Haja-asutusalueen jäteveden käsittely

[Matti Alander]

Tekniikan maailman juuri ilmestynyt puhdistamotesti oli varsin mielenkiintoinen ja sen ohessa on selvinnyt monta muutakin asiaa. Totuus näyttäisi olevan, että valtion asettaman asetuksen puhdistustulos vaatimukset ovat liian korkeita, eikä niitä voida saavuttaa varsinkaan kylmään talviaikaan.
Yksinkertainen rakenne oli plussaa hoidon kannalta, eikä tällaiset puhdistusmenetelmät kaivanneet juurikaan huoltoa tai säätöjä. Iso sakotila näyttäisi olevan eduksi, jolloin Fosforin poiston kemikaalit saavat aikaa toimia.
Lämmöneristys on myös tärkeää, koska mitä lämpimämpää on jätevesi, sen paremmin typpeä saatiin poistettua.
Tekniikan maailman artikkeli on saanut aikaiseksi myös paljon keskustelua puhdistusmenetelmistä. Kaikki kohteet ovat yksittäistapauksia ja toiselle sopii toinen menetelmä paremmin kuin toiselle. Umpisäiliökin on monasti järkevä ratkaisu jopa kustannusmielessä, kun ottaa huomioon puhdistamon usein korkean hankintahinnan, kalliit korjaukset tekniikalle melko pikaisesti. Kannattaa huomioida myös käyttökustannukset per vuosi: Kemikaalit 100 €, sähkö 100 € ja tyhjennys 100 €. Umpisäiliön saa tyhjennettyä tällä hinnalla jo kolme kertaa, hankintahinnan ollessa murto-osan.
Myös viranomaisten kanssa ei tarvitse pahemmin vääntää, koska kyseessä ei ole jäteveden käsittelylaite, vaan varastointi. Tyhjennysliikkenne voidaan tietysti mieltää epäekologiseksi, mutta entä kokonaisuus, siinä olisi Tekniikan maailmalle seuraava testin aihe, vertailla erilaisia menetelmiä keskenään. Olisiko umpisäiliöstä vaihtoehdoksi, vai tehtäisiinkö tenniskentän kokoinen maasuodattamo, vai luetetaanko hienoon pienpuhdistamo tekniikkaan ? Entä monasti riitaisat osuuskunnat, pitkine pumppausmatkoineen ja epäselvine kustannuksineen tai jopa yhteiskunnan viemäriverkko jonka avulla nykyisin jo monet kunnat piiloverottaa kuntalaisia.

[tarpola]

tai jopa yhteiskunnan viemäriverkko jonka avulla nykyisin jo monet kunnat piiloverottaa kuntalaisia.

Kunnallistekniikan kustannuksissa on todellakin suuria eroja eri kuntien välillä. Olen antanut kertoa itselleni että esimerkiksi Tornion ja Tampereen kaupunkien viemäriverkko on suunnilleen samanpituinen. Asukasluvussahan on melkoinen ero. Kun pääkaupunkiseudun vesilaitokset laitettiin yhteen ja samalla maksut yhtenäistettiin, nousivat kustannukset tiiviisti rakennetussa Helsingissä ja vastaavasti laskivat eniten Espoossa, jossa on kallein verkosto.
Haja-asutus on viime vuosina lisääntynyt ja varsinkin ennen kuntaliitoksia kehyskuntien veljet varmistavat toisilleen hajarakentamispaikat arvellen, että suurkunta ei vastaavaa enää jatkossa sallisi. Hajautuneen yhdyskunnan kustannukset ovat kuitenkin rasitteena useita kymmeniä vuosia, riippuen siitä miten pitkäikäisiä rakennukset ovat. Viemäriverkosto on tässä vain yksi tekijä, palvelujen järjestäminen väestön ikääntyessä on ehkä isompikin huolen aihe. Yhtä kaikki, näiden kustannusten esiin nostaminen vaikkapa viemäröinnistä alkaen on erittäin tarpeellista.
En sinällään vastusta haja-asutusalueelle rakentamista mutta pitäisin kohtuullisena että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteella. Esimerkiksi kiinteistövero voisi olla alempi asemakaava-alueella. Kunnalliset palvelut kun useimmiten ovat samanhintaisia kaikille, riippumatta palvelun tuottamisen kustannuksista.

[jope]

En sinällään vastusta haja-asutusalueelle rakentamista mutta pitäisin kohtuullisena että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteella.

Siellä kehä kolmosen sisäpuolella näyttää näitä sisäänpäin lämpeneviä kuningasideoita piisaavan. Kannattaisikohan edes joskus ajaa kehältä ulos ja tutustua maailmaan sen ulkopuolella?
Just tuota ideaasi koko jäteasetuksessa jahdataan. Laitetaan haja-asutusalueiden asukkaat maksamaan järjettömiä summia järjettömiin laitteisiin joilla saavutetaan järjettömiä tuloksia järjettömän asian hyväksi.Ainakin saadaan laite valmistuksella ja myynnillä liikevaihtoa,talouskasvua ja verotuloja sinne pääkaupunkiseudulle jotta voitte keksiä saaduille verotuloille jotakin yhtä järjetöntä käyttöä. Varmaan tulee nyt itämerikin korjattua ja pääsette uimaan puhtaaseen suomenlahteen nyt kun tulee nuo haja-asutusalueiden ravinnekuormat hoidettua.....

[zzz]

En sinällään vastusta haja-asutusalueelle rakentamista mutta pitäisin kohtuullisena että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteella. Esimerkiksi kiinteistövero voisi olla alempi asemakaava-alueella. Kunnalliset palvelut kun useimmiten ovat samanhintaisia kaikille, riippumatta palvelun tuottamisen kustannuksista.

Samalla periaatteella asuntolainojen korkovähennys pitäisi poistaa. Jokainen maksakoot korkonsa itse (pääkaupunkiseudun kohtuuttomat hinnat johtavat järjettömiin lainoihin, joita sitten valtio iloisesti tukee). Jokaisen kuuluisi maksaa omat sairaanhoito kulunsa ja lapsiensa koulutus kustannukset itse "aiheuttaja maksaa periaatteella" samoin jokainen voisi huolehtia omista vanhemmistaan samalla periaatteella. Tietullit pitää saattaa välittömästi voimaan perusteena ajetut kilometrit suhteutettuna auton massaan (painavat autot kuluttavat tietä enemmän kuin kevyemmät).
Mihin oikeastaan tarvitaan valtiota ja kuntia kun jokainen voi itse järjestää itselleen tarpeelliset palvelut "aiheuttaja maksaa periaatteella".

[PETEBJ75]

Sakokaivot ja suodatinkenttä vaan kaikille. Noissa panospuhdistamoissa tai kunnallistekniikassa ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla, molemmilla on vain tarkoitus tehdä rahaa.

[Maatilallinen]

Mulla on tilalla päärakennuksessa kolme kaivoa ja putki rinteeseen talon taakse, en aio todellakaan tehdä mitään jos ei käy kukaan kahtomassa. Samassa paikassa sijaitsevalla mökillä on kaksi kaivoa ja putki ojaan, jolle ei tehdä myöskään mitään.

Sitä paitsi tyhjennysväli on niin pitkä, että ehtii mennä paska kolmanteen kaivoon asti päärakennuksessa ja siitä valuu pikkuhiljaa rinteeseen. Kun alkaa olla kaivo aina täynnä niin kyllä se paska sieltä t-haaran alapäästä pikku hiljaa valuu sinne seuraavaan kaivoon ja jos ei valu niin sitten kun pinta t-haaran yläpäässä niin jo valuu.

Nyt neljäs vuosi tyhjentämättä ja alkaa kolmannessa kaivossa lillumaan paskaa, vielä ei ole ilmipaskaa näkyvissä ylivuotoputken päästä mutta valkeaa limaa ja hajua on... Pitää tilata tyhjennys jos ei asukit ymmärrä sitä tilata, tuntuvat jahkaavan vaikka kuinka kauan.

[tarpola]

En sinällään vastusta haja-asutusalueelle rakentamista mutta pitäisin kohtuullisena että yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteella. Esimerkiksi kiinteistövero voisi olla alempi asemakaava-alueella. Kunnalliset palvelut kun useimmiten ovat samanhintaisia kaikille, riippumatta palvelun tuottamisen kustannuksista.

Samalla periaatteella asuntolainojen korkovähennys pitäisi poistaa. Jokainen maksakoot korkonsa itse (pääkaupunkiseudun kohtuuttomat hinnat johtavat järjettömiin lainoihin, joita sitten valtio iloisesti tukee). Jokaisen kuuluisi maksaa omat sairaanhoito kulunsa ja lapsiensa koulutus kustannukset itse "aiheuttaja maksaa periaatteella" samoin jokainen voisi huolehtia omista vanhemmistaan samalla periaatteella. Tietullit pitää saattaa välittömästi voimaan perusteena ajetut kilometrit suhteutettuna auton massaan (painavat autot kuluttavat tietä enemmän kuin kevyemmät).
Mihin oikeastaan tarvitaan valtiota ja kuntia kun jokainen voi itse järjestää itselleen tarpeelliset palvelut "aiheuttaja maksaa periaatteella".

Tämä aihe näyttää herättävän tunteita... Asuntolainan korkovähennyksestä olen itse asiassa samaa mieltä, mutta se tuki valuu asumisen hintaan kaikkialla, ei vain pääkaupunkiseudulla. Kalliit asunnot ovat kalliita siksi että niistä ollaan valmiita maksamaan paljon. Tietullit periaattessa myös ok, tosin helpompaa olisi nostaa polttoaineveroa. Lasten kasvatusta voi kyllä yhteiskuntakin tukea, eikä vanhuksiakaan heitteille voi jättää. Terveydenhoidon osalta kyllähän tuo jo nyt toimii ainakin siten että tupakan ja alkoholin hinnassa kannetaan ennakkoon veroja mm. tulevien sairauksien hoitamiseen. Lähinnä ajattelisin että noita piilokustannuksia on hyvä avata ja miettiä, missä määrin palvelujen hinnoittelu kannustaa yhteiskunnan kannalta epäedullisiin valintoihin. Maailma ei muutamaan tölliin maaseudulla kaadu, mutta esimerkiksi Uudenmaan alueella asutuksen hallitsematon levittäytyminen lisää liikkumistarpeita ja kuormittaa tuleviakin sukupolvia. Aika paljon pitää noita yhteiskunnan kuluja paimentaa jotta meillä on aidosti varaa huolehtia perusterveydenhoidosta, säällisestä vanhuudesta jne. Sorry, lipsahti poliitikkonuotti päälle.

[Matti Alander]

Yritys käynnistää keskustelua haja-asutusalueen jätevedenkäsittelystä ja sen nykytilanteesta on muuttunutkin enemmän politiikan puolelle. Tekniikka ja sen toimivuus kiinnostaa aiheessa enemmän ja jos käyttökokemuksiakin löytyisi eri järjestelmistä, niin varmasti kiinnostaisi palstan lukijoita.
Politiikkakin tietysti sopii allekirjoittaneelle, kun on tuota valtuustokokemusta yli 20 vuotta, kaupungin hallitusta ja miltei kaikkia lautakuntia. Pääkaupunkikeskeinen ja metropolipolitiikkaan keskittyvä keskustelu nostaa päätään aina silloin tällöin. Viikonlopun Turun sanomissa oli erään professorin mielipiteitä, joita lukiessa ei voinut kuin nähdä punaista, vaikka se ei olekaan lempivärini. Suomea oli verrattu Australiaan ja Kanadaan, joissa löytyy laajoja asumattomia alueita, joille ei kannata rakentaa infraa. Pikkaisen olivat maat mittasuhteiltaan erilaisia, kuin oma Suomemme. Suomalaiseen asumiskulttuuriin on aina kuulunut asumisen vapaus missä tahansa ja koko maata on yritetty pitää asuttuna. Haja-asutusalueen jätevesikuormitus on tutkimuksien mukaan ainoastaan 12 % koko ravinnekuormituksesta, joten se on varsin mitätöntä.
Omasta mielestäni ihmisten pakkaaminen tiiviisti kaupunkeihin tuo ainoastaan ongelmia ja kaikki eivät halua asua kaupungeissa, vaan haluavat asua maalla ja korvessa.
Eiköhän hyvinvointiyhteiskunnassa kuitenkin hoideta kulut yhdessä ja verotuksen avulla parhaiten.
Asuntolainan korkovähennyksellä kyllä on aivan toiset periaatteet, kuin suosia rakentamista kaupunkiin tai maaseudulle. Nuorten lapsiperheiden tilanteen helpottaminen lainataakan alla on yksi näistä ja siksi se tulee ehdottomasti säilyttää.
Tietulleillakaan ei ole minkäänlaista tarvetta, autoilijan osuus yhteiskunnan kustannusten maksamisesta on jo varmasti riittävää, sekä verotuksen byrokratia ja keruukustannuksetkin. Ajettujen kilometrienkin kyttääminen ainoastaan lisää kustannuksia ja viittaa enemmän systeemiin jossa veli valvoo veljeä. Lisäksi kilometriperusteinen verotus rassaisi maaseudulla ajavan lompakkoa kohtuuttomasti ja verotusta tapahtuu jo polttoaineen kautta merkittäviä määriä.
On täysin varmaa että kuntia ja valtiota tarvitaan aina, varsinkin yhteiskunnan huono-osaisten avustamiseksi.
Autoilu on myös tullut jäädäkseen ja kehittyy huimaa vauhtia, päästöt alenevat ja sähköautot, sekä vety tekniikka päästöttömänä valtaa markkinoita jo muutamassa vuodessa. Linja-autoon ei kaikkia saa edes pakottamalla ja jos saastuttamisesta puhutaan kannattaa katseet kääntää lentoliikenteeseen.
Mielellään keskustelua haja-asutusalueen jäteveden käsittelystä, vaikka hieman provosoiduinkin politiikan aiheesta.

[arise]

Umpisäiliökin on monasti järkevä ratkaisu jopa kustannusmielessä, kun ottaa huomioon puhdistamon usein korkean hankintahinnan, kalliit korjaukset tekniikalle melko pikaisesti. Kannattaa huomioida myös käyttökustannukset per vuosi: Kemikaalit 100 €, sähkö 100 € ja tyhjennys 100 €. Umpisäiliön saa tyhjennettyä tällä hinnalla jo kolme kertaa, hankintahinnan ollessa murto-osan.

Viisihenkisessä perheessä umpisäiliö kaikille jätevesille kustantaa 30 vuoden aikana 69 000 euroa, kun esim. kunnallinen viemäri jää samassa ajassa jonnekin 19 000 euron tietämille. Uusi pienpuhdistamo n. 19 000 euroa, jos ei laske oman työn osuutta. Lähde: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys.

Tuon selvityksen mukaan kaikista edullisin on kuivakäymälä ja harmaavesisuodatin tai harmaitten vesien maaperäkäsittely, reilusti alle 10 000 euroa 30 vuodessa.

[Matti Alander]

Umpisäilö toteuteen erittäin harvoin kaikille jätevesille, koska tietysti kustannukset suihkuvesien ym. harmaiden vesien kuskaamisessa käyvät älyttömäksi. Umpisäiliötä käytetään niin sanotussa kaksoisvesi järjestelmässä, jolloin ainoastaan mustat vedet kerätään umpisäiliöön ja harmaavesi voidaan käsitellä hyvin yksinkertaisesti esim. kivivilla suodattimella tai maapuhdistamolla.
Kun maapuhdistamoon johdetaan myös mustia vesiä aletaan tarvitsemaan melkoisen suuria kenttiä ja vielä lopuksi Fosforinpoisto kaivoja, joiden hoito ja hankinta kustantaa melkoisen paljon. Lisäksi maapuhdistamon käyttöikä mustilla vesillä on kymmenisen vuotta, jonka jälkeen tehdään kaikki uusiksi.
Mikäli kyseisessä tutkimuksessa on käsitelty kaksoisjärjestelmää on sen hankinta ja käyttö varmasti sieltä edullisimmasta päästä.
Nykyisin käytetään myös alipaine periaatteella toimivia WC ratkaisuja, jolloin huuhteluveden määrä käy niin pieneksi, että yksi tyhjennys umpisäiliölle vuodessa käy monasti myös mahdolliseksi. Alipainetekniikkaan pääsee tutustumaan laivojen ja veneiden WC:tä käyttäessä.

[PETEBJ75]

Viisihenkisessä perheessä umpisäiliö kaikille jätevesille kustantaa 30 vuoden aikana 69 000 euroa, kun esim. kunnallinen viemäri jää samassa ajassa jonnekin 19 000 euron tietämille. Uusi pienpuhdistamo n. 19 000 euroa, jos ei laske oman työn osuutta. Lähde: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys.

Heh. Tuo laskelmahan nyt on aivan täyttä shaissea, ei se ihme että noista kannattavuuslaskelmista saa kannattavia

[arise]

Mikäli kyseisessä tutkimuksessa on käsitelty kaksoisjärjestelmää on sen hankinta ja käyttö varmasti sieltä edullisimmasta päästä.
Nykyisin käytetään myös alipaine periaatteella toimivia WC ratkaisuja, jolloin huuhteluveden määrä käy niin pieneksi, että yksi tyhjennys umpisäiliölle vuodessa käy monasti myös mahdolliseksi. Alipainetekniikkaan pääsee tutustumaan laivojen ja veneiden WC:tä käyttäessä.

Juurikin näin. Tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.vesi-ilma.fi/Selvitys%20jatevesijarjest.pdf

[kortexx]

Turhaa koko touhotus. Sianpaskat saa kuitenkin laillisesti valutaa suoraan puhdistamattomina pelloilta Aurajokeen.

[Pete F]

En varsinaisesti asu haja-asutusalueella vaan nippanappa taajamassa. Ajattelin kuitenkin tähän ketjuun kysyä jatkoksi seuraavaa:

Meillä on alle 10 vuotta vanha imeytyskenttä kahdella betonikaivolla. Kun tässä puntaroin erilaisia vaihtoehtoja, yksi mahdollisuus käsittääkseni olisi vain tukkia jälkimmäisestä betonikaivosta imeytyskenttään lähtevä putki - tuloksena umpikaivo?

Kysymys siis kuuluu: onko tällainen tukkimisratkaisu kelvollinen astusten mukaan?

[sahrami]

Jos kaivot ovat tiiviit, niin raktaisu on laillinen. Usein renkaat ovat kuitenkin vähän liikkneet ajan kanssa, joten jonkinlainn tiivistys pitäisi tehdä. Riittääkö kaivojen tilavuus, ettei tartte olla joka viikko tilaamassa tyhjennystä?