Kellarinseinän eristepaksuus Fuktisolilla

[Matti Alander]

Olen saattanut kirjoittaa tästä aiheesta aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti ja nyt kalliin energian aikaan taas ajankohtainen.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellariperustus oli eristämätön, toimi varastotiloina ja perunakellarina ym. Ideana oli korkea perustus joka saatiin syvälle perustettuna toimimaan routimattomana, eikä kosteus päässyt kapillaarisesti nousemaan puurunkoon valesokkelin tavoin. Kellari kuivui sisäänpäin ja tuuletettiin korvausilmaräppänöiden kautta hormista ulkoilmaan. Jos oli saunatiloja, niin puutrallit lattiassa päästivät myös lattian kuivumaan sisäänpäin. Hyödynnettiin Dalttonin kaasujen osapainelakia, vesikaasun tasaantumispyrkimystä korkeammasta höyrynpaineesta matalampaan.

Virheitä tehtiin vasta kun kellareita alettiin ottaa asumiskäyttöön, eristettiin ja maalailtiinkin sisäpuolelta, pinottiin puita kellarinseinää vasten tai kaapeja asenneltiin ulkoseinille. Estettiin sisäänpäin kuivuminen ja taustalevyt tai lämmöneristeet sisäpuolella homehtuivat, syntyi maakellarinhajua, jota pidettiin normaalina.

Sukupolvien vaihtuessa on nähinkin taloihin muuttaneet uudet asukkaat ja virheiden seurauksena hyvä talo saanut hieman huonoakin mainetta. Kellareita eristäessä lämmöneristys aina ulkopuolelle ja mielellään myös maanpinnan yläpuolinen osakin. Maanpinnan alla Fuktisol tekniikka poistaa kesäaikaisen kondenssin ja maanpinnan yläpuoline rappaus Eps eriste talviaikaisen kondenssin. Kellarin seinän lämpötila nousee maaperän lämpötilaa korkeammaksi ja kosteus alkaa vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta liikkumaan ulospäin kohti Fuktisol diffuusioavoimen eristeen ulkoreunaa, jossa pisaroituu ja valuu salaojaputkeen. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä suurempo vesihöyryn osapaine ja tehokkaampi kuivuminen. Alareunan kapillaarinen kosteuskin kuivuu ulospäin. Asuintilat saadaan kosteusilmastoltaan viihtyisiksi ja lämmitysenergiaa säästyy merkittävästi. Maaperää ei kannata lämmittää ja sen liikalämpiäminen voi myös teettää kosteusteknistä ongelmaa.

Lattiarakenteet toimii aivan samoin periaattein, eroaa vain siten että toinen rakenne pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa. 200 mm kerros Fuktisol eristettä lattian alla lämmitetyissä lattioissa välttämätön ja kellarin seinissäkin suositeltava joa kapillaarista kosteutta anturoiden kautta esiintyy. Kapillaarinen kosteudennousu ehkä yleisin perustusten kosteusongelma Suomessa.
200 mm kerrosta varten löytyy suojalistaa 205 mm ja valmiit hitsatut kulmakappaleet sisä- ja ulkokulmiin. Mikäli yläosa myös eristetään samalla ei välttämättä tarvita suojalistoja.

Aina silloin tällöin tulee vastaan, että joku suositellut patolevyn asentamista Fuktisol eristeen alle eristeen ja seinän väliin. Tällöin kumpikaan tuote ei kuivaajana pysty toimimaan. Syntyy höyrynsulku ulkopintaan ja patolevyn ilmaraon lämpötila nousee niin korkeaksi, että suunniteltu vesihöyryn kyllästyminen patolevyn selkämykseen ei toteudu.