Huonosta seinästä vähemmän huono?

[Luigi]

Melko tarkalleen vuonna -89 on tähän torppaan tehty uudistusta, jossa kellarista piikattiin lattia pois jättäen alkuperäiset rivinteeraukset ja laattasiivu niiden alle, moreenia vasten ainakin 10cm sinistä Finfoamia ja lämmitetty laatta päälle. Ainakin reunoilla on muovi, joka on nostettu pienen matkaa (ehkä 20-50cm maksimissaan) seinälle. Ei ole tietoa, onko muovi koko lattian alla. Jos on, se on foamien ja moreenin välissä. Seinillä rivinteerauksen päällä on alumiinipintaista keltaista Finfoamia tms. levyä 50mm. Ulkopuolelle ei ole tehty muuta, kuin laitettu salaojat, jotka kulkevat 2-3m päässä sokkelista. Rivinteeraukseen on propattu koolaukset, ja foamit on niiden välissä, toisin kuin alunperin kuvittelin (että olisi koolaukset foamien päällä.) Koska alin koolaus kulkee lattian rajassa, päätin tehdä tarkistuksen rasiaporalla:

Tarkistusreikä. "Sinistyminen" on maalia rasiaporasta.

2012-12-10-347.jpg (21.67 KiB) Katsottu 10065 kertaa

Ilmeisesti tuon muovin "ansiosta" kaikki vastaan tullut puuaines oli kuin uutta. "Sinistyminen" kuvassa on rasiaporasta irronnutta maalia. Em. löydöksen ja vanhojen remonttikuvien perusteella rakenne on kutakuinkin tällainen (ylhäältä rivinteeraus on muurattu kiinni betoniholviin ja eristeet ja panelit jatkuu tietysti kattoon asti):

Mustavalkoinen vanhojen hyvin aikojen muistoksi.

Sisaseina.jpg (36.9 KiB) Katsottu 10047 kertaa

En kuitenkaan pidä seinärakenteesta tuollaisenaan. Ajattelinkin, että leikkaisi seinää auki sen verran, että saa alimman koolauksen ja muovin pois, ja laittaisi aukon päälle leveän laudan. Tuulettuminen tapahtuisi antiikkipanelin ja laudan väliin jäävistä rakosista, ja ei lattiakaan aivan tasainen ole. Näin rivinteerauksella pitäisi olla selvästi paremmat mahdollisuudet luovuttaa kosteutta? Ylemmät koolaukset pitäisi olla suoraan kiinni seinässä ilman muovin suojaavaa vaikutusta, joten pitänee vielä seuraavaan tehdä reikä. Tuossa kohdalla muovissa ei näkynyt ollenkaan tiivistynyttä kosteutta, tosin seinäkin oli muita paikkoja lämpimämpi, kun tuo kohta on pakastimen takana.

Tila on periaatteessa asuintilaksi tehty, meillä tosin toimii lähinnä kodinhoitohuoneena ja varastona. Lämpötilaa on pyritty pitämään 20:n tienoilla, ei ole haitannut ,vaikka olisi pudonnut hieman allekin. Toistaiseksi ei ole aikeita tai suunnitelmia tehdä sokkelin ulkopuolelle mitään. Mitä mieltä olette, paraneeko vai huononeeko rakenne aikomallani muutoksella? Vai onko yhdentekevä?

[matrismik]

Mikä on ongelma se ei selvinnyt? taitaa olla "keltainen finfoam" spu:n tuotteita ilmeisesti saunasatua, alumiinipaperi/väri/remontti ajankohdasta pääteltynä. Noin 5 vuotta sitten kuntokartoituksessa tuli vastaan samanlainen rakenne. Ainoastaan koolaus rimat oli riviteerauksen ja spu:n välissä ilman panelointia. Silloin kehotettiin poistamaan rimat välistä ja samat pu-levyt takaisin uudet rimat sekä paneli päälle, alakoolauksia ei ollut. Toisin sanoen ihan sama rakenne kuin nyt sinulla paitsi ilman alakoolausta. Onko salaojat tosiaan 2-3 metrin päässä sokkelista? Silloin ne on aika kaukana.

[Luigi]

Ongelma on se, että minulla on päässä sellainen vika, etten pidä ajatuksena kosteana hautuvista rakenteista. ;) Periaatteessa tuossa on mahdollisuus, että kosteus nousisi rivinteerauksessa aina holviin ja sen päällä oleviin puruihin asti, mutta sille on ollut aikaa jo lähes neljännesvuosisata, joten jos sellaista vahinkoa on tullakseen, on se varmaankin jo tullut. Joka tapauksessa rakenteen paremmasta kuivumisesta tuskin on haittaa. Noin itse asiassa SPU:n asennusohjeissa neuvotaan tekemään, jos on ihan pakko lähteä sisäpuolta eristämään.
http://www.spu.fi/korjausrakentaminen_kellari

[Hower]

Periaatteessa tuossa on mahdollisuus, että kosteus nousisi rivinteerauksessa aina holviin ja sen päällä oleviin puruihin asti,
http://www.spu.fi/korjausrakentaminen_kellari

No näin on todettu kuinka ylös kapillaarinen kosteus nousee (Matti Alander):

Käytännössä on voitu huomata, että kapillaarisuus vaikuttaa pääsääntöisesti rakenteen paksuuden verran. Kipsilevyssä sentin pari, mutta paksussa tiiliseinässä jopa metrin. Rintamamiestalon betonisessa kellarinseinässä pinnoittamattomana yleisesti parikymmentä senttiä, pinnoitettuna hieman enemmän.

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... ee#p120702

Kyseessä siis alaosasta ylöspäin nouseva kosteus. Teillähän taitaa perusmuurikin olla kiinni maassa...

[Luigi]

Perusmuuri on kiinni maassa, ja kyllä sieltä jossain määrin pukkaa kosteutta läpi, vaikka sisäpinta onkin bitumoitu. Autotallissa oli rivinteeraukset purettu, vedetty muovi puoleenväliin seinää ja peitetty seinä styroxilla ja vanerilla. Sama rakenne väliseinissä, ja märkiä muovit ja styroxit ainakin puolentoista metrin korkeudelle. En osaa sanoa, oliko missä määrin kyse muovien ja seinän väliin päässeestä ilmasta kondensoitueesta kosteudesta. Tältä pohjalta pidän kuitenkin tuota rakennetta epäilyttävänä.

Kunhan flunssa hellittää, niin porailen vielä seuraavaksi korkeimpaan koolaukseen (jonka pitäisi olla jo suoraan seinässä ilman muovia) ja katson miltä näyttää. Lisäksi huomasin vanhoista remonttikuvista, että ilmeisesti väliseinien alaosiin on nuo koolaukset laitettu ilman muovia, joten rasiapora saa laulaa sielläkin. Ulkoseinien osalta joka tapauksessa meinasin avata sen alaosan tuulettumaan sisäilmaan, johan se muovikin pitää saada sieltä pois.

[Luigi]

Ai niin, salaojat on tosiaan vedetty vähän omalaatuisesti. Talo on loivassa rinteessä, ja alapuolella salaojat menevät ehkä metrin päässä sokkelista, mutta yläpuolella kauimmaisessa kohdassa ei kolme metriäkään ehkä riitä. Halusivat varmaan kiertää kuistin sen sijaan, että olisivat kaivaneet kuistin alta. Tämähän tarkoittaa sitä, että ellei yläpuolella siirrä katolta pudonneita lumia pois, tulee keväällä sillä puolella kellariin vettä. Edellisten omistajien mukaan näin oli käynyt pari kertaa, kunnes uskoivat, että kannattaa lapioida. Jalkalistan otin irti siltä kohtaa, josta vettä oli sisälle tullut (alimmainen kellarin rappusista), ja löydöksinä oli vanha kosteusjälki ja muutama pintahomepilkku, ei muuta, sai mennä sellaisenaan takaisin.

Yläpuolen putkissa on sellainen erikoisuus, että ne ovat kahdessa kerroksessa, siis kaksi putkea päällekkäin puolentoista metrin välein. Yleensä sanotaan, ettei järjestelystä ole hyötyä, mutta ainakin keväällä tarkistuskaivoon on tullut norona vettä kummastakin putkesta. Yläpuolelle tein toissa kesänä laatoituksen isolle alalle, josta sadevedet johdetaan hulevesiputkistoon.

Sen verran salaojat ainakin toimivat, että muutaman metrin päässä talosta olevasta n. 7m syvästä kaivosta loppuu vesi keskikesällä, vaikkei sitä paljoa käytetä.

[Juha_P]

Ongelma on se, että minulla on päässä sellainen vika, etten pidä ajatuksena kosteana hautuvista rakenteista.

Tiedän tunteen. Sama vamma.

Eihän toi rakanne nyt ihan totaalikatastrofi ole jos alakoolauksen ottaa pois. Mutta totta on, että rivinteeraus+perusmuuri ei pääse kuivumaan mihinkään muualle kuin maanpäällisen osan kautta ulos. Eli alaosa voi olla vaikka kuinka märkä.
Tai sitten ei. Riippuu siitä sun tästä.

Mitähän tuossa nyt sitten tekisi.
Vaikka oikein pröystäilisi ja laittaisi ulkopuolelle salaojittavan eristyksen niin sekään ei tekisi autuaaksi.
Se sisäpuolen eriste kun jäähdyttää rakennetta liikaa salaojittavan eristeen kuivaustoiminnan kannalta.

[jokihuoko]

Minä en tekisi muuta kuin tekisin vastaavan tarkistusreiän oletettuun kosteimpaan kohtaan... vaikka kosteusmittari siihen ja pleksi päälle josta voi seurata tilannetta tuskin siihen vähemmän huonoon kannattaa investoida jos ongelmia ei ole nyt ilmennyt?

[Luigi]

Ei ole tarkoitus lähteä investoimaan mihinkään, jos rakenne näyttäisi toimivan. Sen tarkistushan noiden tarkistusreikien tarkoitus on. Kellarissa kipittelee aika paljon sokeritoukkia, joista ei tietenkään kokonaan pääse eroon vanhassa talossa, mutta tuon muovin tiedän niille mukavaksi hautomoksi - tuolla autotallin seinämuovien alla oli melkoinen ekosysteemi. Siksi muovit saa lähteä kaikkialta, mihin vain pääsee käsiksi. Foamit tietysti jäävät hautomaan, mutta seinän alareunan avaamisella niidenkin taustaa saanee kuivumaan.

Ulkopuolelle ei ole tarkoitus tehdä mitään, jos siihen ei ilmene tarvetta.

[Luigi]

Otin seuraavankin koolauksen auki, siis 60mm reikä (lopun matkaa 19mm, kun sattui juuri proppauksen kohdalle), ja vastaan tuli vain kirkasta puuta. Siinä varmasti auttoi se, että muovia tuli edelleen vastaan. Nyt kun osasi katsoa, niin yhdessä vanhoista remonttikuvista näkyy, että muovitus yltää tuon toiseksi alimman koolauksen yli, siis jonnekin 80-90cm korkeuteen. Noin pienestä reiästä oli vaikea arvioida, kuinka kostea seinä oli siitä takaa, mutta sitä suuremmalla syyllä alareunan tulen avaamaan.

Samalla tuli kurkattua väliseinänkin sisään. 60mm reikä muutaman sentin korkeudelle lattiasta piipun kohdalla, ja siellä ei mitään muoveja näkynyt. Kirkasta puuta tuli vastaan, tosin piipun seinään asti en poraillut, kun ensimmäinen koolaus oli aika syvällä. Seinän sisällä menee viemäriputket, niin se seinärakenne oli näköjään irrotettu ihan kunnolla kiviseinästä, välissä siinä kohtaa 10-15cm tyhjää tilaa, ja piipun jälkeen todennäköisesti vielä paljon enemmän, koska piippu nousee muuta seinää ulommas - tuoltahan saisi suorastaan lisätilaa kellariin, jos tekisi seinän uusiksi. Kännykällä sai jonkunlaisen kuvan seinän sisältä:

valiseina_piipunkohta.jpg (18.83 KiB) Katsottu 8600 kertaa

[kappalainen]

Tilanteesta en tiedä, mutta minusta näyttää siltä, että seinävalu ei pääse kuivumaan sisäänpäin. Riippuu aivan maasta kuinka kuiva se on, miten se kuivuu ulospäin.
Rivinteeraus ei pääse kuivumaan ulos eikä sisäänpäin alaosasta. Jos rivinteerauksen välissä ei kierrä ilma, voi väli se olla melkoisen kostea, samoin alaosa. Saattaa olla välissä jopa vettä tietyissä olosuhteissa.
Toivottavasti koolauksen alla on huopa tms. Jos ei ole, se on ensimmäinen paikka joka todennäköisesti alkaa tuolla kärsimään. Sitten on sokkelin päällä alapuu alaosastaan, joka alkaa kärsimään ja reuna-alueiden purut. Kun alapuu tarkastetaan usein vain päältä 'ruuvarilla kaivamalla' tai silmämääräisesti, jää se vaurio näkemättä sieltä alapuolelta keskeltä.

Vähemmän huonon tuosta saa purkamalla yläosasta rivinteerausta, poistamalla bitumia, laittamalla rivinteeruksen takaisin ja jättämällä ylös raon.
ja asentamalla ulkopuolelle patolevyn tai salaojittavan eristeen asianmukaisine salaojineen, että kuivuu edes ulospäin joskus.
Yksi vaihtoehto estää kapillarista nousua, on betonin injektoiminen, joka on melkein helpoin tapa tehdä asia. Kustannus ei niinkään halpa. Onnistunee rivinteeraukseen. Seinävaluun injektoimiseksi se pitäisi kaivaa esiin ja suojata maankosteudelta sivusta(patolevy jne) tai injektoida ainakin yläosastaan. Se kuinka rapautuminen voimistuu , en osaa sanoa. Maaperä ja sen kosteus ratkaisee paljon.
Se on varmaa että vaikka siellä olisi sentti pikeä, kun betoni rapautuu kosteudessa, se piki kesii irti.
Oikoteitä ei juuri ole. Jos rakenne on kunnossa, mikäs siinä. Riski se on. Näin nyt vaan mututuntumalta.

[Luigi]

Ihan noin huono tilanne ei käytännössä sentään ole, sillä tuota muovitettua seinää on ehkä 3.5-4m pätkä, ja toisessa päässä väliseinä, toisessa betoniportaikko, jotka varmaan siirtävät oman osansa kosteudesta. Samalle pätkälle osuu myös kaksi ikkunaa, joista toisen ympäriltä otin smyygejä auki seinän sisään kurkatakseni, eikä siellä mitään hälyyttävää näkynyt - kirkasta puuta ja hämähäkinverkkoja vain. Lisäksi oma osansa kosteudesta pääsee pois ainakin kahden ylimmän koolauksen kohdalta, joissa varmuudella ei muovia ole (elleivät sitten ole aikanaan kuvien ottamisen jälkeen irrottaneet niitä ja muovittaneet seinää...)

Vanharemppa.jpg (36.2 KiB) Katsottu 8462 kertaa

Alapuuta olen sen verran nähnyt, että ainakin siinä viiden sentin matkalla näytti olevan joko bitumihuopa, tai sitten paksu bitumisively sokkelin päällä. Purutilasta en tiedä, eikä todennäköisesti tiedä edelliset omistajatkaan, kun lattioita ei koskaan ole auottu. Päätellen sokkelin antaumuksellisesta bitumoinnista saattaisi sielläkin olla jonkunlainen sively.