaisi alkaa mitään rottasotaa yhden siimahännän takia. Kylmästä kellarista (ja hillokellarista) olen loukuttanut syksyllä myyriä ja hiiriä, talossa ei ole koko talvena rapissut. Rotanloukut tuntuvat ikäviltä, koska niihin menee kuitenkin hiiriä, jotka jäävät kitumaan kun giljotiini osuu jonnekin takapään tienoille. Mutta en kyllä haluaisi mitään isompaa rottapopulaatiota tontille enkä varsinkaan taloon. Enkä haluaisi olla naapurustossa se, joka niille tarjoaa turvapaikan. Nyt siis koetan hahmottaa, onko tässä syytä millekään toimille. Maalaisjärki sanoo, että ei tarvitse alkaa säätää, mutta maalasijärkeni pohjatiedot ovat heikot.

[ismox]

Rotta on pahimman laatuinen tuhoeläin. Se tulee vaikka betonista läpi jos on nälkä ja niin päättää. Myrkyt tehoavat mutta kestää hetken ennenkuin se rotta sitä syö ja sen syömisenkin jälkeen menee aika ennenkuin kuolee siihen. Se on sen verran viisas että vain yksi syö uudenlaista ruokaa. Muuta seuraa jonkin aikaa mitä tapahtuu ja jos eka kuolee niin muut oppivat .

Loukku on tehokas mutta siihenkin pätee tuo oppiminen, jos muut näkee yhden kuolevan sellaiseen niin voi olla hankalaa saada muita tapettua.

Joskus kun oli koira joka oli aina ulkona niin rotta kävi varastamassa koiran luun. Eipä siinä paljoa syötävää ollut mutta pieniä hampaanjälkiä oli täynnä. Tuo taisi olla yksinäinen yksilö,
se kun kuoli rotanmyrkkyyn niin uusia tapauksia ei ollut. Tosin koirakin muutti muualle niin ei ollut ruokaakaan saatavilla.