Rivinteeraus kellariin

[Wesgu]

Ensimmäistä viestiä kirjoitan ja tiedän, että tästä on kirjoitettu jonkin verran, mutta vastauksia mieltä painaviin asioihin ei oikein löytynyt.

Eli ensin pohjaa...
- Talo vm -56
- Koko hoito melko paksua, sen aikaista betoniharkkoa
- Talo hiekkaharjulla, jonka maa imee kosteutta todella hyvin
- Patolevyt, salaojat ym ulkoiset kosteuseristykset kunnossa

Sisäseinät ovat kellarissa osittain vanhalla tiilirinvinteerauksella ja osittain paneli/villa yhdistelmällä. Ajattelin nyt nuo panelit ja villat yms. poistaa kellarin seiniltä ja tehdä homman "kivellä".

Ajatuksena olisi nuo HB-Priimat 68 tai 88mm ja ilmarako (ehkä joku eristys maanpäälliselle osalle.. noin 50cm.. huonekorkeus 2m).
- Kuinka iso ilmarako riittää?
- Minkälaista eristettä kannattaa käyttää välissä?
- Tarvitseeko alareunaan kapilaarikatkoa?
- "muurataanko" ylhäältä kattoon saakka (eli umpeen) vai jätetäänkö rakoa (eli tuulettuisi/kuivuisi betonisen välipohjan ja panelikaton väliin?) ?

Muita ehdotuksia????

[Tinakenkäpoika]

Täällä tehtiin tuolla 68mm hb:n harkolla, nyt jos tekisin niin ottaisin tuon 88mm paksun, koska tuo 68 on jokseenkin kiikkerää. Jos ei ole tehty lattioihin kapilaarikatkoa, niin olisi kai hyvä vetästä lattiaan moinen, olisko se tehtävä sitten bitumilla tms. Ilmaväliksi riittää 50mm ja kivivillaa mieluiten ilmeisesti yläosalle, ei kyllä välttämätöntä. Itse tyhmänä muurasin sen yläosankin kattoon kiinni helpommalla olis päässyt kun olis uretaanilla välin vetässyt kiinni.

Ainiin, korjatkaa epäkohdat jos niitä tuossa esiintyy.

[samu84]

Kannattaa ehdottomasti muurata kattoon asti. Rivinteerauksen pitää olla ilmatiivis että se toimisi, ja siksi muuramalla ylös asti että seinästä tulisi tukeva, urski saattaa antaa vähän periksi, jolloin seinä pääsee heilumaan. Kannattaa laittaa kattoon jotkut rimat tuuletusraoan puolelle silleen että kivi tulis sitä rimaa vasten. Se helpottaa laastin sullomista yläsaumaan huomattavasti kun pystyy painelemaan laastit rimaa vasten.
Tuo hb-priima on kaiketi muuten ihan ok tavaraa -helppoa, halpaa ja nopeaa tehdä, mutta siihen ei kyllä saa oikein mitään kiinnitettyä kunnolla. Jos sulla on tiedossa jotain mitä pitää saada kiinnitettyä siihen seinään (oven / ikkunan karmit jne...), kannattaa täyttää harkoista ne pysty reiät muurauslaastilla tai s100:lla siltä alueelta että siellä on edes jotain kovaa mihinkä saa propun ottamaan.

[Matti Alander]

Rivinteeraus on vanha hyväksi todettu tapa toteuttaa kellarin seiniä ja on aivan ok. Varmasti 88 on tukevampaa ja parin sentin paksuus ero ei maata kaada ja tuleehan aavistuksen eristystäkin lisää. 50 mm on hyvä ilmarako ja yläosaan saman verran kovaa kivivillaa, mutta alaosasta kannattaa jättää eristämättä 300 - 500 mm, jotta rakenne voisi kuivua jonkin verran sisään päin. Ulkopuolen patolevyn kuivaamisominaisuudet ulospäin kun ovat kovin vähäiset ja varsinkin jos sen päällä on käytetty lämmöneristystä.
Patolevy kuitenkin laskee kosteuskuormaa, salaojituksen ohella, mikä on eduksi aivan alkuperäiseen rakenteeseen verrattuna. Samoin on maakallistuksen osalta, sekä rännivesien johtamisella putkituksella, jolloin ongelmaksi jää ainoastaan kapillaarinen kosteudennousu anturasta ylöspäin. Siksi uuden kevytsoraharkko rivinteerauksen alla kannattaa käyttää bitumia tai huopakaistaletta. Kevytsoraharkko sinänsä harvana rakenteena ei ole kovinkaan kapillaarista, mutta nousee se kosteus siinäkin noin paksuuden verran ja kohtuullisen helposti. Sisäpuolen tiivis pinnoittaminen kiihdyttää kapillaarisuutta jonkin verran, mutta pinta kannattaa kuitenkin ainakin slammata sisäpuolelta mahdollisimman ilmatiiviin rakenteen aikaansaamiseksi. Lämpimän kostean sisäilman päästessä kosketuksiin viileän ulkoseinän kanssa syntyy helposti kondenssia.

[ville]

Ei kannata sitä ylintä kerrosta muurata kiinni vaan laittaa urtsilla tai muulla hieman joustavalla aineella. Laasti aina rakoaa, kun seinä ja katto elää eri tahtiin.

[tuner]

Siporex-väliseinälaattojen asennusohjeessa kehotettiin nimenomaan laittamaan yläreunaan urtsia.

Tuli vähän kantapään kautta opittua että sahattu siporexpinta paree putsata huolella harjalla. Eihän se urtsi muuten tartu. Ei varmaan priimojenkaan kanssa ole haitaksi..

[Matti Alander]

Löytyy muuten erityisesti tarkoitukseen sopivaa joustavaa uretaania esim. Soudal Flexfoam tai Tremcon Elastic foam.

[maenjuh]

Asiallisia neuvoja, kiitos näistä. Itsellä sama homma aluillaan... Mutta tuosta Kouvistoliitosta on pakko kiittää ihan erikseen; mieletön paikkakunta sulla!

[Wesgu]

Juu... suuri ja mahtava Kouvostoliitto ;)

Kiitos tosiaan hyvistä neuvoista! Hieman kyllä arveluttaa tuo harkkojen kiinnitys lattiaan, jos pitää joku kermi laittaa väliin?! Onko tähän ideoita. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa laastilla ja jonkinmoisilla raudoilla vielä ankkuroida kohdilleen. Ja mitenkäs tuo ankkurointi ulkoseinään... tarvitseeko? Oletteko miten toteuttaneet? Toisesta seinästä kun tulee noin 5m pitkä.

Mitenkäs tuollaisen Priiman pinnoitus muuten. Onnistuuko tuohon helposti joku antiikkilaastin tyyppinen ratkaisu... nimimerkillä tulisi slammaus, väri ja pinta samalla vaivalla!

[JHakkinen]

Ulkoseinään ankkurointia suosittelen. Kahin kanssa suositellaan muistaakseni joka kolmanteen varviin laittamaan siteitä (esim. reikänauhaa).

[samu84]

Meillä ei ainakaan ole tullut halkemia katonrajaan noissa vanhoissa 40 vuotta vanhoissa rivinteerauksissa saatika noissa uudemmissa mitä itte oon väsänny vaikka kaikki on tehty kattoon kiinni. Asia olis tietty toisin jos katto ei olis betonia.
Jos tuommosen muuraa kattoon asti rakenteesta tulee sen verran tukeva ettei mitään ankkurointeja välttämättä tarvi, koska seinä on täysin "sopiva" katon ja lattian väliin, se ei silloin voi päästä huojumaan . Jos siihen seinään tulee vielä sisä tai ulkokulmia ne tukee seinää vielä entisestään.
Tukeviahan nuo muuratut väliseinätkin on vaikkei niitä tietenkään ole keskeltä seinää voitu ankkuroida.
Jos sen meinaa ankkuroida sokkeliin, pitäsi käyttää jotain jäykkää ramlaa, eikä esim. reikänauhaa, koska reikänauha estää seinää liikkumasta poispäin sokkelista, mihinkä suuntaan seinää ei mikään voi työntää. Jäykkiä ramloja (nauloja tms.) on taas pirun hankala laittaa ohutsaumamuuraukseen, koska joutuis aina lyömään palan pois kivestä ramlan kohdalta ja täyttämään paksummalla laastilla.
Tuo ankkurointi ohje kahille on luultavasti tarkoitettu julkisivumuurauksia varten, koska seinät on siinä tapauksessa paljon korkeampia,niissä pitää huomioida tuulikuorma ja ne on yläpäästään vapaina.
Yläsauma on suht helppo täyttää "maakostealla" muurauslaastilla kunhan siellä on joku rima takana mitä vasten sen saa sullottua, toki se onnistuu ilman rimaakin, on vaan vähän hankalempaa eikä tule välttämättä ihan täyteen asti.

Tuon pinnoittaminen on suht helppoa koska seinästä saa helposti suoran. Kannattaa varmaan pariin kertaan vetää joku pohjatasoite sinne ennen kuin uhraa kallista antiikkilaastia.

[JHakkinen]

Minä olen ymmärtänyt että ei pitäisi muurata ns. täyteen asti vaan jättää esim. 15mm vajaaksi johon sitten työnnellään villaa tai vielä paremmin vaikka solukumimakkaraa ja sitten elastinen kitti päälle. Vanha rakenne kuitenkin elää hiukan eri tahtiin kuin uusi. Sitten en tiedä josko tuollainen elastinen uretaani on olemassa niin kaipa sekin siellä asiansa ajaa. On varmasti nopeampi laittaa kuin tilkitseminen ja kittaus.

[samu84]

Kivirakenteet vanhat tai uudet elää hyvinkin vähän, jos elävät. Pahin mitä tuosta voi seurata on pieni hiushalkeama katonrajaan, joka on vain kosmeettinen seikka, ja tuleehan se halkeama sinne katon rajaan vaikka sauman täyttäis urskilla ja vetäis kitin päälle.
Toki uretaani on helpompi vetää sinne, mutta seinästä ei silloin tule niin tukeva kuin laastilla täyttäen, jolloin joutuu käyttämään kaiken maailman ramloja, jotka puhkovat mahd. eristettä ja hankaloittavat työtä eritoten ohutsaumamuurauksessa.
Mutta kukin taaplaa tavallaan.

[anttiaa]

Itselläni kanssa kellarin kuivatushankkeita.

Minulla on tuolla varastoituna poltettua umpitiiltä ja moduulitiiltä. Onko poltetulla tiilellä etuja kosteuden tasaajana? Kumpi olisi parempi umpitiili syrjälleen muurattuna vaiko modulitiili?

Voisiko kellarin maanalaiselle osalle rivinteerauksen väliin laittaa lekasoraa ja kivivilla sokkelin kohdalle ylös?

Mitäs mieltä 40mm foamista kellarin lattialle ja sen päälle ohut valu? Tämän päältä lähtisi rivinteeraus.

Kellarin tarkoitus on vain olla vesimittarin ja putkitusten teknisenä tilana. Koska kamarin lattia on puuvarainen kuivumuminen olisi perin tärkeää.

Mahdollisen ulkopuolisen eristämisen aion tehdä vasta ensi vuonna mikäli tarpeen.

[Matti Alander]

Parempi olisi aloittaa remontti oikeaoppisesti ulkopuolelta, suunnitella rakenteet ulospäin harveneviksi. Muissa kombromisseissa tahtoo liian usein joku seikka pettää, aiheuttaen ongelmia.
Esimerkiksi lattian päälle asennettu vesihöyrytiivis eriste saattaa aiheuttaa ongelmia väliseinille, sekä myöskin ulkoseinille ja uudelle rivinteerauksellesi. Sisäänpäin nyt kuivuva lattia lakkaa kuivumasta ja kosteus alkaa siirtyä sinne mihin se helpoiten pääsee.
Lattia tulee suunnitella toimivaksi aivan samoin periaattein, kuin kellarinseinäkin, siinä ei oikeastaan ole muuta eroa, kuin toinen on vaakatasossa ja toinen pystysuorassa. Lattiassa tulisi mielellään kosteusteknisesti ajatellen käyttää paksumpaa eristystä, kuin kellarinseinässä, koska maaperä talon alla jäähtyy melkoisen heikosti.
40 mm eristyskerros solupolystyreeniä on erittäin ohut eristys nykymittapuun mukaan ja tulisikin suunnitella eristyspaksuudeksi mielellään 200 mm eristyskerroksia.