Kolmiorima huopakate?

[lehmikangas]

Jatketaanpa tännekin vähän. Onpahan keskitetysti linkkejä jossain.

Tuolla toisaalla topicissa kyselin leveän kattohuovan perään: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 15&t=17160
Näkyvät nykyisin myyvän vain 70 cm leveä kolmiorimakatteeseen tarkoitettua huopaa, eikä perinteisiä 90cm tai 100cm huoparullia tunnu olevan myynnissä. Lisäksi on tarjolla ainakin 110 cm leveää huopaa jossa on valmis 10 cm leveä "liimakaista".

Alla on simppelit periaatekuvat parista eri "tyylistä".

1. Perinteinen. Esitelty tarkemmin esim. Museoviraston ja eri kaupallisten firmojen esitteissä
Museoviraston korjauskortti
Kerabit
Icopal

2. Uudempi "vaihtoehtoinen" tapa. Esim ainakin em. Kerabit esittelee myös tämän:
Kerabit
Tässä versiossa suositellaan käytettäväksi kestopuuta rimoina tai muovisia rimoja, koska rimat jäävät kahden tiiviin pinnan väliin.

3. Modifikoitu malli jossa käytettäisiin tiivissaumakattoon tarkoitettua huopaa. Huopa levitettäisiin alustaan naulattujen rimojen yli ja lopuksi vielä tarpeen mukaan erillinen kaistale päälle. Todenäköisesti tuo kaistale joudutaan laittamaan, sillä rimojen päissä voi olla hankala saada nuo huovat taipumaan nätisti tuohon muotoon. Tämän version etu olisi että kolmiorimojen etäisyys toisistaan osuisi lähelle vanhan 100 cm leveän huovan kanssa. Tuolla 70 cm huovalla tehdyissä katoissa on ne rimat liian tiheässä, ainakin omaan silmään.

Herättääkö ajatuksia?

Ohessa simppeli kuva. Siitä puuttuu tosin naulat, mutta eipä niitä tuohon kovin monella erillä tapaa voi lyödä. Lisäksi ei kannata liikaa kiinnittää huomiota missä kohden rimaa huovan reuna tarkalleen on.

[lehmikangas]

Ehkä uutena ketjuja olisi tuo edelinen saanut paremmin mielipiteitä?

[cahtty]

Jäi ekalla lukemalla huomaamatta toi viimeinen kuva kun ei mahtunut "ruutuun". Ei tuossa mallissa varmaan ole mitään rakennusteknisiä ongelmia (IMHO), lähinnä olettaisin nimenomaan ylä- ja alapäiden kanssa tulevan ongelmia useammilla kerroksilla, mutta vaikea sanoa ilman että alkaa taittelemaan paikalleen miten lopulta asettuvat.

Sitä jäin tuossa vain pohtimaan että jos lähinnä tavoittelet leveämpää jakoa, eikö tuolla kakkosvaihtoehdolla saisi tehtyä helpommalla?

Omile verkkokalvoilleni paljon tutumpi tuo 700 jako on, en edes muista yhtään 1000-tyyppistä jakoa. Ja jos noin, niin oletteisin että on joku peruste sille että jako on vähän kapeampi.

-cahtty-

[Pekka Huhta]

Tuo kolmosmalli on kyllä omasta mielestäni vähän tårta på tårta, kolminkertaisesta huovasta tulee jo aika pyöreän ja möhkälemäisen näköinen kun kolmiorimojen harjat pyöristyvät. Kertasuikaleella siitä tulee paljon särmemmän näköinen, vaikka kyllähän kattoihin on ennenkin laitettu useampia huopakerroksia päällekkäin katetta uusiessa. Sikäli tuo ehdottamasi malli vaan näyttäisi "kerran korjatulta" eli semmoiselta jossa on vaan paksummasti huopakerroksia.

Kuten arvelit, niin suoran huovan muotoileminen ensin riman päälle kolmioksi ja sitten riman päätyjen yli tasaiselle ei ole ihan helppoa, sinne jää helposti vekkejä. Tuotahan on helppo kokeilla muutamalla huovanpalalla ja kolmioriman pätkällä: se kolmioriman päätyjen taitteluongelma ei ole iso mutta kyllä sinne silti ylimääräisiä vekkejä tahtoo jäädä.

Jos hakee semmoista vanhanmallista leveällä palstalla tehtyä huopakattoa, niin siinä on minusta pari vaihtoehtoa: joko leikata se liimareuna pois (ei se oikeasti niin iso homma ole) tai sitten laittaa vapaa reuna normaalisti kolmioriman harjalle ja taittaa sittten se liimareuna toisen kolmioriman kohdalla osittain kolmiorimasta yli sillä tavalla että päälle tuleva suikale peittää liimapinnan. Eli itse asiassa idea olisi aika lähellä tuota omaa ideaasi vain sillä erotuksella että kaikkia kolmea kerrosta (molempia vuotia ja saumakaistaa) ei vedettäisi kolmioriman ylitse, jolloin riman harjasta ei tulisi ihan niin möhkäle. Liimapinnat taitaisi kuitenkin yltää jonkin verran limittäin, jos sitä nyt hakee tuossa lisäbonukseksi.

Korjauskortissa ehdotellaan aika lailla tuota ehdotuksesi suuntaista juttua että ylimääräinen huopa voidaan taittaa vanhan huovan yli.
http://www.nba.fi/fi/File/123/korjauskortti-4.pdf

Pekka

[lehmikangas]

Sitä jäin tuossa vain pohtimaan että jos lähinnä tavoittelet leveämpää jakoa, eikö tuolla kakkosvaihtoehdolla saisi tehtyä helpommalla?

Varmasti helpommalla, mutta vaikka se rima olisikin painekyllästettyä kestopuuta, niin silti arveluttaa jättää se sinne kahden tiiviin pinnan väliin. Saati sitten että mitään muovisia versioita sinnen laittaisin. Tässä versiossa olisi toki se hyvä puoli myös, että katon saisi tavallaan vähän nopeammin tehtyä säältä suojaan. Lopuksi sitten kolmiorimat päälle (eli parin vuoden päästä...).

Omile verkkokalvoilleni paljon tutumpi tuo 700 jako on, en edes muista yhtään 1000-tyyppistä jakoa. Ja jos noin, niin oletteisin että on joku peruste sille että jako on vähän kapeampi.

Mitään pakottavaa tarvetta sille metriselle ei ole. Ei ole esim mikään suojeltu kohde. Mutta kun kotopuolessa on metrisellä tehty, niin 70 cm tuntuu kapealta. Eikä halunnut heti luopua alkuperäisestä ajatuksesta siksi että materiaalia ei ollut sellaisenaan valmiina.

Varmaan siinä on joku hyvä syykin että tehtaat on siirtyneet kapeampaan huopaan. Metrisellä se keskiosa on jo aika kaukana kiinnityspinnasta tms.

[lehmikangas]

Jos hakee semmoista vanhanmallista leveällä palstalla tehtyä huopakattoa, niin siinä on minusta pari vaihtoehtoa: joko leikata se liimareuna pois (ei se oikeasti niin iso homma ole) tai sitten laittaa vapaa reuna normaalisti kolmioriman harjalle ja taittaa sittten se liimareuna toisen kolmioriman kohdalla osittain kolmiorimasta yli sillä tavalla että päälle tuleva suikale peittää liimapinnan. Eli itse asiassa idea olisi aika lähellä tuota omaa ideaasi vain sillä erotuksella että kaikkia kolmea kerrosta (molempia vuotia ja saumakaistaa) ei vedettäisi kolmioriman ylitse, jolloin riman harjasta ei tulisi ihan niin möhkäle. Liimapinnat taitaisi kuitenkin yltää jonkin verran limittäin, jos sitä nyt hakee tuossa lisäbonukseksi.

Niin, se reuna olisi varmaan aika nopea leikata sitä rimaa myöten.

Tuossa jälkimmäisessä versiossa epäilin että paistaisiko se kahden vuodan raja tasaisella pinnalla läpi. Siksi alunperin ajattelin "häivyttää" sen lähemmäksi tuota rimaa.

Kiitos kommenteista, pitää miettiä vielä. Tässä muuten yhden lisämausteen tilanteeseen tuo se, että kyseessä on mansardikatto. Jolloin niitä riman päitä tulee tuplamäärä ja muutenkin aiheuttaa hieman ylimääräisiä töitä.

Olisiko tuo kestopuu toimiva vaihtoehto?

[Pekka Huhta]

Kyllä mä sanoisin että sulla on ihan tarpeeksi taksvärkkiä sen mansardisi kanssa ilmankin että yrität aukoa niitä kolmioriman vekkejä kahteen kertaan mansardin kohdalla. Kolmioriman yli vedetyn huovan saa oikaistua kerran sillä edellytyksellä että ylimääräinen lieve saa "karata" vähän leveämmälle kolmioriman jälkeen, mutta jos se pitäisi koota suoraksi mansardin hartian ylitykseen ja sitten pakottaa taas seuraavan kolmioriman yli niin ei kyllä onnistu.

Tässä kyllä tulee hakematta mieleen että mansardikatto on sen verran haasteellinen tehtävä muutenkin, että 70-senttinen on teknisesti helpompi asentaa. Metrinen alkaa olla sekä hiton raskasta että vaikeaa asetella suoraan.

Pitäis saada Oto sanomaan viimeinen sana asiaan :)

Pekka

[Oto Hascak]

Tässä kyllä tulee hakematta mieleen että mansardikatto on sen verran haasteellinen tehtävä muutenkin, että 70-senttinen on teknisesti helpompi asentaa. Metrinen alkaa olla sekä hiton raskasta että vaikeaa asetella suoraan.

Juu, ehdottomasti turha kikkailu syrjään ja back to basick's. 70 senttien kama on aivan tarpeeksi raskasta pyöriteltävää katolla, siihen ei oikeasti tarvita yhtään lisäkiloja. Mansardissa pitää homma muutenkin suunnitella ja miettiä vähän tarkempaan. Tavallaan hyvä, että lappeet saa tehtyä kahdesta osasta eli mansardin ylempi ja alempi osa. Tarkkana noiden kanssa saa olla, että kulkevat samoilla kohdin ja samassa linjassa.

Ei mulla muuta eli nyt jäi viimeiset sanat sanomatta!

[Pekka Huhta]

Mansardin ylä- ja alalappeen saa tehtyä kahdesta osasta, mutta tehdäänkö niin aina? Eli ensin alalape saumaan asti, sitten yksi vuota vaakaan hartian yli (ikäänkuin "räystäskaistaksi" ylälappeelle) ja sitten ylälape niinkuin tavallisen katon osa?

Mä kun muistelen kattoa kattoessani että mansardissa menisi sekä vuodat että saumakaistat hartiasta yli suorina. Niinkuin tossa kuvassa:
http://restaurointikuvasto.nba.fi/restk ... aus_id=546

Voihan se tietysti olla kahdeksi kattopinnaksikin jaettu kuten tuolla dokussa sivulla 6
http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/f ... ki_web.pdf
...mut musta tuo jaettu malli on suorastaan idioottimainen joka tapauksessa.

Jos sen muuten tekee tuolla kaavailemallani tavalla kahdessa osassa niin hartiakaistaan varmaan on ihan jees käyttää sitä 110 leveää tavaraa. 70-senttisestä jää muuten aika onneton luipero taitteeseen jos se pitää vielä limittää kunnolla yläkatteen alle.

Pekka

[lehmikangas]

Kiitoksia molemmille kommentteista. Arvostan mielipiteitänne.

Tuo kahdeksi kattopinnaksi jakaminen ei tule kuuloonkaan (kuten tuosa Pekan linkittämässä, sivu 6). Jo pelkästään ulkonäköasiat määrää tämän.

Kahdessa osassa hartialta poikki:
+ Lyhyempiä paloja, kevyempi liikutella
+ Vähemmän hukkaa kun aika lyhyillekin paloille on käyttöä ilman jatkoksia.
- Hitaampi ja työläämpi tehdä?

Räystäältä harjalle yhdellä palalla. Tämä varmaan vaatisi tuohon hartian kohdalle kuitenkin ns. räystäskaistan. Vähän niinkuin pehmittämään taitosta? Itse rimat pystyisi tekemään joko niin että ylempi ja alempi asettuu nätisti toisiaan vasten, tai sitten niin että rimat loppuu hieman ennen hartian taitetta.
+ Vähemmän saumoja

[lehmikangas]

Kolmiorima ja mansardi:
http://feeds2.feedburner.com/UnelmanRak ... format=xml
Ei vaan ihan saa kuvista selvää miten on tehty. Alushuopa siellä ainakin on kokonaisuudessaan alla.

[lempo]

http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/f ... ki_web.pdf...mut musta tuo jaettu malli on suorastaan idioottimainen joka tapauksessa.

Listalla rajattu hartialinja on pöljän näköinen, mutta ei pelkkä huovan katkaisu taitteessa sentään tolta näytä. Ja kyllä kahdessa osassa tehty (eli "räystäshuovalla" katkaistu hartialinja) voi muuten joskus puoltaa paikkaansa: Jos taitekaton lappeet eivät ole suorassa toisiinsa nähden, saattaa reunoihin joutua jättämään suhtettoman suuret kiilapalat.
(Joskus näkee myös todella karskeja ryppyjä taitteessa em. ongelmasta johtuen.)

Pohjat oikomallahan tästä pääsee, mutta se ei välttämättä ole aina muuten tarpeen.


...

[Pekka Huhta]

http://www.vanhakauppala.fi/userfiles/f ... ki_web.pdf...mut musta tuo jaettu malli on suorastaan idioottimainen joka tapauksessa.

Listalla rajattu hartialinja on pöljän näköinen, mutta ei pelkkä huovan katkaisu taitteessa sentään tolta näytä. Ja kyllä kahdessa osassa tehty (eli "räystäshuovalla" katkaistu hartialinja) voi muuten joskus puoltaa paikkaansa: Jos taitekaton lappeet eivät ole suorassa toisiinsa nähden, saattaa reunoihin joutua jättämään suhtettoman suuret kiilapalat.
(Joskus näkee myös todella karskeja ryppyjä taitteessa em. ongelmasta johtuen.)

Sehän se listalla katkaistu hartialinja on peräisin päre- ja tiilimansardien ajalta. Molempia varten pitää tehdä jonkinlainen räystäsrakenne hartialle ja tuntuisi että tuossa linkkaamassani kuvassa oli sitten vissiin haettu sen vanhan mukaista rakennetta vaikka huopakatto ei sitä vaadi. Tuo on ainoa näkemäni tuolla tavalla jaettu huopakatto.

Kiertelin ihan tämän asian tiimoilta nyt pääsiäisenä Pietarsaarta ja katselin mallikattoja. Löytyi vain yksi mansardihuopakatto ja siinä oli vuodat ja saumakaistat vedetty yhtenäisinä harjalta alas asti. Kyllä sitä katsellessa vain mun mielikuva vahvistui että "tuolta ne aina näyttää".

Mutta niinkuin lempo sanoi, niin kannattaa mitata ne lappeet kunnolla: jos hartia on tehty vinoon niin vaakahuopakaistalla jakaminen helpottaa kyllä asennusta.

Pekka

[lehmikangas]

Kiertelin ihan tämän asian tiimoilta nyt pääsiäisenä Pietarsaarta ja katselin mallikattoja. Löytyi vain yksi mansardihuopakatto ja siinä oli vuodat ja saumakaistat vedetty yhtenäisinä harjalta alas asti. Kyllä sitä katsellessa vain mun mielikuva vahvistui että "tuolta ne aina näyttää".

Sama homma täällä paikallisesti. Pääsiäisenä huvikseen kierreltiin ja kaikki kolmiorimamansardit mitä löydettiin olivat yhtenäisiä harjalta räystäälle asti. Tämä ehkä noin seitsemän kohteen otannalla, eli yllättävän paljon niitä löytyi parin tunnin ajelulla. Lisäksi vaikutti siltä, että selvästi ehjät ja hyväkuntoiset katot olivat 70 cm jaolla (tämä siis muissakin kuin mansardeissa). Levempiä metrsisiä huopia oli vain ränsistyneissä piharakennuksissa ym.

Nyt sitten tosiaan vielä se väri. Seinät on Falunin punaiset. Onkohan musta katto liian "raskas" mansardiin, jossa kattopintaa todella näkyy. Kuinkahan iso vaikutus mustalla katolla on yläkerran lämpötilaan kesäkuumalla (versus esim punainen), vai onko mainittavaa vaikutusta. Erilaiset harmaan sävyt lienee vähän uudempi keksintö muutenkin?

[Harri68]

Mites, jos tekee räystäät ilman peltejä ja laittaa päätyihin kolmiorimat "kumolleen" . Kuinka pitkiä niiden kolmiorimojen pitää olla? Siis ulotetaanko ne harjalta alas asti vai ovatko ne samanpituisia kuin muutkin kolmiorimat? Eh...tämmöistä tällä erää.