Kysymys vanhan rintamamiestalon katon eristämisestä
Kysymys vanhan rintamamiestalon katon eristämisestä
Hei,
Ostimme vanhan rintamamiestalon jonka yläkerta on aikanaan jätetty rakentamatta, niin että vain portaat on rakennettu ja purut ovat lattialla. Nyt olemme viimeistelemässä yläkertaan kahta makuuhuonetta niinkuin piirustuksiin aikanaan on piirretty ;) Lattiamateriaali jo hankittu mutta nyt noussut kysymykseksi mikä on "oikea" tapa viimeistellä katon eristykset ja sisäkatto.
Tällä hetkellä katto käsittää kattopellit jotka laitettu lautojen päälle. Mitään eristyksiä ei aikanaan ole laitettu!
Mitenkä viimeistellä katon eristys niin että emme tee siitä liian tiivistä ja kuitenkin niin että homma toimii?
Kiitoksia jo etukäteen.
Ostimme vanhan rintamamiestalon jonka yläkerta on aikanaan jätetty rakentamatta, niin että vain portaat on rakennettu ja purut ovat lattialla. Nyt olemme viimeistelemässä yläkertaan kahta makuuhuonetta niinkuin piirustuksiin aikanaan on piirretty ;) Lattiamateriaali jo hankittu mutta nyt noussut kysymykseksi mikä on "oikea" tapa viimeistellä katon eristykset ja sisäkatto.
Tällä hetkellä katto käsittää kattopellit jotka laitettu lautojen päälle. Mitään eristyksiä ei aikanaan ole laitettu!
Mitenkä viimeistellä katon eristys niin että emme tee siitä liian tiivistä ja kuitenkin niin että homma toimii?
Kiitoksia jo etukäteen.
Yksi mielestäni hyvä tapa. Ulkopuolelle tervapaperi, 50mm ilmarako koko matkalle, eli koolinkeihin reiät jotta tuulettuu koko matkalta, sitten 150mm pellavavillaa mikä on hygroskooppinen eli kosteutta sietävä, ei tarvitse höyrysulkumuoveja. Tämän jälkeen taas tervapaperi ja sitten koolaukset ja joku kiva hengittävä levy/paneli pintaan. Tällöin pysyy tölli hengittävänä niin kuin tuo purutalo on ennestäänkin. Näin meillä on pääpiirteittäin tuo yläkerran vinot osat eristetty jälkeen päin. Jos meni väärin niin korjatkaa kiitos.
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Tapsan kanssa samoilla linjoilla, tuo pellava on loistavaa ainetta, tuoksuukin hyvälle. Jos kattotuolit ja ruodelaudoitukset ovat katon osalta esillä, laittaisin ensin 20x50 soirot kattotuoliin sinne ruoteiden alle, näin saadaan se 50mm ilmarako. Seuraavaksi tuulensuojalevystä soirot tuolien väliin, sitten pellavaa sopivamäärä, mahdollinen oikaisu/korokekoolaus ja lopuksi Eko-ilmansulku ja pintamateriaali.
Jos ei ihan harjaan asti sisätiloja rakenna, eli sisälle mansardikatto, niin noita tuulensuojalevyjä ei tarvitse tuolloin harjalle asti laittaa. Riittää kun ovat noin 20cm korkeammalla mitä tasaosuuden lämmöneriste. Vielä päätykolmioihin tuuletusritilät, niin siinäpä se.
Mutta tuo tervapaperi, onko tämä nykyinen bitumipaperi samaa mitä ennenvanhaa kutsuttiin tervapaperiksi? Keittiöremppaa tehdessä ostin rakennusapteekista rullan "tervapaperi"-nimikkeellä olevaa bitumipaprua, sitä sitten tutkiessa päädyin siihen että laitan vain Eko-ilmansulkupaperia. Tätä Ekoahan voi laittaa ihan ulkopintaankin, paksuudellaan kestää siellä hyvin. Muistelisin että vanhoissa taloissa tuo "tervapaperi" nimensä mukaan tuoksuu tervalle, eli olisi sillä kyllästettyä. Onko tietoa asiasta?
Jos ei ihan harjaan asti sisätiloja rakenna, eli sisälle mansardikatto, niin noita tuulensuojalevyjä ei tarvitse tuolloin harjalle asti laittaa. Riittää kun ovat noin 20cm korkeammalla mitä tasaosuuden lämmöneriste. Vielä päätykolmioihin tuuletusritilät, niin siinäpä se.
Mutta tuo tervapaperi, onko tämä nykyinen bitumipaperi samaa mitä ennenvanhaa kutsuttiin tervapaperiksi? Keittiöremppaa tehdessä ostin rakennusapteekista rullan "tervapaperi"-nimikkeellä olevaa bitumipaprua, sitä sitten tutkiessa päädyin siihen että laitan vain Eko-ilmansulkupaperia. Tätä Ekoahan voi laittaa ihan ulkopintaankin, paksuudellaan kestää siellä hyvin. Muistelisin että vanhoissa taloissa tuo "tervapaperi" nimensä mukaan tuoksuu tervalle, eli olisi sillä kyllästettyä. Onko tietoa asiasta?
nimikkeen 'tervapaperi' tai 'tervapahvi' alle mahtuu monenlaista tavaraa - alunperin ne tosiaan oli tervalla, nykyisin erilaisilla keinoaineilla.
toimivat pääasiassa ilmansulkuna, eivät höyrysulkevia - mutta tämä kannattaa aina varmistaa myyjältä.
monessa vanhassa rmtssä on seinärakenne tehty just noinpäin, että sisällä on tavallinen ja ulkona tervapaperi - eli just päinvastoin kuin ulospäin harvenevan hygroskooppisen seinän nykyidea on. (useimmat on silti toimineet ihan hyvin, mutta rakenne voi olla riskaabeli, jos seinään jostain tihkuu kosteutta eikä se kuivukaan riittävän hyvin.)
silti suosittelen sitä tervapaperia/pahvia sisäpuolelle (kuitulevyn, panelin tms. alle) ja ulommaiseksi tavallista ilmansulkupaperia. mieluummin kymmenen kuin viisi senttiä tuuletusrakoa katon alle, ja nuo edellisen vastaajan ehdottamat ritilät + mahdollisesti vielä katonharjalle tehostava venttiili.
ja mieti myös, mistä yläkerran asuintilojen ilma liikkuu ulos: se lämmin kostea sisäilma pitäisi tuulettua hormiin ja/tai seinäventtiileistä ulos, ei sinne katon alle siihen 5-10 sentin väliin eikä ikkunanraoista lahottamaan sitä ulkopuitetta...
toimivat pääasiassa ilmansulkuna, eivät höyrysulkevia - mutta tämä kannattaa aina varmistaa myyjältä.
monessa vanhassa rmtssä on seinärakenne tehty just noinpäin, että sisällä on tavallinen ja ulkona tervapaperi - eli just päinvastoin kuin ulospäin harvenevan hygroskooppisen seinän nykyidea on. (useimmat on silti toimineet ihan hyvin, mutta rakenne voi olla riskaabeli, jos seinään jostain tihkuu kosteutta eikä se kuivukaan riittävän hyvin.)
silti suosittelen sitä tervapaperia/pahvia sisäpuolelle (kuitulevyn, panelin tms. alle) ja ulommaiseksi tavallista ilmansulkupaperia. mieluummin kymmenen kuin viisi senttiä tuuletusrakoa katon alle, ja nuo edellisen vastaajan ehdottamat ritilät + mahdollisesti vielä katonharjalle tehostava venttiili.
ja mieti myös, mistä yläkerran asuintilojen ilma liikkuu ulos: se lämmin kostea sisäilma pitäisi tuulettua hormiin ja/tai seinäventtiileistä ulos, ei sinne katon alle siihen 5-10 sentin väliin eikä ikkunanraoista lahottamaan sitä ulkopuitetta...
-
ville_petteri
- Uusi jäsen
- Viestit: 3
- Liittynyt: Ti Kesä 06, 2006 16:07
Joku viisas osas neuvoa mulle,kun on samaa ongelmaa niin laittaa sinne kattotuolien väliin tosiaan ne rimat johon kiinni sopivan levyset kovalevyt jotka ulottuvat räystäs laudoituksen päälle.näin saadaan tarvittava ilma rako ja jos lämpövuotoja jostain syystä tulee,niin mahdolliset kondenssivedet jotka ei tuuletu,niin poistuu räystäisiin eikä jää eristeisiin kummittelemaan ja tuhoa tekemään..tiedä häntä onko oikea tyyli,mutta niin ajattelin tehdä.Pääasia,että eristys tiivis.Saa korjata,jos ihan puppua.
-
Pannuhuoneen päällikkö
- Jäsen

- Viestit: 50
- Liittynyt: To Tammi 19, 2006 21:07
- Paikkakunta: Tampere
Tai sitten laittais spu-uretaani levyillä. Tässä kohtaa kyllä monella perinneromantikolla nousee karvat pystyyn mutta onko tuo nyt kovin huonovaihtoehto lopulta. Aika paljon on näin eristetty vanhoja ullakoita, varsinkin vinoja osia. ruodelaudoituksen alle vähintän 50 mm ilmarakoa ja kattotuolien väliin uretaanilevyä ja sitten toinen kerros vielä päälle.
On tiivis ja ilmansulku kunnossa.
On tiivis ja ilmansulku kunnossa.
Me käytiin messuilla ja kahlattiin talotohtoria ja Rakennusapteekkia ja soitettiin Hengitysliittoon sekä kaikki muut kivet ja kannot käännettiin saadaksemme tähän vastaus. Kyllä siellä 2 vkoa vanhat SPU:t nyt lepäävät ja hengittävyys taattiin sillä, ettei seinissä ole muovia vaan ne vanhat kunnon purut. Ilmanvaihtoa voi tietenkin parantaa huipparilla, mutta jo korvausilmaventtiilien asentaminen auttaa jos painovoimainen ilmanvaihto toimii. Ja se toimii silloin kun hormi on lämmin. Tähän ei tule oikeaa vastausta mistään, sillä se hengittäminenkin on vähän uskon asia.
Mutta SPU (tai muovi plus villa) oli hengitysliiton korjausinsinöörin suosittelema, sillä home on melkoinen ongelma. Ja nykyajan talossa saattaa käydä niin, ettei puru tai selluvilla+tervepahvi jaksa korjata itse sitä kosteusrasitusta, mihin se vähemmällä lotraamisella pystyi. Varsinkin jos kylppäri on ylhäällä. No, minä kyllä argumentoin kiivaasti, että nämä muovithan ovat tuhonneet ne 70luvun talot...mutta vastaus oli, että muovissa on ollut silloin reikiä, eli rakennusteknisesti kaikki on ollut oikein, mutta asennus on ollut puutteellista tai huolimatonta. Kaiken A ja O on se yläpohjan tuuletus, siihen kannattaa panostaa.
Mutta SPU (tai muovi plus villa) oli hengitysliiton korjausinsinöörin suosittelema, sillä home on melkoinen ongelma. Ja nykyajan talossa saattaa käydä niin, ettei puru tai selluvilla+tervepahvi jaksa korjata itse sitä kosteusrasitusta, mihin se vähemmällä lotraamisella pystyi. Varsinkin jos kylppäri on ylhäällä. No, minä kyllä argumentoin kiivaasti, että nämä muovithan ovat tuhonneet ne 70luvun talot...mutta vastaus oli, että muovissa on ollut silloin reikiä, eli rakennusteknisesti kaikki on ollut oikein, mutta asennus on ollut puutteellista tai huolimatonta. Kaiken A ja O on se yläpohjan tuuletus, siihen kannattaa panostaa.
-
ville_petteri
- Uusi jäsen
- Viestit: 3
- Liittynyt: Ti Kesä 06, 2006 16:07
just...ja sitten vähän lämpövuotoa(kondenssivedet!!!)ja siinähän meillä mukavan märät villat jotka vaatii kilometrin ilmaraon jotta kuivaa.JJ72 kirjoitti:Mitä jos laittaisi sinne kattotuolien väliin 50mm villan ja sitten tuolien
sisäpuolelle jonkun uretaanilevyn jossa olisi jo itsessään valmis kattopinta
maalattavaksi tai tapetoitavaksi?
polyuretaania
Meillä on alkutekijöissään pesuhuone yläkertaan-projekti. Vinon katon lämpöeristystä ajatellen olen ostanut 50mm paperipintasta ja 100mm alumiinipintasta uretaanilevyä + aluskatetta (alkuperäisessä katossa ei ole minkäänlaista aluskatetta). Näitä suositeltiin parissakin rautakaupassa. Aluskate on ihan jotain K-Raudan tavaraa, kaippa se muovia on, en ole vielä edes avannut pakettia.Pannuhuoneen päällikkö kirjoitti:Tai sitten laittais spu-uretaani levyillä. Tässä kohtaa kyllä monella perinneromantikolla nousee karvat pystyyn mutta onko tuo nyt kovin huonovaihtoehto lopulta. Aika paljon on näin eristetty vanhoja ullakoita, varsinkin vinoja osia. ruodelaudoituksen alle vähintän 50 mm ilmarakoa ja kattotuolien väliin uretaanilevyä ja sitten toinen kerros vielä päälle.
On tiivis ja ilmansulku kunnossa.
Ajatus oli, että niittaan ensin aluskatteen ruoteiden väliin, 50mm levyä ruoteiden väliin ja ruoteiden alle 100mm levyt. Aluumiinipinta ei tarvitse erillistä höyrysulkua. Kattopinnaksi kuusipaneli.
Vielä en ole selvittänyt, miten johdan kondenssiveden kunnolla ulos asti. Aioin tehdä ulkoseinään reikää 50mm katon alapinnan alle, jonneka sitten laittaa sitä aluskatetta. Tämä vaatii ainakin räystään alalaudoituksen poiston.
Herääkö tästä jollekulle jotain ajatuksia?? Etenkin tuo aluskatteen päättäminen räystään alapinnassa, miten se pitäisi tehdä, ettei vesi jää makaamaan laudoille? Onko olemassa jokin patenttikonsti?
Pesuhuone yläkertaan-projekti meneillään

