Rintamamiestalon salaojaremontti

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.

Rintamamiestalon salaojaremontti

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Pe Syys 16, 2022 13:43

Kertaus on opintojen äiti sanotaan ja ajattelin vähän vielä valaista salaojaremontin aihetta.
Pääsääntöisesti puhutaan salaojitusremontista, jos perustuksissa kosteuden kanssa ongelmia, mutta homma on ajatuksena paljonkin laajempi. Siitä lähdetään että alunperin rintamamiestalon kellari pysyi kuivana sisäänpäin kuivumisen ansiosta. Salaojitus oli toteutettu tiiliputkilla iiriliitoksin kulmissa ja kytketty perusvesikaivon avulla sakokaivijen jälkeen viemäriputkeen. Kapillaarikatkot anturan alta puuttuivat koska rakenne pystyi kuivumaan sisäänpäin. Syösytorvista oli yleisesti vesi johdettu talosta ulommalle betonisin vesikouruin ja loiskekupein. Kosteuden pääsyä kellarinseinään pyrittiin estämään bitumilla, jota sitten oli tai ei.
Kellareita alettiin ottamaan asuinkäyttöön 1970 luvulla kun alkoi ensimmäiset sukupolvenvaihdokset. Verhoiltiin ja eristettiin sisäpuolelta, jolloin sisäänpäin kuivuminen häiriintyi, homehtumisesta ja sen terveysvaikutuksista ei silloin puhuttu. 1980 luvulla sitten alkoi kosteustekniset ongelmat puhuttaa ja tiilisien salaojaputkienkin uusinnan tarvetta alettiin ajatella. Toimivat hyvin mutta iiriliitokset kulmissa ja autotallin luiskissa jäätymään päässeet putket keräsivät lietettä ja juurikasvustoakin alkoi ilmetä niiden tunkeutuessa kosteaan tiiliputkeen. Tuli muovin aika ja sen kuviteltiin ratkaisevan ongelmat patolevyineen, mutta sisäpuolisen eristeen aiheuttamia ongelmia ei pystytty korjaamaan.
1993 allekirjoittanut tutustui Ruotsissa diffuusioavoimiin salaojittaviin lämmöneristeisiin ja oivalsi niiden nerokkuuden: Energian säästö, kesäaikaisen kondenssin esto lämmöneristyksen ansiosta, tehokas pystysalaojitus 370 litraa minuutissa metrin matkalta 100 mm paksuudella poisti veden paineen perustusta kastelevan vaikutuksen ja kaikkein tärkeintä diffuusioavoin ulkokuori päästi kosteuden purkautumaan ulospäin lämpötilaerojen ansiosta. Jopa sisäpuolen eristeet ja puurakenteetkin kuivuivat nopeasti. Oli syntynyt itse itsensä kuivaava rakenne, jota nykyisin suunnitteluohjeissakin korostetaan.
Tämä sama rakenn toimii myös lattiassa ulospäin kuivuvana, sekä kapillaarikatkona jolloin vältytään melkoisilta kaivuhommiltakin. Rakennuksen maaperä jäähtyy heikommin talon alla keskellä lattiaa ja usein halutaan myös lattialämmitystä, niin tarvitaan lattian alla vähintää 200 mm eristekerrosta Lamda 0.037. Riski höyrynpaineen siirtymiseksi sisäänpäin saadaan eliminoitua.
Kellarin seiniinkin suosittelen 200 mm kerrosta, niin saadaan merkittävästi tehokkaampi kuivumisprosessi ulospäin maaperän viielentyessä ja perustuksen lämpötilan kohotessa. Sitä varten löytyy leveämpää suojalistaa 205 mm ja siihen tehdastekoisia ulko- ja sisäkulmia. Maan pinnan yläpulikin on hyvä eristää ulkopuolelta perustuksien osalta ja siihen hyvä tuote on rappaus eps silikaatti rappauksella. Lämmöneristyksen paras paikka on aina ulommaisena, niin runko pysyy lämpimänä ja kondenssi estyy.
Putket ja kaivot vielä laadukkaina: Rännivesijärjestelmät kumitiivisteisin viemäriputkin, perusvesikaivo padotusventtiilillä, tuplakorkeat jäätymättömät rännivesisuppilot, salaojaputket 110 SN 8 lujuusluokalla ja lopun kruunaa laadukkaat teleskooppikaivot nurkissa 4 tn vahvoilla kansilla. Miltei pääsääntöisesti käytettävät suojahatut on tarkoitettu vain tilapäiseen työmaa suojaukseen estämään epäpuhtauksien pääsy kaivoon. Samalla saadaan myös lukitut kannet, joka on lapsiturvallisuudenkin tekijä.
Kaiken tämän kruunaa huolellinen asennus ja sanoisinko asennusohjeiden lukeminen.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2231
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Palaa alueelle Kellari ja sokkeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa