Aggregaatti

[korppi]

Tarkoituksena olisi rakentaa taloon varasähköt koska meidän metsäperällä sähkökatkoja on paljon ja enenevästi. Aiempien jatkoroikkaideoiden sijaan laitettaisiin sähkötaulun yhteyteen kytkin. Aggregaatti pyörittäisi arkkupakastinta, jääkaappia, puulämmityksen latauspumppua, patteriverkoston kiertovesipumppua, Oumanin lämmönsäädintä ja tulevaa porakaivon pumppua. Täytyisi vielä tehdä tarkat laskelmat mutta valaistuksella ja tietokoneella ei ole paljon väliä tässä tapauksessa.

Onko porukalla kokemuksia näistä:

http://tinyurl.com/cgggnex

Yksi asia mikä ei ole selvinnyt, on että kelpaako sähkö herkille laitteille. Tosiaan meillä ei TV:tä tarvitsisi katsoa mutta jossain mainostettiin aggregaatteja invertterillä: sopii jääkaappikäyttöön. Mahtaako tuossa Kärkkäisen vehkeessä olla invertteri? Lisäksi jossain joskus mainittiin että kiertovesipumppu voi "rallattaa" varasähköllä. Olisikohan tällä laitteella tällainen riski olemassa?

T. Epätietoinen huoltovarmuusintoilija Vihdistä

[Maatilallinen]

Generaattorin mitoituksessa muista ottaa huomioon nuo moottorikäytöt, generaattorin teho on oltava 3x suurin käynnistettävä moottori kW + loput moottorikuormat kW ja tämä jaettuna 0,8 ja tähän vielä päälle valaistus ym. käytöt.

Esimerkiksi itselläni tulisi 3x 2,2kW (porakaivon pumppu), + 0,4kW (kiertovesipumput), kattilan paloilmapuhaltimen tehoa en muista, olisiko 0,3kW ja tämä jaettuna 0,8 eli 9,1kVa generaattori. Tähän vielä päälle muutama kilowatti muihin kuormitukiin, jolloin itselleni hyvä generaattori olisi siellä 12kVa tietämillä.

5,5kVa ei välttämättä ainakaan ejektoripumpun kanssa riitä, uppopumput saattoivat olla pienitehoisempia, mutta niistä en mene varmaksi sanomaan.

Vikavirtasuojaa generaattorissa ei todennäköisesti voida käyttää, mikäli kiinteistössä on missään päin "nollattuja" nelijohdinjärjestelmän asennuksia. Syötön poiskytkentä 0,4 sekunnissa täytyy tapahtua myös generaattorikäytössä. Pienten generaattoreiden yhteydessä oikosulkuvirta ei moiseen riitä, ja täytyy käyttää esimerkiksi alijännite, ylikuormitus tms. suojalaitetta.

AVR jännitesäätöisten generaattoreiden sähkö riittänee herkemmillekin laitteille, jääkaappikin moista syö mielellään.

Kiertovesipumppujen "rallatus" taisi liittyä yksivaihemoottorin syöttöön huonolla invertterillä, ainakin itselläni kävi moinen ilmiö. Ei kai generaattoreilla moista tapahdu, ainakaan kolmivaihemoottoreille. Onko pumput yksi- vai kolmivaiheisia?

[pvalila]

Tuo porakaivo on vasta tulevaisuutta, mistä sulle vesi tulee nyt?

Jos tuon porakaivon voisi jättää kuvioista pois niin muut laitteet tulisivat toimeen aika pienellä aggregaatilla.

TH-marketissa Tikkurilassa on myytävänä 2,5 kW sähkösarttigenis (bensa) hintaan 220 egeä, laitteita siellä tasan yksi kpl.

Jos sulla nyt on normaali kaivo ja siinä vesiautomaatti, niin sitä jaksaisi tuokin pyörittää - ja pääsisit tosi halvalla, jos sulle jatkossakin sähkökatkojena aikana kelpaa nykyisen kaivon vesi.

Maatilallinen, tarkoititko tuolla 0,4 sekunnin paloajalla sulaketta vai vikavirtasuojaa? Ilmeisesti sulaketta, sillä se nyt ainakin palaa hitaammin poikki jos virtaa ei ole riittävästi.

Mun mielestäni sulakkeen suhteen ongelmaa ei ole, sillä vaikka nalli ei talon taulussa palaisikaan niin itse aggregaatin sulake on tietenkin mitoitettu siten, että se palaa kyllä.

[A13]

Porakaivon uppopumput ovat pienimmillään yksivaiheisia ja teholtaan kilowatin luokkaa, joten tarve riippuu tosiaankin siitä millainen ratkaisu korpille on tulossa.

Meillä on tekeillä 12 V laturiin, akkuun ja 2 kW siniaaltoinvertteriin perustuva varavoimaratkaisu. Siniaaltoinvertterit nimittäin kykenevät tuottamaan hetkellisesti nimellistehoon nähden kaksinkertaisen tehon, tässä tapauksessa siis 4 kW, minkä pitäisi olla vähintään riittävä 1 kW porakaivopumpun käynnistykseen. Kulutuspiikit otetaan siis akusta ja laturin teho määrittää keskimääräisen maksimitehon, mikä hyötysuhteet huomioonottaen jää tässä tapauksessa reilun puolen kilowatin tasolle. Sen pitäisi riittää jääkaappipakastimelle, tietokoneelle ja lisäksi tulevalle satunnaiselle porakaivopumpun, mikroaaltouunin, vedenkeittimen tai kahvinkeittimen kulutukselle. Tilanne paranee tästä vielä oleellisesti, jos onnistun löytämään jostain riittävän huokealla 180-200 A vaihtovirtalaturin

P.S. Tämä keskustelu istuisi luontevammin tuonne Lämmitys, ilmanvaihto, putket ja sähkö -osioon. Voisiko ylläpito mahdollisesti siirtää ketjun sinne.

[Maatilallinen]

Maatilallinen, tarkoititko tuolla 0,4 sekunnin paloajalla sulaketta vai vikavirtasuojaa? Ilmeisesti sulaketta, sillä se nyt ainakin palaa hitaammin poikki jos virtaa ei ole riittävästi.

Mun mielestäni sulakkeen suhteen ongelmaa ei ole, sillä vaikka nalli ei talon taulussa palaisikaan niin itse aggregaatin sulake on tietenkin mitoitettu siten, että se palaa kyllä.

Niin, siis jonkun suojalaitteen on regoitava 0,4 sekunnissa vikatilanteessa. Pienillä generaattoreilla virtaa ei tule tarpeeksi, jotta sulake tuossa ajassa kärähtäisi. Vikavirtasuoja, alijännitesuoja, generaattorin ylikuormitussuoja tms. täytyy toimia 0,4 sekunnissa. Riittävän isoilla generaattoreilla sulakkeetkin alkavat poksahdella, mutta ne ovat jo sen kokoluokan vehkeitä että niitä löytyy paremmin teollisuudesta, sairaaloista ym...

Tosin mulla on täällä sellainen tilanne että viimeisellä mökillä saattaa olla ettei 16a sulake kovin nopeasti tai ehkä välttämättä ollenkaan poksahda edes Savon Voiman syötöstä, uunin kun kääntää päälle niin valot himmenee aivan surkeaksi, samaan vaiheeseen jos eksyy esim. 2kW sähköpatteri niin vanhemman mallinen televisio jo pimenee

Tuonne on aika pitkä matka omaa linjaa, jonka mitoitus on tainnut aikoinaan perustua halvimman mahdollisen AMKAn valintaan

Tilanne paranee tästä vielä oleellisesti, jos onnistun löytämään jostain riittävän huokealla 180-200 A vaihtovirtalaturin

Laita niitä useampi pyörimään, 120a generaattori on melko tavallinen, jo 90-luvun dieselvolkkareissa ja varmaan muissakin on moisia ollut.

Noita 180-200A löytyy myös, mutta ne voi olla aika kalliita. Joissain mersuissa taisi olla 180a ilmajäähdytteinen, noissahan on harrastettu myös vesijäähdytteistä laturia.


Jos et ole invertteriä vielä hankkinut, niin voihan myös ajatella 24v järjestelmää. Kylähullut kulkurit -foorumilla myydään 24v/3kW siniaaltoinverttereitä, http://kylahullutkulkurit.fi/forum/view ... f=5&t=3678

Siihen kaveriksi 24v/100-150a generaattori, siitä lähtee tarpeeksi tehoa invertteriä syöttämään. Kai noitakin jostain saa kohtuulliseen hintaan.

Tosin noita ei enään 3,5hp Briggsillä tai vastaavalla pyöritellä, tarttee olla jo vähintään 10hp moottori että jaksaa pyöriä suuremmallakin kuormalla.

[korppi]

Tuli tosiaan valittua alueeksi tämä Hankintavinkit, mutta keskustelu toki kääntyi kattamaan myös tekniset seikat. No tuosta Kiporista sen verran, että oletan sen olevan Kiinassa tehty, mutta sillä on kuitenkin oma virallinen maahantuoja Kipor Finland huoltoverkostoineen.

Täytyy tunnustaa tietämättömyytensä ejektori- ja uppopumppuasian suhteen. Ilmeisesti ejektoria pidetään parempana, mutta vaatisikos se kuitenkin jonkinlaisen pumppuhuoneen maan päälle? Tämä varavoima-asia on meille aika tärkeä, eli jos uppopumpun kanssa olisi helpompaa, niin sopivalla, ehkä kolmevaiheisellakin, uppopumpulla päästäisiin aggregaattia kohtuullisilla kustannuksilla käyttämään niin hyvä. Jos ejektorit vievät järjestään enemmän virtaa niin se hankaloittaa tilannetta. Pystyisi lämmittämään taloa ja peseytymään normaalisti. Lämmityskaudella lämmin käyttövesi tulee puulämmityksen perässä olevasta varaajasta. Puuhellalla voi tehdä ruokaa.

Nykyiseen kaivoon ei varavoimaa saa emmekä muutenkaan halua enää ylläpitää sitä. Kaivo on pintakaivo järven rannassa monen sadan metrin päässä naapurin mailla, sähköt siihen tulevat meiltä pidemmän mutkan takaa mutta sinne naapurin aittaan emme saa varavoimaa järjestymään. Pakkaspäivinä veden tulo katkeaa vähintään kerran päivässä, usein useamminkin ja pitää mennä aittarakennukseen sulakkeita räpsyttelemään. Erityisesti pienen lapsen kanssa tämä on tosi hankalaa. Lisäksi vesi tulee todella hitaasti ja pumppu käynnistyy isolla viiveellä aina kun vesihana avataan. Kaivossa on alitehoinen Grundfossin pumppu johon jo painekytkin uusittiin, ei mitään apua, emmekä halua tässä kaivossa enää investoida uuteen tekniikkaan vaan teemme mieluummin oman porakaivon. Ideaalisesti porakaivon yhteyteen tulisi vesiposti puutarhakäyttöä varten ja käsipumppukin, ilmeisesti sellainenkin on mahdollinen?

Tietenkään ei pidä mennä liiallisuuteen näiden huoltovarmuusideoitten kanssa, kuten Huovisen Hamsterit-kirjassa, mutta tapaninpäivän sähkökatko oli hyvin opettavainen kokemus.

Mustakorppi

[Maatilallinen]

Täytyy tunnustaa tietämättömyytensä ejektori- ja uppopumppuasian suhteen. Ilmeisesti ejektoria pidetään parempana, mutta vaatisikos se kuitenkin jonkinlaisen pumppuhuoneen maan päälle? Tämä varavoima-asia on meille aika tärkeä, eli jos uppopumpun kanssa olisi helpompaa, niin sopivalla, ehkä kolmevaiheisellakin, uppopumpulla päästäisiin aggregaattia kohtuullisilla kustannuksilla käyttämään niin hyvä. Jos ejektorit vievät järjestään enemmän virtaa niin se hankaloittaa tilannetta. Pystyisi lämmittämään taloa ja peseytymään normaalisti. Lämmityskaudella lämmin käyttövesi tulee puulämmityksen perässä olevasta varaajasta. Puuhellalla voi tehdä ruokaa.

Nykyiseen kaivoon ei varavoimaa saa emmekä muutenkaan halua enää ylläpitää sitä. Kaivo on pintakaivo järven rannassa monen sadan metrin päässä naapurin mailla, sähköt siihen tulevat meiltä pidemmän mutkan takaa mutta sinne naapurin aittaan emme saa varavoimaa järjestymään. Pakkaspäivinä veden tulo katkeaa vähintään kerran päivässä, usein useamminkin ja pitää mennä aittarakennukseen sulakkeita räpsyttelemään. Erityisesti pienen lapsen kanssa tämä on tosi hankalaa. Lisäksi vesi tulee todella hitaasti ja pumppu käynnistyy isolla viiveellä aina kun vesihana avataan. Kaivossa on alitehoinen Grundfossin pumppu johon jo painekytkin uusittiin, ei mitään apua, emmekä halua tässä kaivossa enää investoida uuteen tekniikkaan vaan teemme mieluummin oman porakaivon. Ideaalisesti porakaivon yhteyteen tulisi vesiposti puutarhakäyttöä varten ja käsipumppukin, ilmeisesti sellainenkin on mahdollinen?

Ejektoripumpussa kaivossa on ejektori ja itse pumppu on maan päällä. Ejektori toimii siten, että pumpulta menee korkeapaineista vettä takaisin ejektorille pienempää putkea pitkin, ja ejektorin suutin "nappaa" uutta vettä kaivosta mukaansa, eli ejektori luo paineen veden nostoon pumpulle, yli 10 metristähän ei voi imeä.

Ejektoripumput vie kyllä enempi virtaa, Grundfosin nykyisissä ejektoripumpuissa on pienimmässä CR 5-9DW mallissa 1,5kW moottori ja muissa 2,2kW moottori.

Ejektoripumpussa on hyvänä puolena se, ettei sähköosia ole veden alla, käyttöikä tuntuu olevan pitkä, 30 vuotta menee kevyesti. Ejektori ei jää niin herkästi jumiin kaivoon kuin isompi uppopumppu, sekä ejektori ei liiku kaivossa, uppopumppu pyörähtää aina käyntiin lähtiessään, pahimmassa tapauksessa se voi iskeytyä joka kerta kiveen käynnistyessään ja hajoaa nopeasti.

Jos asuu ukkosherkällä alueella, niin uppopumput saattaa kärähtää herkemmin, tuo kaivo kun on aika hyvä maadoitus.

Sekä ejektori- että uppopumppu tarvitsevat maanpäällisen tilan, uppopumpussakin painesäiliö pitää saada sijoitettua, ejektoripumpussa tietysti sen lisäksi tulee se itse pumppu.


Käsipumppua et kyllä sinne kaivoon enään putkien + kannatinvaijerin lisäksi saa mitenkään tungettua, se vesipostikin on parempi laittaa talon seinään.


Nykyisessä kaivossa on kyllä jotain pahasti vialla. Painekytkin ei tunnu toimivan kunnolla, säädöt on pielessä, kytkin rikki tai kytkimelle tuleva putki tukossa. Jos kytkin on uusi, onko se säädetty ja onko tarkistettu että putki kytkimelle on auki. Jos on vanha galvanoitu putki niin voi olla tukossa. Myös vanha painemittari voi näyttää pieleen, eli painetta on mittarin mukaan enemmän kuin oikeasti (melko yleinen vaiva) ja tämän avulla kun säädetään painekytkin, ei paine ole riittävä.

Esimerkiksi itselläni säädin viime kesänä pumpunvaihdon yhteydessä painekytkimen kaivossa olevan mittarin mukaan 4-5bar alueelle. Lämpökeskuksessa mittari näytti kuitenkin 0,5bar vähemmän. Ajattelin sen johtuvan siitä, että kaivo on niinpaljon alempana, enkä jäänyt pohtimaan asiaa sen tarkemmin. Säädin paineen kaivon mittarin mukaan 4,5-5,5bar alueelle. Pari päivää sitten vaihdoin kaivolle uuden mittarin. Uusi näyttää samoilla painekytkimen säädöillä samaa kuin lämpökeskuksen mittari, eli vanha näytti 0,5bar liikaa, vaikka menikin aina nollaan kun paineet olivat poissa.

Jos sulakkeita palaa päivittäin niin sitten on liian pienet sulakkeet, pumppu rikki, maakaapelivikaa tms. Vai onko se kuitenkin moottorinsuojakytkin jota täytyy kuittailla?

Jos se laukeilee itsestään niin täytyy tarkistaa että se on varmasti säädetty moottorin nimellisvirralle, säädöt voi joissain muuttua itsestään aikojen saatossa, mm. mulla on lämpökeskuksessa kiertovesipumpuilla vanhat siniset Katkot, niissä täytyy vanhemmiten teipata / liimata säätölipare paikoilleen, muuten se pikkuhiljaa hivuttautuu nappuloita painettaessa pienemmälle ja lopulta suoja ei pysy päällä.

Niin, jos sähkö tulee teiltä niin mittauskeskusta syöttävä generaattori kyllä antaa virtaa myös sinne nykyiselle kaivolle.

[A13]

Tilanne paranee tästä vielä oleellisesti, jos onnistun löytämään jostain riittävän huokealla 180-200 A vaihtovirtalaturin

Laita niitä useampi pyörimään, 120a generaattori on melko tavallinen, jo 90-luvun dieselvolkkareissa ja varmaan muissakin on moisia ollut.
--- --- ---
Jos et ole invertteriä vielä hankkinut, niin voihan myös ajatella 24v järjestelmää. Kylähullut kulkurit -foorumilla myydään 24v/3kW siniaaltoinverttereitä, http://kylahullutkulkurit.fi/forum/view ... f=5&t=3678
--- --- ---
Tosin noita ei enään 3,5hp Briggsillä tai vastaavalla pyöritellä, tarttee olla jo vähintään 10hp moottori että jaksaa pyöriä suuremmallakin kuormalla.

Ihan hyviä ja perusteltuja ehdotuksia Maatilallisella, olen pyöritellyt niitä itsekin mielessä, mutta juuri tästä toteutettavasta konseptista ne ovat karsiutuneet pois, sillä varavoimakone on vain yksi rooli, jossa tekeillä olevaa "ajettavaa aggregaattia" tullaan käyttämään. Työnimestä on helppo arvailla muita mahdollisuuksia
* Tilankäytön ja hihnakäyttöjen muiden tarpeiden takia vehkeeseen ei ole käytännöllistä istuttaa kuin yksi laturi.
* 24 V olisi sähköteknisesti parempi ratkaisu, mutta ajatuksena on, että akkuna palvelee erään satunnaiskäytössä olevan auton akku. Tällä varmistetaan se, että a) se auton akku pysyy käyttökunnossa eikä pääse vahingossa tyhjenemään ja jäätymään (enää toista kertaa), b) ei tarvitse ostaa erikseen yhtä akkua lisää ja c) hätätilanteessa voi käyttää jonkun muunkin auton akkua.
* Moottorina oli alunperin tarkoitus käyttää juurikin mainitsemaasi 3,5 hv ruohonleikkurin moottoria, mutta sitten vastaan osui kiinnityksiltään ja akseliltaan täysin yhteensopiva 8 hv Briggs, niin pitihän se kerätä talteen Isompi teho mahdollistaa muutamien muiden juttujen lisäksi myös sähköntuottokyvyn kasvattamisen tulevaisuudessa , jos sopiva isompi laturi joskus kävelee vastaan.

[korppi]

Kiitos vinkeistä! Tosiaan pelkään pahoin että nykyisen kaivon vika on maakaapelissa, parisadan metrin kaapeli menee kokonaisuudessaan naapurin mailla ja sitä on ikävä lähteä fiksailemaan, aikaisemmin on kuulemma korjattu jo kun puun juuret rikkoivat kaapelin. Siellä naapurin aitassa on tosiaan sininen vikavirtakytkin. Parhaimmillaan vian saa korjattua napsauttamalla sen päältä pois ja päälle mutta viime talvena meni siihen että piti räpsytellä pääkytkintä ja käännellä sulakkeita, että vesi alkoi virtaamaan. Sulakkeet eivät ole kuitenkaan palaneet. Mökkinaapureissa, jotka talon meille myivät, on eläkkeellä oleva sähkömies joka on kaikkensa yrittänyt asian kanssa. Pumppu on uudehko mutta siinä ei ole mitään painemittareita eikä säätöjäkään sen puoleen. Painesäiliötä ei ole ollenkaan. Ei ihme että täällä kaukana vesi virtaa huonosti kun pumppu imee veden ensin alempana olevasta kaivosta, vesijohto nousee ensin pitkän ylämäen, sitten laskeutuu puutarhassamme talon kellariin josta sen pitäisi vielä nousta keskikerroksen vesilaitteisiin.

Meillä on varsinainen sähköpääkeskus hankalassa paikassa keskellä niittyä tolpassa, ajattelin että varavirran järjestäisi vain talolle ja kytkisi kellarin nykyaikaiseen keskukseen. Tällöin navetan ja puhutun aitan sähköt jäisivät ilman varavirtaa. Satakiloista aggregaattia ei tuonne niitylle pysty raahaamaan ja parempi varmaan säilyttää laitetta lämpimissä sisätiloissa.

T. Mustakorppi

[A13]

Lämpimässä ja kuivassa sisätilassa säilyttäminen olisi tietysti laitteen pitkäikäisyyden ja käynnistymisen kannalta hyvä juttu, mutta käyttöä varten se on sitten kuitenkin pakokaasujen takia raahattava ulos. Jos käyttöä on usein, niin ei kuulosta kovin kätevältä. Ehkä kannattaisi ennemmin tehdä talon seinän viereen jonkinlainen aggregaattikatos, jossa se aparaatti olisi sateelta suojassa ja josta johto kulkisi kiinteästi sisälle tarvittavaan paikkaan.

Porakaivosta pitää vielä mainita, että kannattaa miettiä sen sijainti ihan kunnolla. Meillä on entisten omistajien teettämä porakaivo keskellä pihaa vanhan parin metrin syvyyteen asti täytetyn rengaskaivon pohjasta läpi porattuna, ja se ei ole ollenkaan hyvä ja viisas ratkaisu. Jos itse pääsisin porakaivon sijoittamaan, niin tekisin talon kellarin viereen maan alle eristetyn betoniseinäisen montun, esimerkiksi 1 m x 1 m x 1 m. Kaivon poraus betonikuution pohjasta läpi ja päälle nostettava, lämpöeristetty betonikansi sen verran maanpinnan alla, että päälle saa nurmikon. Ja siitä betonikuutiosta sitten ryömintäaukko kellariin. Samasta aukosta kulkisi tietysti myös vesi- ja sähköjohdot. Näin ei tarvitsisi kaivaa vesiputkia pitkin pihoja routarajan alapuolelle, ei huolehtia kaivon pakkaseristyksestä, ei pohjavesien noususta tai pintavesien valumisesta kaivokuoppaan jne. Ja korpin tapauksessa se aggregaattikatos voisi olla tuon betonikannen päällä, jolloin kansi kannattaisi jättää maan pinnan yläpuolelle.

[Maatilallinen]

Kiitos vinkeistä! Tosiaan pelkään pahoin että nykyisen kaivon vika on maakaapelissa, parisadan metrin kaapeli menee kokonaisuudessaan naapurin mailla ja sitä on ikävä lähteä fiksailemaan, aikaisemmin on kuulemma korjattu jo kun puun juuret rikkoivat kaapelin. Siellä naapurin aitassa on tosiaan sininen vikavirtakytkin. Parhaimmillaan vian saa korjattua napsauttamalla sen päältä pois ja päälle mutta viime talvena meni siihen että piti räpsytellä pääkytkintä ja käännellä sulakkeita, että vesi alkoi virtaamaan. Sulakkeet eivät ole kuitenkaan palaneet. Mökkinaapureissa, jotka talon meille myivät, on eläkkeellä oleva sähkömies joka on kaikkensa yrittänyt asian kanssa. Pumppu on uudehko mutta siinä ei ole mitään painemittareita eikä säätöjäkään sen puoleen. Painesäiliötä ei ole ollenkaan. Ei ihme että täällä kaukana vesi virtaa huonosti kun pumppu imee veden ensin alempana olevasta kaivosta, vesijohto nousee ensin pitkän ylämäen, sitten laskeutuu puutarhassamme talon kellariin josta sen pitäisi vielä nousta keskikerroksen vesilaitteisiin.

Se ei ole vikavirtasuoja vaan moottorinsuoja, eli laukeaa mikäli moottori ottaa enemmän virtaa mitä pitäisi. Tämä suojelee moottoria jos esim. pumppu on jumissa, yksi vaihe puuttuu ja virta kasvaa tms. vikatilanteilta.

Vika tuntuisi olevan tuossa moottorinsuojassa. Jos se tosiaan on sininen Katko, niin siellä todennäköisesti se säätölipare on "valunut" pienemmälle ja tilanne korjautuu säätämällä se uudelleen. Pumpun moottorin tyyppikilvestä pitäisi selvitä nimellisvirta (kytketty todennäköisesti kolmioon). Varsinaista asteikkoa noissa kytkimissä ei ole, vaan ainoastaan merkattu lipareeseen kytkimen virta-alueen rajat. Kytkimen tyyppikilvestä löytyy virta-alue, ja siitä voi sitten arvioida missä kohden pumpun virta on kytkimen virta-alueella, puolivälissä, 3/4 osa tms. ja sen mukaan säätää lipareen.

Sitten se pitää teipata paikalleen ettei vastaava toistuisi. Sulakkeiden ja pääkytkimen napsuttelulla ei todennäköisesti ole ollut sinänsä vaikutusta, mutta moottorinsuoja on sinä aikana jäähtynyt sen verran että virta on taas kytkeytynyt. Tai sitten jokin sulake / pääkytkimen kärki on niin palanut, kytkentä heikko tms. että välillä katoaa yksi vaihe, jolloin tietysti moottorinsuoja lopulta laukeaa.

Onko tulppa- vai automaattisulakkeet? Tulppasulakkeissa voi löysällä ollessaan tapahtua kipinöintiä pohjan ja itse sulakkeen välillä, jolloin pohja palaa karrelle eikä virta kulje kunnolla uudenkaan sulakkeen kanssa sekä sulake lämpenee tarpeettomasti joka saattaa jopa polttaa sulakkeen. Suosittelisin kyllä tarkistamaan koko taulun mikäli siellä tapahtuu pätkimistä, ulkotiloissa nuo voi mennä pahaan kuntoon.

Itselläni viime kesänä vaihdettiin yhteen ulkotiloissa n. 50 vuotta olleeseen tauluun nollakisko, oli ihan umpiruosteessa ja tolppaan kopautettaessa napsahti poikki


Kyllä painemittari ja painesäiliö jossain on oltava, jos niitä ei löydy niin huono toiminta ei ole ihme. Eihän painekytkintä voi säätää mitenkään ilman mittaria, eikä pumppu oikein ilman painesäiliötä toimi. Ei ne suoraan pumpussa ole, ne voi olla jossain muuallakin. Missä se painekytkin on, siinä yhteydessä pitäisi olla myös mittari. Ja siellä painekytkimen kannen alla on kaksi säätöruuvia.

Millainen se pumppu on? Onko se tyyppiä CH, CR, CM, MQ, JP vai jokin muu. Jos löytyy uudehko CH, CM tai CR niin pumpun puolesta homman pitäisi kyllä toimia MQ tai JP on todennäköisesti alitehoisia.

Tuo vesijohdon pituus ei ole ongelma, kyllä sitä vettä tulee paljon pidemmänkin putken päästä kunhan paineet on kunnossa ja putki riittävän kokoinen. Jos ylämäki on suuri, niin se täytyy ottaa huomioon painekytkintä säätäessä. Jos painekytkin on pumpulla, ja talolle on 10m nousua, niin jotta talolla olisi 4bar niin pumpulla on oltava 5bar painetta.

Paineen voi turvallisesti nostaa alueelle sammutus 4bar, käynnistys 3bar. Sen voi nostaa ylemmäksikin, kunhan tutkii ettei löydy 4bar osia. Painesäiliön tyyppikilpi ja muoviputkien merkinnät täytyy tarkistaa. Mikäli nämä on vähintään 6bar, niin paineen voi nostaa käynnistys 4bar, sammutus 5bar. Näillä paineilla vettä pitäisi tulla kunnolla, mikäli pumpun tuotto vain riittää.

Niin, ja jos sieltä löytyy MQ tai JP pumppu eli vesiautomaatti tms. niin näiden kanssa painetta ei voida nostaa yli 4bar koska niistä loppuu tehot, nuo paremmat pumput sitten jaksaa.

Porakaivosta pitää vielä mainita, että kannattaa miettiä sen sijainti ihan kunnolla. Meillä on entisten omistajien teettämä porakaivo keskellä pihaa vanhan parin metrin syvyyteen asti täytetyn rengaskaivon pohjasta läpi porattuna, ja se ei ole ollenkaan hyvä ja viisas ratkaisu. Jos itse pääsisin porakaivon sijoittamaan, niin tekisin talon kellarin viereen maan alle eristetyn betoniseinäisen montun, esimerkiksi 1 m x 1 m x 1 m. Kaivon poraus betonikuution pohjasta läpi ja päälle nostettava, lämpöeristetty betonikansi sen verran maanpinnan alla, että päälle saa nurmikon. Ja siitä betonikuutiosta sitten ryömintäaukko kellariin. Samasta aukosta kulkisi tietysti myös vesi- ja sähköjohdot. Näin ei tarvitsisi kaivaa vesiputkia pitkin pihoja routarajan alapuolelle, ei huolehtia kaivon pakkaseristyksestä, ei pohjavesien noususta tai pintavesien valumisesta kaivokuoppaan jne. Ja korpin tapauksessa se aggregaattikatos voisi olla tuon betonikannen päällä, jolloin kansi kannattaisi jättää maan pinnan yläpuolelle.

Tuo porakaivon sijoitus on tosiaan paras tehdä siten, että kaivo porataan suuremman kaivon, tai tuollaisen "betoniseinäisen montun" pohjalle. Tuosta kaivosta/montusta on hyvä tehdä niin iso, että sinne mahtuu pumppu, painesäiliö ym. tarpeellinen, jolloin sieltä ei tarvita kuin vesijohto talolle eikä tarvitse rakentaa muita maanpäällisiä pumppuhuoneita.



Itselläni porakaivo on tuollainen. Tuossa on muistaakseni halkaisijaltaan 2m renkaista huoltokaivo kallioon asti, josta on porattu sitten varsinainen porakaivo. Huoltokaivo on n. 5m syvä ja siinä on yksi välitasanne. Ejektoripumppu ja painesäiliö varusteineen on tuolla kaivossa.

[A13]

Maatilallisella on varmasti omista lähtökohdistaan hyvät perusteet suositella porakaivolle tuollaista erillistä kainvonrengassysteemiä. Meillä on juuri sellainen, ja minä en sellaista suosittelisi, siksi paljon huonoja puolia siinä on. Niistä pienin ei ole se, että piha-alueella kaikki metriä syvemmät kuopat ovat korkean pohjaveden aikaan veden vallassa. Nykyisessä kahden metrin kuopassa on siis nytkin metri vettä pohjalla - ja kyseessä on nimenomaan maasta nouseva pohjavesi. Sen seurauksena kaivossa lämpöeristeenä olevat styroksit ovat vedessä ja veden pinnan yläpuolella kaivossa kasvaa sieniä. Voi vaan toivoa, että reiän yläpään sulkeva mansetti on vesitiivis, sillä ajatus raanasta tulevasta kylmästä sieniliemestä ei ole kovin mukava.

Minä suosittelisin sellaista ratkaisua, jossa kaikki kaivon huoltokohteet ovat talon tai muun lämpimän rakennuksen yhteydessä, porareiän yläpää mukaanluettuna. Jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, niin sitten mahdollisimman suuri osa komponenteista pitäisi olla lämpimässä rakennuksessa.

[Maatilallinen]

Maatilallisella on varmasti omista lähtökohdistaan hyvät perusteet suositella porakaivolle tuollaista erillistä kainvonrengassysteemiä. Meillä on juuri sellainen, ja minä en sellaista suosittelisi, siksi paljon huonoja puolia siinä on. Niistä pienin ei ole se, että piha-alueella kaikki metriä syvemmät kuopat ovat korkean pohjaveden aikaan veden vallassa. Nykyisessä kahden metrin kuopassa on siis nytkin metri vettä pohjalla - ja kyseessä on nimenomaan maasta nouseva pohjavesi. Sen seurauksena kaivossa lämpöeristeenä olevat styroksit ovat vedessä ja veden pinnan yläpuolella kaivossa kasvaa sieniä. Voi vaan toivoa, että reiän yläpään sulkeva mansetti on vesitiivis, sillä ajatus raanasta tulevasta kylmästä sieniliemestä ei ole kovin mukava.

Minä suosittelisin sellaista ratkaisua, jossa kaikki kaivon huoltokohteet ovat talon tai muun lämpimän rakennuksen yhteydessä, porareiän yläpää mukaanluettuna. Jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, niin sitten mahdollisimman suuri osa komponenteista pitäisi olla lämpimässä rakennuksessa.

Tokihan tuollaisen huoltokaivon pohjalta on vietävä viemäröinti jonnekin, muutenhan se tosiaan täyttyy vedellä, vaikkei pohjavedestä niin esim. huoltotöiden yhteydessä putkista valuvasta vedestä. Mulla tuo on rinteessä ja pohjalta menee putki alemmas rinteeseen. Täytyykin muuten muistaa käydä katsomassa että pää on auki. Jos tuollaisen syvän joutuu tekemään tasaiselle maalle niin eihän sitä viemäröintiä saa minnekään, silloin vedet täytyy nostaa ylös uppopumpulla tms.

Lisäksi siinä täytyy olla tuuletusputket, joita näkyy kaksi tuossa kuvassa, että ilma vaihtuisi eikä alkaisi kasvamaan kaikennäköistä. Hyvin tuo on mulla pelannut, ei ole ollut mitään ongelmia.


Huono puoli tuossa on että jos talvella sattuu jotain, niin kaivolle ei ihan äkkiä ole mitään asiaa. Matkaa on niin paljon että parhaiten ehkä pääsee hiihtämällä kaivolle ja lapioimalla sen esiin.

Mutta eipä ole tarvinnut mennä kuin kerran, en itse ollut moista tapahtumaa todistamassa mutta edellinen isäntä kertoi juttuja kun oli joskus 80-luvulla kun oli vielä lehmätkin jne... painesäiliö ruvennut vuotamaan pahasti ja vedenpaine hävinnyt, oli kuulemma pitänyt aamuyöstä kovassa pakkasessa lähteä kaivoa etsimään hankien alta

[korppi]

Pumppu on Grundfos JP5-X-B-A, käsittääkseni yksivaihevirtavehje. Painesäiliötä tosiaan ei missään välissä ole. Tällekin kaivolle on kyllä talvella varsinainen tetsaaminen, lumikengät lähinnä voisivat auttaa

Jos porakaivosta puhutaan, niin voisiko painesäiliön sijoittaa talon kellariin siihen pisteeseen jossa vesijohto tulee taloon sisään? Vai pitääkö olla lähempänä kaivoa ja pumppua?

T. Mustakorppi

[Maatilallinen]

Pumppu on Grundfos JP5-X-B-A, käsittääkseni yksivaihevirtavehje. Painesäiliötä tosiaan ei missään välissä ole. Tällekin kaivolle on kyllä talvella varsinainen tetsaaminen, lumikengät lähinnä voisivat auttaa

Juu, alitehoinen on mokoma. Tuo on juuri näitä vesiautomaatti -tyyppisiä pumppuja, joissa ei ne tuotot ja paineet päätä huimaa Sitäpaitsi tuon kanssa ei pitäisi käyttää moottorinsuojakytkintä, ja jos sitä ei ole säädetty entisen kolmivaihepumpun jäljiltä niin ei ole ihme että laukoo.

Moottorinsuojaa käytetään vain kolmivaiheisten pumppujen yhteydessä, yksivaiheiset eivät sitä yleensä tarvitse, niissä on sisäänrakennettu lämpösuoja kuten myös sinunkin pumpussasi. Tuossa voi olla elektroninen painekytkin, joita voidaan joissain tapauksissa käyttää myös ilman painesäiliötä.

Tuossa pitäisi olla esim. Grundfosin CM 3-8 kolmivaihemoottorilla varustettuna 50l kalvopainesäiliöllä niin kylläpä tulisi hienosti vettä

Jos porakaivosta puhutaan, niin voisiko painesäiliön sijoittaa talon kellariin siihen pisteeseen jossa vesijohto tulee taloon sisään? Vai pitääkö olla lähempänä kaivoa ja pumppua?

Kyllä voi sijoittaa, tosin painesäiliötä ei kannata mihinkään kovin lämpöiseen tilaan esim. kattilahuoneeseen laittaa, vesi lämpeää siellä ollessaan ja sitten saa aina laskea ihan jonkin aikaa vettä ennenkuin alkaa kylmää tulla

Painesäiliö painekytkimen ja mittarin kera on parasta sijoittaa samaan tilaan kuin pumppukin, mikäli käytössä on maanpäällinen esim. ejektoripumppu.