Kellari remontin ongelmat, kun talo painunut

[Teloittaja]

Moro.
Tarkoituksena olisi tänä vuonna aloittaa kellarissa remontti, koska pohjaviemäri on vielä alkuperäinen. Kellarissani on lämpiminä tiloina takkahuone, sauna ja pesuhuone. Tarkoitus olisi aloittaa purkamalla takkahuoneen lattia. Lattiaan meinasin lecasoraa ja lämmöneriste sekä vesikiertoinen lattialämmitys uuteen betonilaattaan. Ongelmana on kellarin ulkoseinät, koska talo on painunut 80-luvulla talon kulmasta vastakkaiseen kulmaan noin 20cm. Painumisen vuoksi ei huvittaisi ulkopuoliset kaivuutyöt, koska savimaa tietääkseni tästä voi häiriintyä ja painuminen voi jatkua. Paalutus tms. vahvistustyö on sen verran kallista kaiken muun lisäksi, että sekään ei taida onnistua. Eli ainoa mahdollisuus on eristää seiniä sisäpuolelta, mutta miten? Takkahuoneessa ulkoseinää on vain noin 2 metrin leveydeltä, mutta myöhemmin remontin kohteeksi tulevassa pesuhuoneessa/saunassa onkin huomattavasti enemmän. Monta eri suositusta olen kuullut esim. Xps-eriste perusmuuriin kiinni tai siporex tai kevytsoraharkko ja kaikissa vaihtoehdoissa on sitten vielä esitetty tiivistä rakennetta sekä vaihtoehtoisesti rakennetta jossa lämmöneristeen js perusmuurin väliin jättäisi ilmaraon?

Rakennuksen ulkopuoli on siis alkuperäisessä kunnossa.
Onko ideoita tai mielipiteitä mikä olisi hyvä ratkaisu?
Miten muut ovat toimineet jos ulkopuolen kaivuutöitä ei uskalla painumisvaaraan takia tehdä?

[lmfmis]

Painunut - vai painuu edelleen?

Painumisen syy kannattaisi selvittää ja jatkaa sitten. Yleisin syy on pohjaveden alentuma yms.

Ei pinnalta kaivaminen häiritse savea jolle perustettu jos ei läjitä isoja maamassoja tai aja isoilla koneilla.

Meinasitko jättää vinoksi?

[Teloittaja]

Painunut - vai painuu edelleen?

Painumisen syy kannattaisi selvittää ja jatkaa sitten. Yleisin syy on pohjaveden alentuma yms.

Ei pinnalta kaivaminen häiritse savea jolle perustettu jos ei läjitä isoja maamassoja tai aja isoilla koneilla.

Meinasitko jättää vinoksi?

Painunut 80-luvulla, ei painu tällä hetkellä. 10-vuotta omistanut talon ja tehnyt 3 kertaa tarkistusmittauksen.
Painumisen syynä naapurien mukaan talon vieressä kadulla tehdyt kaivuutyöt 80-luvulla. Kaikki naapuritalotkin ovat enemmän tai vähemmän painuneita.

Ei ole tarkoitus suoristaa, jos se nyt olisi edes mahdollista.
Jos lämmöneristän ulkopuolelta, niin pitäisi kaivaa anturoiden korkeuteen saakka, niin eikö se jo voi vaikuttaa savimaahan niin, että talon painuminen voi jatkua?

[Teloittaja]

Talo on painunut siis niin, että vastakkaisesta kulmasta noussut ylös. Eli sokkelissa ei näy suurempia halkeamia.

[lmfmis]

Ei ole tarkoitus suoristaa, jos se nyt olisi edes mahdollista.

Kyllä se mahdollista on. Kannattavuus on eri pohdinta.

Jos lämmöneristän ulkopuolelta, niin pitäisi kaivaa anturoiden korkeuteen saakka, niin eikö se jo voi vaikuttaa savimaahan niin, että talon painuminen voi jatkua?

Kaivuusuunnitelmassa pitää miettiä miten kaivaa ja massoja läjittää. Kuivauksenkin voi joutua tekemään.

[Teloittaja]

Ei ole tarkoitus suoristaa, jos se nyt olisi edes mahdollista.

Kyllä se mahdollista on. Kannattavuus on eri pohdinta.

Jos lämmöneristän ulkopuolelta, niin pitäisi kaivaa anturoiden korkeuteen saakka, niin eikö se jo voi vaikuttaa savimaahan niin, että talon painuminen voi jatkua?

Kaivuusuunnitelmassa pitää miettiä miten kaivaa ja massoja läjittää. Kuivauksenkin voi joutua tekemään.

Jos kaivan anturaan saakka, niin eikö se anturan alapuolella oleva maa häiriinny aika herkästi vaikka olisi millainen kaivuusuunnitelma?
Joka tapauksessa vierustojen kosteustilanne muuttuu työn jälkeen, niin tämäkin voi tietääkseni aiheuttaa painumista?

[lmfmis]

Jos suunnittelija sanoo ettei voi, niin sitten kannattaa uskoa ...mutta aika paljon konsteja tuohon on.

[Teloittaja]

Jos suunnittelija sanoo ettei voi, niin sitten kannattaa uskoa ...mutta aika paljon konsteja tuohon on.

Olisiko ehdottaa jotain suunnittelijaa tällaiseen hommaan?

[lmfmis]

En ole tarvinnut. Laita googleen "insinööritoimisto" ja varmaan "Salo" niin saat ehdokkaita..

[kkk]

Aiheesta diplomityö;
HEISKANEN ROOSA MAANVASTAISTEN SEINIEN SISÄPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... S6biIVdfoR

mm sivulla 78:
"Sisäpuolelta lämmöneristetyille seinille (MS 1959 ja MS 1963) ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi
osoittautunut 50 mm paksu kalsiumsilikaattieriste.."

[Teloittaja]

Aiheesta diplomityö;
HEISKANEN ROOSA MAANVASTAISTEN SEINIEN SISÄPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... S6biIVdfoR

mm sivulla 78:
"Sisäpuolelta lämmöneristetyille seinille (MS 1959 ja MS 1963) ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi
osoittautunut 50 mm paksu kalsiumsilikaattieriste.."

Kiitos tästä. Pitää tutustua tekstiin.

[Matti Alander]

Jos aloitettaan vaikka sisäpuolen lattiasta, niin kevytsora hyvä tuote, mutta lämmöneristävyys niin huono, että riitäviä kerroksia lattialämmityksen alle varmaankaan saa mahtumaan. 600 mm olisi kerroksen paksuus, jotta pystyttäisiin varmistamaan, että kosteusteknisesti haitallista maaperän lämpiämistä ei tapahtuisi ja vesihöyryn osapaine ei suuntautuisi kohti huonetilaa.
Sama eristyskyky saavutetaan 200 mm kerroksella Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä ja syntyy myös toimiva kapillaarikatko ( max kapillaarisuus 5 mm ). Betonilaatta kuivuu kahteen suuntaan ja energiaa säästyy diffuusiavoimen rakenteen ansiosta. Kellarinseinä ja lattia eivät toiminnaltaan poikkea, kuin sen osalta, että maaperä lattian alla jäähtyy erittäin heikosti.
Sitten tähän urbaaniin legendaan, talo alkaa painua ulkopuolen kaivun johdosta. Jos se toteutetaan oikeaoppisesti luiskaamalla anturan pohjasta ulospäin, eikä maaperää anturan alla häiritä, ei ongelmaa. Yleisin syy yleensäkin talon painumiseen on pääsääntöisesti suuret lehtipuut, jotka voivat kuivattaa maaperää jopa 5 metrin syyvyydeltä. 5 metriä kuivuvaa savea on vallan eri asia kuin anturan alusen 10 cm. Painumat ovat pääsääntöisesti nopeahkoja ja sitten maaperän tiivistyessä lähes pysähtyvät, jolloin lattiat on usein kannattavaa suoristaa, eikä ryhtyä kallisiin paalutustöihin, ellei ole aivan pakko.
Silikaattilevyjä sisäpuolella käytetään yleisesti sisäpuolisessa kosteudenhallinnassa, kun ulkopuolelta operointi on täysin mahdotonta ja kapillaarisuutta on runsaasti. Aina paras vaihtoehto on operoida ulkopuolelta ja homma kerralla kuntoon. Asentamalla ulkopuolelle salaojittava lämmöneristys 100 - 200 mm, saadaan säästettyä energiaa, mutta myös taattua kosteustekninen toimivuus ja kuivuminen. Salaojittava lämmöneristys tietysti nimensä mukaisesti salaojittaa ja estää vedenpaineen syntymisen maan ja kellarinseinän väliin. Nostamalla perusmuurin lämpötilaa maaperän lämpötilaa korkeammaksi, saadaan kosteus siirtymään vesihöyrynä kohti maaperää, jossa se sitten kyllästyy vedeksi ja siirtyy salaojituskerroksiin. Kellarinseinä kuivuu ja kapillaarisuus saadaan hallintaan. fuktisol.fi

[Teloittaja]

Jos aloitettaan vaikka sisäpuolen lattiasta, niin kevytsora hyvä tuote, mutta lämmöneristävyys niin huono, että riitäviä kerroksia lattialämmityksen alle varmaankaan saa mahtumaan. 600 mm olisi kerroksen paksuus, jotta pystyttäisiin varmistamaan, että kosteusteknisesti haitallista maaperän lämpiämistä ei tapahtuisi ja vesihöyryn osapaine ei suuntautuisi kohti huonetilaa.
Sama eristyskyky saavutetaan 200 mm kerroksella Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä ja syntyy myös toimiva kapillaarikatko ( max kapillaarisuus 5 mm ). Betonilaatta kuivuu kahteen suuntaan ja energiaa säästyy diffuusiavoimen rakenteen ansiosta. Kellarinseinä ja lattia eivät toiminnaltaan poikkea, kuin sen osalta, että maaperä lattian alla jäähtyy erittäin heikosti.
Sitten tähän urbaaniin legendaan, talo alkaa painua ulkopuolen kaivun johdosta. Jos se toteutetaan oikeaoppisesti luiskaamalla anturan pohjasta ulospäin, eikä maaperää anturan alla häiritä, ei ongelmaa. Yleisin syy yleensäkin talon painumiseen on pääsääntöisesti suuret lehtipuut, jotka voivat kuivattaa maaperää jopa 5 metrin syyvyydeltä. 5 metriä kuivuvaa savea on vallan eri asia kuin anturan alusen 10 cm. Painumat ovat pääsääntöisesti nopeahkoja ja sitten maaperän tiivistyessä lähes pysähtyvät, jolloin lattiat on usein kannattavaa suoristaa, eikä ryhtyä kallisiin paalutustöihin, ellei ole aivan pakko.
Silikaattilevyjä sisäpuolella käytetään yleisesti sisäpuolisessa kosteudenhallinnassa, kun ulkopuolelta operointi on täysin mahdotonta ja kapillaarisuutta on runsaasti. Aina paras vaihtoehto on operoida ulkopuolelta ja homma kerralla kuntoon. Asentamalla ulkopuolelle salaojittava lämmöneristys 100 - 200 mm, saadaan säästettyä energiaa, mutta myös taattua kosteustekninen toimivuus ja kuivuminen. Salaojittava lämmöneristys tietysti nimensä mukaisesti salaojittaa ja estää vedenpaineen syntymisen maan ja kellarinseinän väliin. Nostamalla perusmuurin lämpötilaa maaperän lämpötilaa korkeammaksi, saadaan kosteus siirtymään vesihöyrynä kohti maaperää, jossa se sitten kyllästyy vedeksi ja siirtyy salaojituskerroksiin. Kellarinseinä kuivuu ja kapillaarisuus saadaan hallintaan. fuktisol.fi

Jos lämmöneristän ja asennan uuden salaojituksen ulkopuolelle, niin olosuhteet muuttavat ja painumiseen on taas suurempi mahdollisuus mielestäni.

Lattiaan on tulossa kyllä muutakin lämmöneristettä, kun kevytsoraa.

[Matti Alander]

VTT:n miehet kun ovat talojaan rakentaneet on käytetty 100 mm Fuktisol päällä ja kevytsoraa alla 400 mm, mutta nämä talot olleet uusia, jolloin tilaa löytyy. Lattia eps on kohtuullisen diffuusioavointa, mutta salaojittavissa eristeissä vesihöyrynvastus olematonta, jolloin lattialla mahdollisuus kuivua myös alaspäin. Keskilattia kuivuu nopeammin, eivätkä reunat käyristy. Muovikalvoa ei lattioiden alle ole suositeltu enää vuosiin.
Kyllä se talon painumavaara salaojituksen vuoksi on pienehkö ellei kaiva maata anturan alta, vaan tosiaankin viistää pohjaa anturan pohjasta ulospäin ja vie salaojaputkea hieman kauemmas. Melko hankalaa on saada kellarinseinää kuivumaan ilman ulkopuolista operaatiota.