Tuulettuvan alapohjan puolifiksu rakenne

[Oto Hascak]

Linkin takaa löytyy se miljoonaan eri otteeseen lupailemani tuulettuvan alapohjan työohje, jossa keskitytään rakenteen tiiveyteen. Linkkaan sen tähän omaksi keskusteluksi, jotta se ei hautaudu Kongoketkun uumeniin.

Ohje ei automaattisesti sovellu kaikkiin valtakunnan alapohjiin eli siinä on rajoituksensa, kuten kaikissa maailman ohjeistuksissa. Sovellettavissa olevia periaatteita siitä silti pitäisi löytyä reilusti useampaankin erilaiseen ratkaisuun.

http://www.trkk.fi/sites/default/files/ ... alonen.pdf

[Harri68]

Kiitos vaivannäöstä

[PanuP]

Erittäin asiallinen ja selkokielinen ohje. Niinhän se on, että ilma se on joka eristää ja tyhjiö vielä paremmin.

[tuokki]

Ohje vaikutti asiallisela, mutta sitä jäin miettimään. Eikö yleinen ohje ole, että sisäinen ilmansulku pitäisi olla viisikertaa tiiviimpi, kun ulkopinta. Jos eristeet ovat kahden ilmansulkupaperin välillä tämä ohje ei mielestäni toteudu. Alin paperi pitäisi siis olla jotain huokoisempaa (kuten vanha "Enso- pahvi").

Itse tein vähän samankaltaisen rossipohjan remonttia. Kannattimien alapintaan niittasin 25 mm puukuitulevyn jonka saumat (epä rintamamies perinteisesti) tiivistin uretaanilla. Saumojen alle tuli myös koolingit, jotka kannattivat levyjä ja tiivistivät saumat. Eristeeksi tuli sitten selluvilla. Päälimmäiseksi tuli sitten Selluvillan ilmansulkupaperi, joka lomitettiin riittävästi ja teipattiin tarkasti.

Läysin myös Byggmaxista paperia joka oli rakenteeltaa lähes samanlaista, kun Enso- pahvi. http://www.byggmax.com/fi-fi/tarvikkeet ... nki-p13005

T: Tuokki

[PanuP]

Ohje vaikutti asiallisela, mutta sitä jäin miettimään. Eikö yleinen ohje ole, että sisäinen ilmansulku pitäisi olla viisikertaa tiiviimpi, kun ulkopinta. Jos eristeet ovat kahden ilmansulkupaperin välillä tämä ohje ei mielestäni toteudu.
T: Tuokki

Mun käsityksen mukaan tuo 5x tiiviimpi -ohje, tai pikemminkin vaatimus, koskee ei-hengittäviä, eli ei-hygroskooppisia rakenteita kuten lasi- tai kivivillalla eristetyt rakenteet. Selluvilla, sahanpuru, umpihirsi, pellava yms yms -rakenteilla riittää kunhan se on ilmatiivis.

[kakkaroolari]

Eikse sanonutkin ulommaiseksi vain "rakennuspaperi", joka ei pidä höyryä ollenkaan! Tuulensuojapaperi voisi olla osuvampi nimi.

[Oto Hascak]

Ohje vaikutti asiallisela, mutta sitä jäin miettimään. Eikö yleinen ohje ole, että sisäinen ilmansulku pitäisi olla viisikertaa tiiviimpi, kun ulkopinta. Jos eristeet ovat kahden ilmansulkupaperin välillä tämä ohje ei mielestäni toteudu. Alin paperi pitäisi siis olla jotain huokoisempaa (kuten vanha "Enso- pahvi").

Kyllä vain, mutta toveri kakkaroolari hokasi termin "rakennuspaperi". Itse käytän huoletta ilmansulkupaperia molemmissa, rakenteen lämpimällä sekä kylmällä puolella, vaikka se sotiikin tuota rakenteen harvenemisperiaatetta vastaan. Ilmansulkupaperi kuitenkin hengittää, vaikka verraten tiivis onkin. Jos huolestuu asiasta, niin siinä voi käyttää pinkopahvia tai vaikkapa sanomalehte. itse arvostan ilmansulkupaperin sitkeyttä ja se ominaisuus on arvossaan, kun paperia aletaan tosissaan levittämään monimuotoiseen alustaan. Ohje siis tosiaankin puhuu rakennuspaperista, joka voi olla periaatteessa mitä vaan...

Tuttu mestari on tehnyt asiaan liittyvää pitkäaikaisseurantaa ja ei ole havainnut ongelmia siinä, että rossipohjan kylmälle puolelle pistää ilmansulkupaperia.

[Laippa]

Mites Oto oot tehny rossipohjan läpi nousevia muureja, kuten savupiippua ja tulisijojen pohjia vasten lattian eristyksen?

[Oto Hascak]

Mites Oto oot tehny rossipohjan läpi nousevia muureja, kuten savupiippua ja tulisijojen pohjia vasten lattian eristyksen?

Tuo on aina hiukan hankala paikka, kun paperin liittäminen kiveen on vähän mitä on... Omissa alapohjissa tuo oli helppo tehdä, kun mulla on piipun perustukset betonista valetut nätteihin muotteihin. Siistin muottityön etu on se, että sen jäljiltä jää suoria kulmia, suoria linjoja ja muuta vastaavaa, joka helpottaa jatkoa. Betoni on mulla vuorattu bitumihuovalla, siis niiltä osin, kun puuosia tai lämmöneristettä liittyy kiviainekseen. Perustukseen oli hyvä propata lankkua, jonka sai vielä tilkittyä/varmistettua riveellä. Lankkuun oli sitten hyvä kiinnittää paperia ja muuta vastaavaa.

Vanhassa talossa asia voi olla oikestikkin hankala, kun piippujen/tulisijojen perustukset voivat olla malliltaan/muodoltaan ihan mitä vaan ja pahimmassa tapauksessa erittäin monimuotoista luonnon kiveä. Voiko tällöin perustuksia siistiä muurauslaastilla tai jopa valamalla sopivampaan muotoon? Todennäköisesti voi. Vai pitääkö perustuksen ympärille askarrella jonkinlainen lautalaatikko, joka sitten täytetään sopivimmilla mahdollisella materiaalilla, joka voi olla kaikkea selluvillan ja hiekan väliltä.

Tulipalovaaraa ei noihin lattian alapuolisiin rakenteisiin liity eli sen puoleen ei tarvitse olla huolissaan. Hankala paikka ja vaikea sanoa työtapaa etukäteen, kun ei tiedä, että minkälaiseen kiviröykkiöön pitää asiaa sorvata.

[PetteriKivimäki]

Perkule Oto -vai Niko- akka hokas sun ohjeen netistä ja nyt joudun puolusteleen miksei muka imetä kaikkee ihanaa turvetta pois kun lattiaremonttia ens kesänä alakertaan tehdään!

Joten erotuomaroisitko kumminko tekisit; poistaisitko kokonaan vanhan 74 vuotta vanhan turpeen alla ja sen yllä purut ja tekisit juurta jaksain omien ohjeittesi mukaan, vai lisäisitkö vaan vanhan eristeen päälle selluvillaa ja laittaisit seinien puukuitulevyt ulottumaan uusien vanhojen lattialautojen alapuolelle?

Mietin myös askeleristystä, etkö ole moista käyttänä?

[Oto Hascak]

Perkule Oto -vai Niko-

Hahah! Muistan vielä elävästi ensimmäistä RMT-miitistäni, että se oli iso yllätys parille miittiin osallistuneelle, että oikea nimeni ei olekaan Oto Hascak.

Mietin myös askeleristystä, etkö ole moista käyttänä?

En ole käyttänyt eli ei kokemusta.

Joten erotuomaroisitko kumminko tekisit; poistaisitko kokonaan vanhan 74 vuotta vanhan turpeen alla ja sen yllä purut ja tekisit juurta jaksain omien ohjeittesi mukaan, vai lisäisitkö vaan vanhan eristeen päälle selluvillaa ja laittaisit seinien puukuitulevyt ulottumaan uusien vanhojen lattialautojen alapuolelle?

Seinän vierustat on kriittiset eli yhtenä kompromissina voi harkita sitä, että kaivaa seinän vierustat auki, jotta siellä saa paperia & levyä ulotettua rossilautoihin asti. Se on aina sellainen kysymys, että sitä pitää jokaisen miettiä itse oman torppansa kohdalla. Siis se, että poistaako eristeen vaiko ei.

Jos eristeen poistaa, niin siinä menetetään pirusti alkuperäistä osaa. Eristeen jättämällä säästetään siis paljon orggisrakenteita, mutta samalla sitten taas tingitään hiukan ilmanpitävyydestä. Mikään pakko ei eristettä ole poistaa eli ihan yhtä hyvin voi pistää uutta villaa vanhan päälle ja paperoida huolellisesti niskojen päältä, sekä sitten vielä koittaa limitellä seinälevytysten kanssa.

Eli en tuomaroi sen enempää, joten saat itse vääntää hallituksen kanssa teille sopivimman vaihtoehdon.

[vesahy]

Onko Sinulla Oto mitään käsitysta tai ehkä mittaustuloksia siitä, miten tuo porakonevispilällä pehmennetty sellupuru ajan mittaan painuu? Miten tiukkaan olet sen sinne koolausväleihin sullonut? Jossain aiemmassa keskustelussa muistan nähneeni Sinulla jonkinlaiset laudankappaleista tehdyt tallustimet, joilla sen eristeen saa tampattua tiiviiksi. Jos niiden päälle pannaan tällainen satakiloinen koirasihminen, niin tuleeko jo liian tiukkaa jälkeä? Entå mitä mieltä olet sekakäytöstä, ensin vaikka alle irtopurua ja päällimmäiseksi ylempään koolausväliin levytavaraa?

[Oto Hascak]

Onko Sinulla Oto mitään käsitysta tai ehkä mittaustuloksia siitä, miten tuo porakonevispilällä pehmennetty sellupuru ajan mittaan painuu? Miten tiukkaan olet sen sinne koolausväleihin sullonut? Jossain aiemmassa keskustelussa muistan nähneeni Sinulla jonkinlaiset laudankappaleista tehdyt tallustimet, joilla sen eristeen saa tampattua tiiviiksi. Jos niiden päälle pannaan tällainen satakiloinen koirasihminen, niin tuleeko jo liian tiukkaa jälkeä? Entå mitä mieltä olet sekakäytöstä, ensin vaikka alle irtopurua ja päällimmäiseksi ylempään koolausväliin levytavaraa?

Mä elän vakaassa uskossa, että hyvin tampattu selluvilla ei enää painu ajan saatossa. Mulla oli tosiaankin ne laudanpätkät käytössä muutama vuosi takaperin, mutta tamppasin niillä kutterinlastua, en selluvillaa. Jos selluvillaa alkaisi niillä tamppaamaan, niin menekki olisi tolkuton.

sopivan napakka tamppaus joko käsin (kämmenellä) tai laudan pätkällä. Oliskohan hyvin eli sopivasti tampatun villan tuntuma hiukan samantapainen kuin vaikkapa levyeristeen, siis suurin piirtein. Ei överitiukkaan, mutta aika napakaksi kuitenkin.

Ei mikään sekakäyttöä estä, mutta en jotenkin lämpene ajatukselle. Itse säästäisin levyvillat seiniin.

[vesahy]

Oliskohan hyvin eli sopivasti tampatun villan tuntuma hiukan samantapainen kuin vaikkapa levyeristeen, siis suurin piirtein.

Entä kukkarotuntuma? Tuleeko irtopuru paljonkin halvemmaksi kuin levytavara vastaavassa tilavuudessa? Nopeampaa se levyjen latominen ainakin on.

Montako litraa lasket yhdestä säkistä tulevan sekoitettuna ja paikoilleen asennettuna?

[PetteriKivimäki]

Yläkerran lattiat olen eristänyt ekovillalla. Olen puhkunut ekovillaa puhkumiskoneella isompaan tilaan ja vaivannut porakoneella saavissa yläkerran 3m2 kylppärin lattian alle. Isommassa tilassa kestää liian kauan porakoneella saavillinen kerrallaan ja pienessä tilassa taas ei näe pöllyävältä puukuitupölyltä yhtään mitään. Tarkkaan eristettävät paikat kannattaa joka tapauksessa tumpuloida käsin irtotavaralla, ei levyillä eikä puhaltamalla.

Yläkerran lattiat kumisee enemmän kuin alakerran purutäytteiset - alakerrassa on tosin lattialaudan ja niskojen välissä insuliittilevy eli vaalea (nykytermillä huokoinen) puukuitulevy.