Hyvä esitys eri rakenteiden toimivuudesta

[kkk]

Linkissä prof. Juha Vinhan esitys:
ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET
UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

Siellä hyviä (ja huonoja) esimerkkirakenteita analysoitu, mm seinä, lattia (kaksoislaatta), ilmanvaihdosta, kosteudesta yms:
http://www.prizz.fi/sites/default/files ... 261114.pdf

[juha1]

eli tuon mukaan yläpohja saatava tiiviiksi, kun eristettä lisätään, jotta lämpö pysyy sisällä, mutta toisaalta sen tulee tuulettua, jotta kosteus mahdollinen jne kuivuisi sieltä pois.. siis täh..

tai sitten meni yli hieman mun ajatusmaailman..

[PetteriKivimäki]

^Ilmavuodot kuriin ilmansulkupaperilla tms. ja sitten kunnollinen lapetuuletus.

Vinhalta on joskus ollut jaossa aika poleemisia ja ylimielisiä tekstejä, mutta tämä esitys oli kyllä täyttä asiaa.

EDIT. niin tämä Vinha oli takavuosina kovasti perinnerakentamista ja esim.hengittävien rakenteitten käyttöä vastaan. Yhdessä TM Rakennusmaailmassa viitisen vuotta sitten hän ilmoitti, että "hengittävillä rakenteilla ei ole mitään vaikutusta sisäilman laatuun tai kosteuteen." Ja seuraavassa lauseessa hän muutti mielensä: "Talvella hengittävien rakenteitten käyttö voi jopa kuivattaa sisäilmaa."

Höyrynsulkumuovia hän tarjoaa tuossakin esityksessä ilmansulkupaperin sijaan..

[PetteriKivimäki]

Minun täytyy varmaan lähestyä Vinhaa sähköpostitse ja kysyä seuraava kysymys;

"Valmistajat ja Te edellytätte rakentamisohjeissanne rakennuksen lämmöneristeen sisäpuoliselta höyrynsulkumuovilta ehdotonta tiiviyttä koko rakennuksen vaipan alalta. Miten tämä tiiveys saadaan vanhaan taloon aikaiseksi vaipan osalta väliseinien ja välipohjan kohdilla?"

Edit. Kysyin tätä kerran raksamessuilla Vantaalla eristefirman herralta ja hän katsoi minua ahdistuneena, eikä ymmärtänyt mitä tarkoitin. Kun sitten piirsin paperille niin hän kohotti tuuheita kulmakarvojaan ja vastasi tyynesti: "Ei mitenkään minun mielestäni. Laittaa höyrynsulkumuovin sinne mihin sen saa, niin!"

No, meilläpäin mennään hengittävillä ja ilman höyrynsulkuja - ilmansulkupaperit ja puukuitulevyä laitan sisäpuolelle seiniin, lattiaan ja kattoon teipatuilla saumoilla, niin ei huju käy ja pattereita voi pitää sillon pienemmällä.. Energiataloutta se parantaa sekin vähä.

[Spautio]

Etäisesti aiheeseen liittyen:
Itseänikin myös kiinnostaisi yläpohjan höyrynsulun tekeminen väliseinien kohdalle. Puurakenteisten väliseinien kohdat on tietty tehtävissä katkomalla tolppa kerrallaan yläpäästä poikki ja laittamalla muovi väliin, mutta miten kivirakenteisten väliseinien kohdalla pitäisi toimia,? Meillä ainakin on kattokannattajat ankkuroitu sen verran lujasti noiden kantavien kivirakenteisten väliseinin päälle ettei sinne väliin mitään muovia saa.
Tarvitseeko höyrynsulun olla yhtenäinen koko vaipan alueelta, mitä haittaisi jos höyrynsulun laittaisi kivirakenteisten väliseinien kohtaan kuten ulkoseinien kohtaankin, eli tasoitteella kiinni Contega PV-nauhaa ja siihen kiinni katon höyrynsulkumuovi, siis höyrynsulku kiertäisi ilmatiiviisti väliseinän.

Meillä on kattokannattajien alapuolella täyslaudoitus, sen alla alumiinipintainen pahvi (huonosti laitettu, paljon reikiä eikä sitä ole teipattu tai limitetty eikä sitä ole ulotettu väliseinien päälle eikä edes kiinni ulkoseiniin, siksi se on vaihdettava muoviin) ja sen alla harvalaudoitus + Halltex.

[PetteriKivimäki]

..Sen verran on noitten akateemisista pohdiskeluista tullut omaksuttua, että toteutin yläkerran kylppärin rakenteet uusien rakennusmateriaalien, -määräysten ja -menetelmien avulla. Esim.tuolla katossa vaaka- ja vino-osuuksilla on kattopanelin alla parin sentin jatkuva ilmarako ja sen alla 50 mm. alupintainen polyuretaanilevy. Se puolestaan on kiinnitetty yläpohjan laudoitukseen 50 mm. rimoilla ja kattotuoleihin, joten ilmarakoa luulisi piisaavan..



Kosteusprosenttiohjattu Pax huristelee kosteuden seinän läpi pihalle - käynnistyy jopa joskus suihkun jälkeen vähäksi aikaa, kun kosteus nousee tarpeeksi korkealle.
Lämpövuotoa ei kattopeltiä tarkkailemalla näytä olevan ja luotan että 5-10 cm rako tuulettaa tarpeeksi. Näin ajattelin tehdä myös alakerran kylppärin katto- ja seinärakenteet.

[kkk]

Alkääs nyt hötkyilkö muovin suhteen yläpohjassa...

Jossain toisaalla akateemisessakin J Vinhan papruissa (Frame tutkimus ?; http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistost ... /index.htm) muistaakseni päädyttiin hyvään nyrkkisääntöön ainakin seinän osalta: jos on 'hengittävä' eli kosteutta tasaava/läpäisevä + läpäisee CO2:ta auttaen varsinkin huonon ilmanvaihdon tapauksessa (ei siis riitä yksinään, vaan vaatii oikean ilmanvaihdon), eikä siis käytetä muovia, niin sisäpinnan vesihöyrynvastuksen pitää olla väh 5 x verrattuna muuhun seinärakenteeseen siitä ulos, eli X5 paperi tai vastaava toimii esim selluvillan ja huokoisen tuulensuojalevyn kanssa normi huonetilassa (ei kosteassa tilassa).

Meillä on yläpohjassa 53 cm purua, sen alla sanomalehtiä limittäin, sitten laudoitus ja jotain kuitulevykattoja 40-60 lukujen tyyliin, alimmaksi lisätty v 2008 paneli ilman kummenpia ilman/höyrynsulkulisäyksiä. (paitsi uuden yläkerran kostean tilan katossa seinälevyn kosteussulkuun tiivistetty AL-paperi). Missään muualla ei ole ollut ongelmia paitsi siellä missä vinokaton komeron kohdilla oli lisätty muovia ja mineraalivillaa, kattovuoto oli täällä muhinut ja joutui vahvistamaan lahoja kattotuoleja parilla kakkosnelosella.

Talossa ei ollut vuonna 80 umpeen laudotetuissa päätykolmioissa tuuletusräppänöitä eikä luukkuakaan, tein pohjoisen puolelle ensin yhden ritilän, kun kuntotarkastusrapparissa nämä suositeltiin + luukun, josta pääsi katsomaan että kaikki OK. Koska tästä ainoasta aukosta puhalsi sen verran hyvin kasvoille sahauspurut, totesin että toiselle puolelle ei tartte tehdä, varsinkin kun mitään ongelmia ei ollut, ja räystäslautojen ja harjarakojen välistä pääsee täällä korkealla hyvin puhaltamaan muutenkin.

[J-32]

Ihmetyttää, joo. Mulle tuo sivun 12 "lämpöä eristävä aluskate" oli uutta.
Onko joku toteuttanut, onko uusissa näin?
Ja tuulettumisen sijasta pitäsi yläpohjaa seuraavaksi tiivistää - ja lämmittää...

[PetteriKivimäki]

Joo kohta on energiatehokkuuden vuoksi alapohjassa puhallin ja kosteudenpoistaja ja yläpohjassa lämmitin.. Ne on varmaan sellaisia "solar-mallisia" etteivät kuluta energiaa.

Samaan aikaan keskellä yötä loistaa valaistut kauppakeskukset ja teollisuusalueet niin että avaruuteenkin näkyy. Eipä silti, kyllä vedoton ja lämmin talo on mukava asua. Siispä talvisin lunta seinustalle ja tulet pönttöuuniin!

[juha1]

olen minä kyllä aikonut vintille ens kesänä villaa puhaltaa 20-30cm, mutten ollu suunnitellut mitään paperointeja vielä lisäksi. kaipa siellä sen verran veto käy jostain että kosteus haihtuu muutenkin. vaikka piippu juuri ei lämmitä sitä aluetta kuitenkaan..

huone vielä mietteissä sinne tehdä, mutten tiedä onko mittään järkeä sitä tehdä, jos menis oikein matalaksi.. talvella siellä pakkanen on joka tapauksessa kuten nytkin on, laittoi sitä paperia taikka ei. olkoon siis.

mutta tuo meitin torppa muutenkin on hieman epäsikiö, villat seinissä, mutta ei sinne ole mitään muoveja tungettu. kovalevy, pahvi, lauta, villat, lauta, pahvi ja lauta. siinä koko rakenne. vai oliko pari pahvikerrosta siellä välissä vielä lisäksi..? toistaiseksi seinät on kuitenkin kovat ja kuivana pysyneet. kannattaako tuosta huolissaan edes olla jos jos yli 50 pystyssä ollut... ei viittis sen takia alkaa seiniä repimään auki..