Kellarin ilmanvaihdon tehostaminen?

[lmfmis]

Jeps, ihan lämmittämätön kellari. Osaisikohan joku sanoa, minkälaisilla ilmoilla tuloimat kiinni ja milloin auki? En ole hirveästi asiaan perehtynyt. Tätä aikaa kun on rajallisesti. Kunhan kerkiän, yhden tuloilmakanavan meinasin virittää lattianrajaan puhaltamaan.

Kesällä tepsii kova tuuletus - eli läpiveto - koska hormit ei vedä.

[Matti Alander]

Kellarin käry ovenraosta, viittaa siihen, että ilmanvaihtoa tehostamalla ovat mikrobit koloistaan siirtyneet sisäilmaan.
Ilmeisesti olet tehnyt ulkopuolisen salaojitusremontin, etkä uusinut alakerran lattioita.
Rakenteiden kuivuminen vie aikaa, kun ovat vettyneet kymmeniä vuosia. Mikrobeista lattian alla ei päästä eroon ja myös vanhojen seinärakenteiden sisällä voi olla homekasvustoa.
Ilmanvaihtoa tehostamalla on monissa suurissakin korjauskohteissa saatu homesienten itiöitä liikkeelle jalkalistan peittämistä rakosista.
Niin sanottu kellarin käry on maan hajun tyyppistä ja homeiden aiheuttamaa. Epäterveellistä sisäilmaa, joka saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita.
Ongelmasta on päästy usein helpolla, tiivistämällä sisäpinta huolellisesti, jotta mikrobit eivät sisäilmaan pääse.
En ole mikään homespesialisti, mutta muistan jostakin lukeneeni, että rakenteiden alkaessa kuivua alkaisivat homesienten rihmastot levittää hetken runsaammin itiöitään, mikä näkyy ilman laadun huononemisena.
Rakosten tiivistäminen on kohtuu yksinkertaista hommaa, kannattaa käydä läpi lattioiden reunat ja ikkunoiden pielet, sekä ovien kynnykset.
Usein ongelmiin on kuitenkin aika yksinkertainen selitys, oivaltaminen vain on vaikeaa.

[tiinaus]

Joo, ei olla aukaistu kellarin holvin päällistä lattiaa. Varmuuden vuoksi sen teemme, kunhan aika antaa periksi. Kellarin dunkkis tosiaan iskee vain ovenraosta ja haisee ainostaan oven luona. Tosin veikkaan eilistä uunin lämmitystä osasyylliseksi kellarin hajun voimistumiseen. En usko ja toivon että lattia ja seinät ovat kunnossa, koska kellarin seinät ovat pari metriä korkeat ja kosteusraja oli noussut peräseinässä alle puolen välin.

Nyt laadimme toimintasuunnitelman ja tähän toivoisin kommentteja

Laitamme tuloilmakanavat loppuun asti kuntoon, eli toinen kanava lattianrajaan puhaltamaan ja molempiin kanaviin säädettävät venttiilit. Kolmannen kanavan teemme ensi vuonna.
Sitten imupuhaltimet poistohormeihin, että syntyisi alipaine kellariin (toivon mukaan).
Kellarin oven tiivistäminen, ettei dunkkis pääse sisäilmaan.
Jos nämä toimenpiteet eivät auta niin ilmankuivain on viimeinen aseeni. Tai dynamiitti?

[lmfmis]

Miten siis päädyit tuohon vaihtoehtoon...?

Minä en tekisi juuri noin koska et poista kasvuolosuhteita sille mikä-ikinä-nyt-kosteassa-kellarissa-teillä menestyy. Päinvastoin noin tuot koko ajan lisää kosteutta ulkoilmasta sisään joka kondensoituu kylmille seinille ja ruokit noita olosuhteita. Kuivain päälle ja ulkoilmaräppänät kiinni. Lisätuuletus auttaa varmasti kuivattamaan - jos lämmität tilaa, mutta sitä et nyt tee.

Alipaineen luominen on ihan viksua jos aikoo estää kellari-ilman kulkeutumisen yläkertaan mutta varovainenkin saa olla ettei luotu alipaine luo uusia ongelmia. Ehkä oven huolellinen tiivistys riittäisi.

Korvausilmahaasteita on ilmeisesti muutenkin jos takan poltto imee kellarista korvausilmaa...kannattaa katsoa sekin kuntoon.

[tiinaus]

Miksi päädyin näihin vaihtoehtoihin, kellaria on ymmärtääkseni myös tuuletettava (ilmoista riippuen, mutta en tiedä millaisella ilmalla..) Siksi säädettevät venttiilit tuloilmoihin. Tässähän ongelma piilee kun kellarissa ei ole mitää missä voisi kasvaa mitään. Ellei sitä ole muurattu seinän sisään näkymättömiin. Kellarissa on kaksi entistä ikkunaa, molempien karmit ovat kivikovat ja yksi puutolppa joka ilmeisesti liittyy rakenteen kantavuuteen, puukolla tökin sitä, kova kuin kivi. Eikä näkynyt mitään värivaihteluita tai muutakaan hämärää.

Alipainetta ajattelin, että ilma tulee hallitusti ja menee, jolloin dunkkis ei pääse nousemaan ylös. Joo kellarin ovi on suoraan uunin vieressä, joten valitettavasti juuri siksi se sieltä vetää. Tosin ilmanvaihtoremontti sun muut luvassa, vasta ensi vuonna ettei iske holotna mökkiin.. Pitää aloittaa sillä oven tiivistyksellä ennen puhaltimien ostamista. Olisiko vielä hyviä ideoita tähän ongelmaan, on pää aika puhki...

[korppi]

Vastaus alkuperäiseen kysymykseeni siis lienee, että lämmittämättömän kellarin vankkumatonta rauhaa ei pidä summanmutikassa häiritä lisäämällä ilmanvaihtoa.

Nyt on puolet maakellarista kaivettu 10-20 cm verran. Alkuun oli erittäin helppoa ainesta, nyt puolessavälissä on käynyt hyvin kiviseksi. Mutta onneksi sieltä nyt tulee kosteaa soraa aluksi bongaamani mullan sijaan. Maapohjainen lattia on vinossa siten että verstaan puoleinen pääty on paljon syvemmällä, täten sieltä päin ei tarvitse edes niin paljon kaivaa, kunhan saa soran esiin. Tänään ei ole aikaa eikä energiaakaan jatkaa, mutta mahdollisimman pian täytyy ponnistella tuon eteen.

Tavoite olisi tehdä valu ennen pakkasia, tosin kuivumisaikana varmasti olisi jo pakkasta mutta voihan tuonne laittaa lämpöpuhaltimen. Meillä kun saunaosastoa tehtiin niin täysi talvihan siinä tuli, eikä betoniin tullut mitään halkeamia. Tiloja toki lämmitettiin.

Isot kivet ovat suurimpana haasteena, mutta hommaan aluksi kaksi kivikiilaa ja lekan. Yksi iso kivi on osittain väliseinän alla (ei tosin näy toiselta puolelta), joten kun näen miten hallitusti kivet halkeavat kiiloilla, voi päättää mihin pisteeseen asti tuota kiveä voi käsitellä. Olen ymmärtänyt että kivien jättäminen betonivalun lomaan olisi iso no-no, tosin en sitten tiedä onko sillä tällaisessa apulattiassa niin merkitystä, tämähän on puuvarasto. Muut kivet saa kyllä varmasti kiilojen ja rautakangen avulla käsiteltyä pois.

Mitenkäs seinien desinfiointi, toholla vai jollain myrkyllä?

Kun maakellaria on tongittu, niin haju kellarissa on käynyt aina vain pahemmaksi. Toivottavasti se palautuu raikkaammaksi, kun nämä toimenpiteet on tehty.

T. Mustakorppi

[korppi]

Tarkkaa työtä olen tehnyt syvennyksesssä, päivänä muutamana kun tein 150 mm korkeat mittapuut niin senkorkuinen lattia (eristeet + valu) juuri ja juuri mahtuisi joka puolelle, mutta ei yhtään enempää. Paikoin menisi toki enemmän. Eli 100 mm eristettä ja 50 mm valu. Iso kivi vielä haittaa mutta siihen jouduin pyytämään ulkopuolista apua. Noista kivihommista ei tullut tumpelona mitään. En tiedä olisiko pitänyt ostaa 18 mm pora niin kiilat olisivat menneet tyyliin pakko mahtua kun on vihitty. 16 mm poranreiällä asia tuntui olevan saavuttamattomissa. Nyt tänne tulevat omat luotetut remonttimiehet joilla onneksi oli valmiina timanttilaikkaa sun muuta olemassa, niin ei tarvitse kalliilla mistään vuokraamosta hakea kalustoa ja ei tule älyttömästi lisäkustannuksia tähän asiaan jonka piti olla puhtaasti "oma projekti".

Voinko laittaa suodatinkankaan ja Fuktisolit suoraan pohjasoran päälle? (X) Käytettävissä oleva sepeli ei paljon sen kummempaa ole, toki sisältää kiviä mutta myös paljon hienoa ainesta. Pohjan raastamisessa on ollut niin älytön duuni että senttiäkään ei tekisi mieli enää syventää. Ala- ja yläpää lapioitu 5 minuutissa mutta muuten on ollut niin kovaa ainesta, että tunnissa ei ole tuntunut paljon tapahtuvan, ja tunteja on kulunut paljon.

(X) Ei sitä multaa ole enää missään.

Niin, ja tulikos Fuktisolien päälle toinen suodatinkangaskerros, kun nyt ei ole styroxia päällimmäisenä eristekerroksena?

Kirjoitetaan vielä auki, alhaalta ylöspäin

Alkuperäinen pohjasora tasoitettuna paikoin lisäsepelin kanssa
Suodatinkangas
Fuktisol tms. 100 mm
Suodatinkangas
Raudoitus n. 3 cm korokkeilla
Betonivalu 50 mm

Entä desinfiointi, Boracol, Tikkurilan homepesu, mikä olisi hyvä? Se olisi plussaa ettei tarvitsisi huuhdella pois, niin ei tarvitsisi lotrata veden kanssa niin paljon. Valutalkoot ovat kuitenkin jo viikon päästä lauantaina.

T. Mustakorppi

[Matti Alander]

Riittää kun maaperä on tasainen, siihen voit sitten levittää Fuktisol levyt puskusaumaan asennus. Suodatinkankaan voit laittaa alle ja varsinkin salaojittavan eristeen päälle, ennen valua.
Vanhan laatan alla on mikrobikasvustoa, joka tönkiessä haiskahtaa, puhalluslampulla voi desinfioida seinät ja maaperääkin.
Uuden laatan ja seinän väliin tulee irroituskaista, mutta laatan ja mahdollisten läpivientienkin saumat voisi käsitellä vedeneristeellä, joka tiivistäisi raot ja estäisi yhteyden maaperästä kellarin huonetilaan.
Mikäli laatan alla on viemäreitä, niin samalla uusiksi, ettei teräsbetonilaattaa tarvitse hetimiten hajottaa.

[korppi]

Uuden laatan ja seinän väliin tulee irroituskaista, mutta laatan ja mahdollisten läpivientienkin saumat voisi käsitellä vedeneristeellä, joka tiivistäisi raot ja estäisi yhteyden maaperästä kellarin huonetilaan.
Mikäli laatan alla on viemäreitä, niin samalla uusiksi, ettei teräsbetonilaattaa tarvitse hetimiten hajottaa.

10 cm irrotuskaistaa on tarjolla kaupassa, se täytyisi sitten jollain ilveelllä askartella pysymään paikoillaan.

Mutta mihin kohtaan rakennetta tuo vedeneriste pitäisi oikeastaan laittaa, vanhaa seinä/sokkelirakenteeseenko telattuna ennen irrotuskaistan laittoa? Tuo on pinnaltaan hyvin epätasainen osuus.

Vaiko valmiiseen betonipintaan?

T. Mustakorppi

[Matti Alander]

Vedeneristysmassalla telaamalla ja tukiverkolla uuteen lattiapintaan ja seinään. Näin saadaa hyvin tiivistettyä lattian reuna-alueet. Mahdolliset mikrobit eivät tule laatan alta pääsemään huonetilaan. Taitaa jopa Radon pysyä maaperässä.
Lattiapinnoitteen voi sitten laittaa päälle ja seinäkin täytyy jotenkin pinnoittaa.

[korppi]

OK, kiitos selvennyksestä. Ajattelin maalata lattian betonin kuivuttua hengittäväksi mainostetulla Hagmans EP-V-lattiamaalilla josta meillä on hyvät kokemukset ennestään. Vedeneristys saumoihin siis ensin.

Mitenkä tuota puhalluslamppua pitäisi soveltaa, riittääkö että "näyttää" kuumaa liekkiä tarvittaviin paikkoihin vai pitääkö tohottaa pidempään per paikka? Täytyy ottaa sammutin ja vesiämpäreitä varalle, vaikka ei noissa tiiliseinissä ja betonianturassa kyllä mitään palavaa ole.

T. Mustakorppi

[korppi]

Kivimieheltä vei kaksi tuntia isoimman kiven poistoon. Kivi ulottui vielä seinän allekin joten timanttilaikka tuli tarpeeseen. Tästä projektista ei nyt ihan kotikonstein selvitty noiden kivien osalta.

Nyt maakellari on tasasyvyydessä kuitenkin. Delegoin tytöille pikkuisten kivien poiston ja teen lopullisen tasauksen tänä iltana. Huomenna sitten suodatinkangas, Isodrän-eristeet ja irrotuskaista, ja seuraavaksi suodatinkangas ja raudoitukset. Tohotin seiniä puhalluslampulla minkä uskalsin, kaikki kävin läpi lattian ja alaseinän kohdassa mutta erityisesti keskityin näkyviin rihmastoihin.

Valutalkoot ovat lauantaina ja kuivabetonilla tehdään. Toivottavasti ei ole pakkasen puolella. Olen tutkinut asioita, mutta yksi perustavaa laatua oleva kysymys on: milloin tietää, että hiertäminen olisi aika suorittaa?

Entä missä vaiheessa valun voi kastella ja peittää muovilla?

T. Mustakorppi

[korppi]

Lämpötila nollassa ja valutalkoot säädetty klo 10.30. Jännityksellä odotan lämpötilan nousua, pitäisi olla vähintään +5.

==

EDIT

Tehtiin betonit sisällä. Vähän tuli pölyä mutta lämpötilat paremmalla tolalla. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa.

T. Mustakorppi

[korppi]

Yksinpuheluksi menee, mutta postaanpa silti. Tosiaan erittäin yksinkertaiset kysymykset eivät johdu laiskuudesta tiedonhaussa, vaan Googlea on käytetty ahkerasti. Sellaiset lopullisen käytännölliset ohjeet saattavat hakutuloksista kuitenkin puuttua. Tärkeä "mutu-tuntuma", jota tarvitaan myös vaikka ruoan kokkauksessa on vaikea saavuttaa, jos yhtään mitään kokemusta ei ole ja tukiverkostot ovat erittäin rajalliset. Omilta remonttimiehiltä voi jotain asioita kysyä mutta RMT-spesifeistä asioista ei välttämättä kannata. Siksi tämä foorumi on elintärkeä, kun tässä yritetään pysyä kärryillä ja saada itsekin jotain tehtyä, vaikka täysiä tumpeloita ollaankin.

Valu nyt saatiin kuitenkin tehtyä. Onneksi saatiin "vastaavaksi mestariksi" kaveri jolla on hyvin käytännöllinen ote asioihin kun on hiljattain kivitalon rakentanut. Aamupuhteiksi kannettiin kuivabetonisäkit sisään ja betonimyllykin mahtui kellarin aulaan mainiosti. Tätä edeltävinä toimenpiteinä eristys, suodatinkankaiden laitto ja raudoitukset menivät hyvin. Vaikka pohja näytti vaateria, laittoi vatupassin miten päin vain, niin pikkuisen Isodrän-levyt irvistelivät mutta kuitenkin saatiin menemään niin ettei yksikään levy nyt haljennut. Raudoitukset olivat paikoin hieman korkealla mutta korokkeita siirtämällä asia ratkesi. Valun aikana osoittautui että tekemäni 5/10-senttimetriset korkomerkit olivat aika lailla turhia kun valu kuin itsestään asettui sopivalle tasolle raudoitusten päälle. Aluksi tuntui että kuivabetonia menee ihan tolkuttomasti mutta laskettu menekki 32 säkkiä toteutui tarkalleen ja yli jäi 8 varmuuden vuoksi ostettua säkkiä. Tietenkin tuosta tuli kellariin aivan uskomaton pöly, mutta ei sitä nyt esimerkiksi bändikämppään juuri levinnyt. Vesimäärä todettiin tavallaan aluksi mutu-tuntumalla mutta kyllä se samalla oli tarkalleen ohjeenmukainen 3 litraa, jolla kura oli todella sopivaa.

Ennen kuin ehdin kissaa sanoa, kaveri jo hiersi pinnan tuoreeltaan, pikkuisen vettä apuna käyttäen. Olin kyllä etukäteen sitä mieltä että hiertämisen kanssa pitäisi vähän odottaa, mutta näin tässä nyt kävi. Pinnalle tuli myöhemmin vettä ja se on nyt tämän näköinen:



Ilmeisesti pinnassa on nyt voimakkaasti sementtiliimakerrosta. Tästäkään viestistä ei päästä ilman kysymysosiota. Missä vaiheessa hionta olisi hyvä tehdä? Jossain oli että hionta nopeuttaa kuivamisprosessia.

Ajattelin Rahina-kiveä varrella:

http://www.rahilaikka.fi/katto_lattia.html

Sähkökäyttöisiin helvetinkoneisiin en ryhdy kun on vain noin 7 neliön pinta-ala. Kuinkahan syvälle hionnan pitää ulottua?

Pinnassa on jatkuvasti yli 10 astetta lämmintä ja ilman kosteusprosentti 90 prosentin paikkeilla. Pinnan muovitusta ei ole tehty, ehkä siinä nyt jo uskaltaisi kävellä jos muovituksen päättäisi tehdä mutta erään lähteen mukaan tämä on myöhäistä, jos sitä ei heti tee.

T. Mustakorppi

[korppi]

Tämä projekti olisi hyvä saattaa loppuun. Kevät kun etenee niin into nousee vähitellen, pitäisi päästä puita säilömään.

Vedeneristys saumakohtaan ei tunnu hyvältä idealta, koska mitään laattoja tai muita pinnoitteita ei ole tulossa, paitsi lattiamaali. Varmasti voi käyttää jotain muita massoja irrotuskaistan leikkaamisen jälkeen. Mikä olisi hyvä aine?

T. Mustakorppi