Rivinteeraus jättääkkö vai purkaakko?

[RemppaVeijo]

Mietiskelen kellariremontin alkaessa että puranko rivinteeraukset vai jätänkö paikalleen? 56 rakennetussa täyskellarillisessa talossa on osittain rivinteeratut seinät, tarkoittaen että esim autotallin ja puuliiterin seinät ovat puhtaalla betonilla kun taas asuintilojen seinät on kaikki rivinteerattu. Ongelmia ei ole kovinkaan paljon (kapilaarisen kosteuden irroittamaa rappausta+maalia 20-30cm korkeudelle), mutta viime vuosina kun kellaritiloja on asutettu ja lämmitetty niin keväällä on lammikot lattialla pari päivää, kunnes kuivahtavat pois. Tarkoitus on purkaa lattiat ja saneerata tilat sekä asentaa lattialämmmitys, samalla kaivamme auki ulkopuolen ja asennan fuktisol tai isodrän eristyksen myös pystyosalle (en ole pääsyt selville näiden erosta vielä). Kellarissa on viimeiset 1,5 vuotta pöhissyt ilmalämpöpumppu, joka on muuten hemmetin hyvä sinne!

Miten näkisitte tuon rivinteeraus asian? Kannattaako purkaa, vai tekisinkö siihen timantilla aukkoja ala- ja yläreunaan, jotta ilma kieräisi sielläkin välissä? Paljonko näihin on yleensä jätetty rakoa, kun minusta tuntuu että meillä on muurattu miltei betoniin kiinni? Toinen juttu on seinän eristäminen maanpinnan ulkopuolella? Siitähän tulisi talosta pyramidin mallinen jos perusmuuri olisi leveämpi kuin ulkoverhous Tätä seikkaa puoltaisi rivinteerauksen jättäminen paikoilleen, eli sisäpuolinen "eristys".. Hoplaa ja taas on aivoille ajateltavaa

[Matti Alander]

Rivinteeraus on hyvä rakenne, eikä sen ilmavälin leveydellä ole niinkään merkitystä. Ilmavälillä on pieni eristävä vaikutus, joten pelkästään maanpinnan alapuolisella eristykselläkin tullaan toimeen. Sisäpuolellekin voidaan eristystä laittaa yläosaan tarvittaessa.
Rivinteerauksen kapillaarisuus tulee lattiasta ja anturasta, mutta saadaan aisoihin Fuktisol eristyksellä. Kyseessä on ilmeisen kapillaarinen maaperä, joten tehokkaamman kuivumisen aikaansaamiseksi laittaisin alaosaan tupla paksun kerroksen eli 200 mm salaojittavaa eristettä. Samalla saadaan kompensoitua myös yläosan eristepuutteita jonkin verran.
Rivinteeraus on rakennettu lattian päälle, jolloin saattaa olla että rivinteeraus jodutaan lattiaremontin takia purkamaan.

[granne]

Ja varmaan osittain vaikuttaa se rivinteerauksen kuntokin - jos on ehjää niin voinee jättää paikalleen.

Omassa torpassa (vm-60, kellari rak. alunperin maan päälle) juurikin kellarihumppa menossa - teetin rakennusliikkeellä nuo kakkasemmat hommat. Vanha rivinteri jätettiin paikalleen, vanha lattia leikattiin ihan "tyvestä" auki (kevyet 20 senttiä paksu betonilätkä, ja vielä suoraan kalliossa kiinni toisinpaikoin...), seinät eristettiin ja uusi "rivinteri" muurattiin kapeista lekaharkoista. Seinähän siinä paksuni sisäänpäin mutta eipä sitä kyllä missään huomaa, että tila on vähän pienentynyt. Ja kellari ei tunnu enää kellarilta ensinkään, vaan lämpimältä ja kuivalta asuintilalta.

[RemppaVeijo]

Paljonko pistit rahaa kiinni tuohon kellariremppaan ja mitä meni uusiksi? purkasitteko lattiat? Kauanko kesti? Meinasin itsekin ostaa purkutyötä ulkopuolelta ja ehkäpä muutakin mikäli oma aika ei riitäkään

[arijh]

Tuo rivinteerauksen jättäminen tai poistaminen mietityttää omassa remontissakin. Yrittäisin säästää aikaa, vaivaa ja rahaa ja jättää vanhan paikalleen, mutta mietin että miten se vaikuttaa lattian eristämiseen. Jos rivinteeraus on lattian päällä niin ainakin suunnittelijani suositteli jättämään 10-20 cm lattiaa seinän viereen ettei rivinteeraus kaadu. Mutta tämän takiahan sitten ei saada myöskään eristettä (Fuktisol/Isodrän) lattian alle seinään asti. Tuleeko tästä ongelmaa?

[Matti Alander]

Vaikea sanoa tuleeko ongelmaa. Mikäli kellarinseinä pystyy kuivumaan sisäänpäin, tuskin tulee.
Seinärakennetta rasittaa eniten kapillaarinen kosteudennousu, jos kellariseinän ulkopuoli on eristetty salaojittavalla hyvin seinää ulospäin kuivaavalla eristyskerroksella, kuivuu paksumpikin rakenne kohtuullisesti ulospäin, riippuen hieman seinärakenteen tiiveydestä. Rintamamiestalon sokkeli on pääsääntöisesti hyvinkin harva, miltei Siporexin luokkaa, jossa vesihöyryn vastus on hyvin pieni.
Mikäli haluaa varmistaa tehokkaamman ja syvemmälle rakenteeseen vaikuttavan kuivaavan ominaisuuden salaojittavalla lämmöneristeellä, voidaan ulkopuolella käyttää kaksinkertaista lämmöneristyskerrosta, eli 200 mm paksuutta. Tällöin anturan ja seinän lämpötila ero maaperän ja seinän välillä suurenee ja kuivaava höyrynpaine-ero kasvaa merkittävästi. Kuivuu varmasti myös rivinteetaukset ja pienet lattian pätkätkin ulospäin.