Esimerkki patolevyn huonosta toiminnasta

[maanma]

Jos joku Turus tahtoo nähdä esimerkin patolevyn huonosta toiminnasta niin kannattaa piipahtaa Puropellon koululla.

Toivon todellakin ettei noissa pohjoispuolen seinissä ole villaeristeitä! Vaan taitaa olla turha toivo.

[Matti Alander]

Ongelmat patolevyjen kanssa johtuvat monista tekijöistä, aivan liian usein ne vaan mahtuvat samaan taloon.
Patolevy esimerkiksi sisäpuolisen eristeen kanssa muodostaa kaksi höyrytiivistä pintaa, joka muodostaa niinsanotun sylinterin, joka kohottaa rakenteen huokoisalipainetta ja täten kiihdyttää kapillaarista kosteudennousua sokkelissa. Siis rakenne käyttäytyy kuin pohjaton kumisaapas.
Tällaisissa rakenteissa puukoolingit tuhoutuvat yleisesti muutamassa vuodessa.
Bitumihuovalla anturassa taas on tarkoituksena patolevyrakenteessa, estää kondenssivettä kastelemasta anturaa, mutta samalla se estää myös tehokkaasti anturan kuivumisen. Tärkeintähän olisi saada kuivumisprosessi alkuun mahdollisimman alhaalta rakenteesta.
Useasti patolevyn päälle taas asennetaan lämmöneristystä ja vaakasuuntaisia routaeristeitä, jolloin lämpötila patolevyn ilmaraossa nousee niin korkeaksi, että suunniteltua kondenssia ei ilmaraossa saavuteta. Tällöin kosteusvirta kääntyy kohti harvemman kosteuden huonetilaa ja taas on ongelmia tiedossa.
Mikäli patolevyä tai muita höyrytiiviitä pinnoitteita käytetään olisi syytä varmistua sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudesta ja kellaritilan tuuletuksesta.
Suunnittelijan tehtäviin kuluu C 2 ohjeen mukaisesti suunnitella rakenteen kuivuminen, kastumisen estämisen lisäksi.
Useasti huolimattomalla asentamisella on vielä lisäksi saatu ongelmia aikaiseksi, sekä rakennustapaohjeiden vastaisilla pystysalaojitusrakenteilla.
Lisäksi patolevyjen laadussa on useasti ollut suuria laatueroja, samoin käytetyissä suojalistoissa. Myös väärillä maakallistuksilla ja kapillaarikatkojen puuteilla on ollut oma osuutensa.
Patolevyrakenne huonon kuivaamisominaisuuden takia antaa kovin huonosti anteeksi työvirheitä ja korjausrakentamiseen, missä antura pääsääntöisesti on ilman kapillaarikatkoa se sopii erinomaisen huonosti.
Pelkkä levy useinmiten tuntuu halvalta, mutta todellisuudessa koko hommassa oikeastaan synny mitään säästöäkään.
Vielä siihen epätasaiseen anturaan. Toimivimpaa on valaa kivien tai betonimuhkuroiden päälle anturan kaltainen betonirakenne, jolloin eristystyökin saadaan huollellisesti suoritettua.

[Remppa-pappa]

...Patolevy esimerkiksi sisäpuolisen eristeen kanssa muodostaa kaksi höyrytiivistä pintaa, joka muodostaa niinsanotun sylinterin, joka kohottaa rakenteen huokoisalipainetta ja täten kiihdyttää kapillaarista kosteudennousua sokkelissa...Useasti patolevyn päälle taas asennetaan lämmöneristystä ja vaakasuuntaisia routaeristeitä, jolloin lämpötila patolevyn ilmaraossa nousee niin korkeaksi, että suunniteltua kondenssia ei ilmaraossa saavuteta. Tällöin kosteusvirta kääntyy kohti harvemman kosteuden huonetilaa ja taas on ongelmia tiedossa...Patolevyrakenne huonon kuivaamisominaisuuden takia antaa kovin huonosti anteeksi työvirheitä ja korjausrakentamiseen, missä antura pääsääntöisesti on ilman kapillaarikatkoa se sopii erinomaisen huonosti...

Kiintoisaa.

Miten patolevy muodostaa "höyrytiiviin" pinnan kun sehän ei oikeinpäin asennettuna ( ) ole mikään löysä muovi joka makaisi seinässä kiinni vaan jättää seinän ja levyn väliin ilmatilan ja toiminnallaan estää oman alansa verran kostean maan makaamisen sokkelinseinää vasten? Näin ollen sen kosteuden minkä pitäisi edes päästä patolevyn ja seinän väliin on juurikin sitä paljon puhuttua kondenssikosteutta joka anturan kautta nousee taivasta kohden kuin öljy irakissa ikään. Vai onko joku onnistunut kiinnittämään patolevyn seinäänsä niin tiiviisti että voidaan jo puhua vakumoinnista vai mihin tämä "huono kuivaamisominaisuus" perustuu? Minusta ainakin koulufysiikan pohjalta kosteuden pitäisi haihtua ylöspäin ja päästä taivaantuuliin reunalistan takaakin... Minun ainakin on vaikea ymmärtää miten tämä ratkaisu olisi huonompi kuin tällä paljon puhutulla salaojittavalla eristeellä mikä suurimmassa osassa rintamamiestaloja ilmeisesti on kokonaisuudessaan maan alla ja jossa tietääkseni ei juurikaan tuule?

Tulee mieleen (hölmö) esimerkki reippaalta hiihtolenkiltä jossa craftin aluspuku: Siirtää kyllä kosteuden iholta pois ja hiihtäessä on mukava ja kuiva olo vaan hiihtolenkiltä palattua saa todeta aluspuvun olevan totaalisesti märkä iholta haihtuneesta kosteudesta --> miten tämä poikkeaa esim fuktisolista (paitsi siinä ettei kukaan ole vielä ilmoittanut valmistavansa kalsaripukuaan tästä ihmeaineesta) ja mitä iloa on siinä että märkä eriste makaa koko alansa mitalta suoraan seinässä kiinni?

[Hower]

Minusta ainakin koulufysiikan pohjalta kosteuden pitäisi haihtua ylöspäin ja päästä taivaantuuliin reunalistan takaakin...

Normaali patolevyn yläosan suojalista joka naputellaan kiinni suht. tiheästi sokkeliin menee kyllä käytännössä niin kasaan ja tiiviisti kiinni, että ei se kyllä anna juurikaan mahdollisuutta "tuulettumiseen". Ja maan alapuolellehan se lista periaatteessa jätetään.
Jos uskoa riittää "tuuletusraon" kuivattavaan vaikutukseen niin patolevy tulisi nostaa sokkeliin maanpinnan yläpuolelle ja virittää raon päälle jonkinlainen erillinen peltilippa ilman muovista suojalistaa......

Muuten olen sitä mieltä että "Esimerkki patolevyn huonosta toiminnasta" voidaan useimmiten suomentaa muotoon: "esimerkki kellarissa käytettyjen höyrytiiviiden kalvojen, eristysmateriaalien ja orgaanisten materiaalien huonosta toiminnasta"

[maalari]

Sen verran tuohon että, suomessa eräs maahantuoja itse ilmoitti ja varoitti että vaikka näissä on nappulat niin ei siellä ilma liiku ylös / alas vaan on käytännössä "hapeton" tila ja syystä kosteuden kerääntyminen on todellista jos myös sisäpinta on hengittämätön..

sen tarkemmin paneutumatta, kuunnelkaa vain Matti Alander_ia

[Harry]

Sen verran tuohon että, suomessa eräs maahantuoja itse ilmoitti ja varoitti että vaikka näissä on nappulat niin ei siellä ilma liiku ylös / alas vaan on käytännössä "hapeton" tila ja syystä kosteuden kerääntyminen on todellista jos myös sisäpinta on hengittämätön..

sen tarkemmin paneutumatta, kuunnelkaa vain Matti Alander_ia

Voihan sen patolevyn laittaa niinkin, että siitä ei koidu riskiä. Eli ei tiivistetä kellarin sisäseiniä, jolloin annetaan mahdollisuus kuivua sisäänpäin.

[Remppa-pappa]

...Normaali patolevyn yläosan suojalista joka naputellaan kiinni suht. tiheästi sokkeliin menee kyllä käytännössä niin kasaan ja tiiviisti kiinni, että ei se kyllä anna juurikaan mahdollisuutta "tuulettumiseen". Ja maan alapuolellehan se lista periaatteessa jätetään..."

Jepu. Itse en kiinnittänyt listaa kovinkaan tiheästi kiinni ja lisäksi meillä se on samassa tasossa sepelipinnan kanssa.

[maalari]

ja siis tuolla ei ole väliä vaikka se olisi metrin maanpinnan yläpuolella / listat laittamatta, ilma ei voi sieltä nousta, ulkoa päin tuo kosteus ei pääse läpi siitä ja sisältä päin ei myöskään pääse siitä läpi. ja jos sisä puolelta sokkeli ei pääse kuivumaan sisään päin, niin se taitaa olla sitten henkilökohtainen valinta ja päänvaiva sitten tulevaisuudessa...

[Tomppa]

Eikös patolevyn pitäisi toimia siten että sisältä tuleva kosteus tiivistyy patolevyn pintaan ja valuu salaojiin?

[maalari]

? tä ja ei. toisaalta tuohan kuulostaisi hyvältä ajatukselta mutta ei ei toimi.

siis yleensäkin kun tutkit kuinka patolevyt asennetaan ja kuinka salaojat tehdään niin ei ole senkään puolesta mahdollista..

[JJ]

Eikös patolevyn pitäisi toimia siten että sisältä tuleva kosteus tiivistyy patolevyn pintaan ja valuu salaojiin?

Juuri näin sen pitäisi toimia... Ja kyllä se niin jopa toimii, mutta raon kosteus on riippuvainen kovin monesta asiasta.
Meiltä kun purettiin yhdestä kohdasta patolevyä pois kun muutenkin kaivettiin auki, niin siinä selkeitä pisaroita sisäpuolella. Sitä en tiedä kuinka hyvin tuollainen toimii.

[Hower]

Eikös patolevyn pitäisi toimia siten että sisältä tuleva kosteus tiivistyy patolevyn pintaan ja valuu salaojiin?

Nimenomaan, tapahtuuko niin oikeasti.....ei oo tietoo. Eikä tällä palstalla ainakaan puolueetonta tutkittua tietoa ole esitetty suuntaan eikä toiseen.

[Tomppa]

? tä ja ei. toisaalta tuohan kuulostaisi hyvältä ajatukselta mutta ei ei toimi.

siis yleensäkin kun tutkit kuinka patolevyt asennetaan ja kuinka salaojat tehdään niin ei ole senkään puolesta mahdollista..

Mahdollistahan se toki on,sehän on päivänselvä asia,ja niin sen pitäisikin toimia mutta todellisuus on usein varmasti toisenlainen.
Tiedä sitten sitten miten maalari niitä asentaa...

Itse en usko että patolevyllä aikaansaadaan rmt:n kellarinseinään rakenne joka mahdollistaa tiiviin pinnan sisäpuolella.Toki patolevyrakenne voi paikasta riippuen jossakin toimia hyvinkin ja toimiikin,mutta ei sitä voi yleispätevänä ratkaisuna pitää rmt:n perusmuuriin.Jos on patolevy ulkopuolella niin seinällä on oltava mahdollisuus kuivua sisäänpäin.Tämä on mun näkemys asiasta enkä todellakaan ole mikään asiantuntija.

[whiski]

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että on menneet, niin puurot, kuin vellitkin sekaisin? Kun katsotaan sokkelia, jonka pintaan saakka on maa-ainesta ja verrataan sitä pintaan, johon on laitettu patolevy, niin kummassa on on mahdollisuus kosteuden poistoon sokkelin pinnasta? Nyt varmaan esitetään, että sokkelin viereen on oikeaoppisesti laitettu salaojasepeli ja salaojat? Hyvä jos niin on, mutta mitä tulee minun kokemuksiin, niin ei mene montaa vuotta, kun kyseinen sepeli sisältää melkoisen määrän humusaineita pintakerroksessa ( on toki sellaisiakin kohteita ollut, jotka on vuosikaupalla pysyneet puhtaana)

Nyt kun katsotaan patolevyn tuottama hyöty, kun se on laitettu oikein päin ja ylälista niin, että se antaa selkeän joskin pienen mahdollisuuden ilmankiertoon ja siihen, ettei maa-aines ole seinässä kiinni, niin minusta kyllä kannattaa aina silloin, kun ollaan sellaisissa rakentamisolosuhteissa, joissa ulkopuolisen kosteuden määrä voi tulla suureksi, niin patolevyn asentamisella ei ainakaan pahenneta tilannetta, vaan parannetaan. Mutta se on vain minun mielipiteeni, eikä alan ammattilaisen Alanderin

[maalari]

Niin Bointtihan juuri on että ei tuolla voi olla / tulla ilman kiertoa, että se toimisi.... Että tuo tuulettusi / vastaava ja ilma/ kosteus nousisi ylös ja kuivuisi niin se tarvii sen korvaus ilman mitä se ei kyllä sieltä saa.. Miten vain..

Itse sanoin vain mitä näitten nappula levyjen maahantuoja minulle kertoi, Että vaikka siellä on ne nappulat, niin se ei tarkoita sitä että kuivuisi / vastaavaa, koska on käytännössä hapeton tila siellä pinnan alla...