Sähköistetty pönttöuuni

[Schaza]

Onko kukaan koskaan purkanut näitä sähkövirityksiä pois pönttiksistä? Meillä tuossa jöpöttää varsinainen talonlämmitin olohuoneen kulmassa, mutta kun on 2500W sähkövastus palotilassa. Ei sitä nuuka kehtaa roimauttaa päälle kun hätätilassa.

Olen sitten katsellut ja miettinyt tuota että kuinka vastus ja sen kaapelit on uuniin saatu... vai onko mokoma siihen rakennettu joskus myöhemmin suoraan sähköistettynä. Kuitenkin pömpeli on sisäpuoleltaan aivan puhdas, niinkuin siinä ei olisi koskaan tulta poltettu.

Sitten kun tuossa äsken lueskelin ketjua jossa oli puhetta ettei pönttis pysy lämpöisenä. Yhdeksi osasyylliseksi haarukoitiin 40-luvun pula-aikamateriaalit. Mahtaisiko tuo pönttö olla niitä peruja, kun tiilet ovat harmaita ja hieman huokoisen näköisiä?

Muutenkin talon alkuperäisistä rakenteista näkyy, että on tehty nuukasti lähimaaston materiaaleista. Tykkyä tavaraa kaikki on että suoraa luhistumisvaaraa ei ole, ja se niin hieno kirveenjälki näkyy hyvin monessa paikassa. Vähemmän tärkeissä paikoissa on vedetty riukua kuorineen päivineen seinälle, joka sekin on hauskan näköistä vaikka onkin päälle maalattu.

[Puulämmittäjä]

Koska tulipesä on puhdas, niin tarkistappas ennen "sähkömötikän" pois purkamista että onko uunissa savuhormia ollenkaan. Jos se onkin tehty vain "rekvisiitaksi" hienolle lämmityssysteemille. Kertomasi lämmitysmuoto "keksittiin" n. 1960-luvun puolivälin seutuvilla. Vanhoihin pönttöuuneihin niitä kiireenvilkkaa asennettiin. Kaapelit vietiin sisälle uuniin suuluukkuun tehdystä kolosta. Aika myyjäystävällinen keksintö se oli. Sen sähkömötikän ympärillähän on eristävä ilmatila. Kyllä silläkin voi lämmitystä hoitaa, mutta ensin sinne uunin sisälle pitää viedä lisää "rompetta" jotta hyötysuhde tulisi paremmaksi. Jääköön nyt vielä kertomatta miten asiaa voi parantaa edullisemmaksi. Lieneekö kukaan muutoksia tehnyt. Kurkistelkaapas "pönttöihinne".

[Keijo]

Ja mitenkähän se romppeen lisääminen pönttöuuniin parantaa sähkövastuksen hyötysuhdetta? Sen vastuksen hyötysuhde kun on 100% eli kaikki sen ottama teho muuttuu lämmöksi. Lämpö puolestaan päätyy sinne huoneeseen ellei pönttiksen pelti ole auki.

[Schaza]

Pönttöuunissa on selkeä veto jos pöntön kanavat on auki, joten hormisysteemit sallisi mutta entä rakenne? Sellainen 30-40 senttiä kanttiinsa on silmämäärin tuo pöntön palotila ylös asti. Pöntöstä on selkeästi yhteys hormiin. Yksi luukku sulkee koko hormin, mutta sitten takalla sekä pöntöllä on vielä omat luukkunsa. Juuri tämän takia mietin, että pönttöuuni sittenkin rakennettu myöhemmin kuin takka? Vai onko alunperin pönttöuuni laitettu sähkölle, kuitenkin ajatellen että puutakin voisi poltella?

Etäisyydet lienee kunnossa, kun hirsiseinään on 100mm ja betoniin sama. Eihän pönttöuuni kuitenkaan lämpiä pinnaltaan ihan huikean kuumaksi peruslämmityksessä ja sitä voi kontrolloida itsekin kuinka lämpöiseksi menee.

Tekisi vain mieli laittaa pönttis puulle, kun sähkö maksaa meillä enemmän teoriassa kuin puu, joka ei maksa juuri mitään ja pönttö olisi tehokkaampi kun perseelleen rakennettu kovin massiivisen näköinen tunnelmatakka... no tietenkin vaivan, mutta sitä ei ole vara laskea muutenkin puulämmitteisessä talossa. Helloissa, kiukaassa ja takassa palaa oman metsän puita, sekä purkutavaraa ja muita maalittomia/naulattomia lahjoituspuita.

Kuinka moni tässä maassa jaksaa jostain purkupuujätekuormista irrotella 172045 naulaa ja ruuvia, pätkiä puut, putsata sementit, pinota ja kuskata sisään poltettavaksi yhdessä hetkessä. Ainakin minä, sekä appiukko.

[Putkimiess]

Kuinka moni tässä maassa jaksaa jostain purkupuujätekuormista irrotella 172045 naulaa ja ruuvia, pätkiä puut, putsata sementit, pinota ja kuskata sisään poltettavaksi yhdessä hetkessä. Ainakin minä, sekä appiukko.

Me! Kun oli autotallin raksatyömaa alkamassa niin lähesisen kappelin työmaalta bongasin suht hyvän lavallisen tavaraa. Paljon parimetristä kakkosnelosta, vesivaneria ja tavallista lautaa. Lähes kaikki on hyötykäytetty, loput on poltettu. Osa kakkosnelosista on pinottuna varastossa.

Oli siinä kieltämättä naulasavottaa 2 ämpärillistä niistä taisi tulla (tallella nekin..)

[jarkkis]

Enpä jaksa uskoa että pönttis olis muurattu vain sähkölämmitystä varten,tuntus aika hölmöltä sellanen.Pyydä vaikkapa nuohooja tutkimaan tilanne voiko uunin laittaa takas puulämmitykselle.Yleensä pitäis onnistua aika vähällä vaivalla.Tätä asiaa on käsitelty aiemmissa viestiketjuissa että katoppa sieltä.Uunivastus oli ehkä aikanaan hyväkin kun yösähkö oli selkeästi halvempaa,mutta tuskin nykyisin kannattaa sellasta käytellä.Se hyvä puoli vastusten asentamisesta aikanaan oli että moni vanha kakluuni välttyi purkutuomiolta kun käyttöä jatkettiin sähköisesti.Uuninpesään on yleensä tehty reikiä ilmankierron ja vastuksen johdon vuoksi,ne on helposti paikattavissa,muurari vaan paikalle jos et itse hommasta selviä.Ilman muuta uuni takasin puulämmitykseen!

[Schaza]

Entäpä, kun en ole ennen asunut talossa jossa on pönttö, niin miten tuolta saa tuhkat pois kun arinan alla on melkoinen "monttu", eikä minkään sortin tuhkaluukkua missään? Nostellaankos ne vain luukun kautta sitten kun uuni on kylmä?

Luukun alapuolella on pyöreä reikä jossa on peltinen peitekansi. Vastuksen johto menee tästä pellistä läpi ja kiertää uunin poskikanavan kautta uuniin sisälle. Posken ja pesän väliin on tehty sellainen 20-30mm reikä.

Olen työkseni ennemmin tehnyt betonielementtihommia, joten jonkinlaisen soosin osaan tehdä millä tuommoisen reiän saa tilkittyä.

[jarkkis]

Kyseessä lienee alunperin umpiarinallinen uuni,siitä on nyt kai poistettu koko arinamuuraus vastuksen laiton yhteydessä.Eli uuni jossa on vaan tiilinen tasoarina jonka päälle tuhkat jäävät.Mitään syvää monttua ei pesän pohjalla kuulu olla,ainoastaan pieni syvennys.Tuhkat poistetaan siitä tarpeen mukaan,esim. kerran viikossa.Tuo pyöreä reikä josta piuha menee sisään on alunperin savukanavan nuohousluukku.Tällaisia viritelmämiä olen nähnyt.Arina pitää muurata takasin paikalleen.Noita reikiä tehtiin juuri sen takia että vastuksen kuumentama ilma pääsis uunissa kiertämään ja lämmittämään koko uunia.Vastuksen kuumentama ilma nousee tuliputkea myöten ylös ja sieltä poskikanavia myöten alas aivan kuten puulämmityksessäkin.Alaosaan painunut ilma palaa taas tulipesään noiden reikien kautta ja jne.Tuo edellä mainittu romppeen lisääminen ei vastusuunissa toimi,vaan se estäisi ilman kiertoa.Uunissa on kyllä massaa tarpeeksi.

[Schaza]

Kyseessä lienee alunperin umpiarinallinen uuni,siitä on nyt kai poistettu koko arinamuuraus vastuksen laiton yhteydessä.Eli uuni jossa on vaan tiilinen tasoarina jonka päälle tuhkat jäävät.Mitään syvää monttua ei pesän pohjalla kuulu olla,ainoastaan pieni syvennys.Tuhkat poistetaan siitä tarpeen mukaan,esim. kerran viikossa.Tuo pyöreä reikä josta piuha menee sisään on alunperin savukanavan nuohousluukku.Tällaisia viritelmämiä olen nähnyt.Arina pitää muurata takasin paikalleen.Noita reikiä tehtiin juuri sen takia että vastuksen kuumentama ilma pääsis uunissa kiertämään ja lämmittämään koko uunia.Vastuksen kuumentama ilma nousee tuliputkea myöten ylös ja sieltä poskikanavia myöten alas aivan kuten puulämmityksessäkin.Alaosaan painunut ilma palaa taas tulipesään noiden reikien kautta ja jne.Tuo edellä mainittu romppeen lisääminen ei vastusuunissa toimi,vaan se estäisi ilman kiertoa.Uunissa on kyllä massaa tarpeeksi.

Eli saan tuon periaatteessa pelittämään kun muuraan pohjan tasaiseksi, ja hommaan siihen pyöreään reikään oikeanlaisen suojakannen?

Mietin josko läträisin tuon montun nätiksi ja umpeen. Sitten tekisin sellaisen tempun, että hitsaisin tuonne monttuun sopivan "kuupan" tuhkaa varten, ja laittaisin ihan oikean arinan montun päälle. Kannattaako tässä tapauksessa tutkia pohjan rakenne paremmin. Näyttäisi ihan samaan tapaan muuratulta kun palotilan seinätkin, ja tiilikerroksia riittää ilmeisesti talon alle asti jossa on savupiipun perustus.

[jarkkis]

Kyllä kannattaa pyytää joku asiasta perillä oleva kattomaan tilanne,näkemättä on mahdoton sanoa mitä täsmälleen pitäis tehdä.Kun uuni on pitkään ollut lämmittämättä,on se syytä tarkastaa asiantuntijan toimesta,siis nuohoojan.Häneltä saat ohjeet uunin korjaamiseen.Peltisiä nokiluukun kansia kyllä löytyy uutenakin,muurausten korjaamiseen tulipesässä pitää käyttää tulenkestäviä materiaaleja,siis valumassaa,tulitiiliä ja tulilaastia.Poskikanavien paikkauksessa pitää varo,ettei paikka tukkea kanavaa,paras tehdä tiilestä sopiva paikkakappale.Arinan laitto uuniin jossa sitä ei ole alkujaan ollut,voi olla hankalaa,ainakin niin että siitä tulee hyvin toimiva.Ehkä kannattaa jatkaa umpiarinalla,kyllä silläkin pärjää kun opettelee sen niksit.Tämäläisen uunin käyttöä on kovasti puitu toisessa viestiketjussa.Kannattaahan se pohjakin tutkia,niin ne yleensä on tehty,ensin kivi-tai betoniperustus ja siitä tiilikerroksia lattitasoon.Oikein vanhoissa uuneissa voi olla hirsipetikin uunin alla.Uuneja on muurattu myös paksujen lattia kannatus parrujen varaan,mutta ne on 100v. ja vanhemmissa taloissa.

[sisur142]

Asia, joka jää huomiotta; Kun otetaan sähköistetty pönttöuuni puilla lämmitettäväksi, saattaa olla jopa vaarallista.
Suurin osa pönttöuuneista on kuitenkin rakennettu pula-ajan materiaalein ja näille ominaista kestävyyden kannalta oli; Materiaalita saivat tasaisesti sopivaa kosteutta puunpoltosta, joka piti pulamateriaalit edes jonkinlaisessa kunnossa.
Sähkölämmitys taas kuivattikaiken, josta edelleen muuttuminen murenevaksi lähes pölyksi.
Jos tuollaisella kuitenki alkaa lämmittämään puulla, on häkävaroitin PAKOLLINEN, koska hyvänsä voi irrota tiili, laastinpala tms, joka voi tukkia hormiin yhteyden ja hengenlähtö on lähellä.
Hiukan tilannetta auttaa, jos uunin sisälle saadaan ajettua kosteutta, joka useita viikkoja saa siellä tasaantua, näin saadaan savi ym. laasteihin hiukan "pitoa"ja tiiveyttä takaisin.
Kosteus on kosteutta ja vesi vettä, ei asia siis, eikä taas liika "märkää" uunia saa lämmittää, ettei ilmene"HYDROLOCK" ilmiötä, joka voi halkaista vaikka mitä.

[maanma]

Asia, joka jää huomiotta; Kun otetaan sähköistetty pönttöuuni puilla lämmitettäväksi, saattaa olla jopa vaarallista.
Suurin osa pönttöuuneista on kuitenkin rakennettu pula-ajan materiaalein ja näille ominaista kestävyyden kannalta oli; Materiaalita saivat tasaisesti sopivaa kosteutta puunpoltosta, joka piti pulamateriaalit edes jonkinlaisessa kunnossa.

Hmm ... enpä ole kuullut koskaan kuivuuden olevan ongelma, vaan rakenteisiin käyttämättömyydestä varastoituneen kosteuden.

Saviuunilaasti kuivuu kyllä tilaan, jossa raapaisu puulla tai hiilihangolla saa sen helposti kulumaan. Tätä laastia on perinteisesti käytetty tulipesätiilien sauma-aineena.