seuraa pitkähkö kertomus rintamamiestalon yläkerran sisä-(ja ulko-)remontista 1,5 vuoden ajalta.
Kyseessä vm. 1952 rintamamiestalo 6,5m x 8m pohjalla, eli pienehkö. Remontoitu joskus 80-luvun lopussa ja tietenkin lähes kaikki vanha ja kaunis poistettu ja tilalle laitettu lastulevyä joka paikkaan. Kaikki seinät ja katot olivat lastulevyä ja lattioihin oli lyöty lastulevy, jonka päälle liimattu parketti. Muuta alkuperäistä ei ollut näkyvissä oikeastaan, kuin alakerrassa kahden oven listat ja eteisen paneelit sekä alakerran paneelikatto (sen yritän irroittaa ehjänä kunhan sinne asti joskus remontissa pääsen). Yläkerran remontointi otetiin ensin työn alle. Alakertaan ei ole oikeastaan vielä koskettu. Lähtötilanteen kuvia ei taida olla lainkaan, tajusin vasta nyt.

Ajatus oli repiä yläkerrasta pinnat pois ja tarkistaa onko alla mitään ogelmapaikkoja. Olimme asuneet talossa 4 vuotta ja huomanneet että jossain mättää. hajua oli etenkin eteisess ja yläkertaan johtavassa kylmässä rappukäytävässä. Purin käytävän atomeiksi ja syykin selvisi. Seinässä ei ollut eristystä lainkaan ja jossain vaiheessa sinne oli pursotettu uretaania muutama pullo pienestä poratusta aukosta. Liekö kondensoinut uretaannin pintaan ja kerännyt kosteutta/hajua sitten.

Pitkillä sivustoilla oli remontoidut vinttikomerot ja niitä oli tarkoitus muuttaa lämpimäksi tilaksi, koska talo on pienehkö. Purkaessa paljastui, että puolesta välistä alas päin vinokattoja ja pitkiltä seinustoilta oli poistettu vaakalaudoitukset + purut ja tilalle oli laitettu routaeristyslevyä ja alumiinipaperia vähän sinne päin. Tietysti vinokattojen yläosasta on valunut puruja pois ja niiden tilalle oli tungettu lasivillaa. Lasivillat olivat tukkineet sen vähäisen ilmakierron, joka aiemmin oli ollut kattoruoteiden ja peltikaton välissä. Villat olivat mustina, mutta ei märkinä kuitenkaan.
Samaan yhteyteen teetettiin kattoremontti/ulkovuorauksen uusiminen (vanha oli höttöä, kuten myös vinolaudoitus katon vuotoalueen alapuolelta. Vinolaudoitus mureni käytännössä käsivoimin siitä kohdalta, eli noin 1,5m leveältä alalta räystäältä alas asti. Runko oli kuitenkin ehjä pääosin. Vanha ulkovuoraus poistettiin, vinolaudoitus korjattiin, purut imetiin pois, tuulensuojalevyt päälle ja kuivapuhalluksena seiniin uusi eristys ekovillasta) ja kattoa korotettiin lisäeristyksen vuoksi + tietenkin asianmukaiset tuulentuojalevyt, ilmaraot ja aluskatteet laitettiin. Konesaumaa päälle. Rappuset oli valettu kiinni verhoiluun ja lahottanut alaohjauspuun ja muut rakenteen ympäriltä. Niitä vaihdettiin ja rappuset poistettiin (milloinkohan ehtii tekemään uudet noiden kuormalavojen tilalle?).
Tein koteloinnin paperilla ja vaakalaudoituksella vinokattojen alapuolelle ja vinoihin osiin ylemmäs puhallettiin 30cm ja vanhojen väliseinien kohdalta alaspäin 25cm ekovillaa. Tuo 5cm ero johtui siitä, että vanhojen vinttien kattotuolien alapintaan löin 2"x2" lisäkoolauksen kattotuolin suuntaisesti ja ylemmissä vinokatoissa oli jo valmiina 2"x4" vastaavasti lyötynä. Näin saatiin eristetilaa kasvatettua, mutta vino-osista ei kuitenkaan tullut liian matalia. Yläpohjan eristeet (vähän purua, vanhoja täkkejä ja mattoja, lasivillaa, yms. muuta roinaa) postettiin ja tilalle puhallettiin 40cm ekovillaa. Vanhat vintit otin huonekäyttöön palkittamalla 200mm kertopuupalkeilla aukot, jossa isäni oli apuna. Aukot ovat 230cm paikkeilla ja niitä tuli yhteensä 4kpl. Molempiin makuuhuoneisiin nukkumasyvennös, käytävän avarrus ja uuden wc:n kohta. Lisäksi makuuhuoneisiin tein pienet vaatehuoneet, sisämitta 1,2x1,2m kutakuinkin.

Edellisen remontoijan virityksiä purkaessani huomasin, että aikanaan on katto vuotanut ja lahottanut yhden kattotuolin alapäästään metrin matkalta ja 1,5m verran kattotuolin alapäätä kannattelevaa 4"x5" parrua. Kivasti oli edellinen remontoija vaan lyönyt uudet eristeet ja uudet pinnat näinden rakennevaurioiden päälle, vaikka oli 100% varmasti ne huomannut remontoidessaan. Ilmeisesti edellinen remontti on teetetty jollakin firmalla?? mutta ei ole enää ketään elossa kertomassa tarkemmin. Näitä sitten korjattiin tunkin kanssa ja isäni oli tässäkin apumiehenä. 4"x5" parrua jatkettiin lattiasta poistetulla samankokoisella tavaralla ja kattotuolin päähän vaihdettiin uutta tavaraa, joka lastoitettiin molemmin puolin.
Purut olivat tummuneet välipohjasta isolta alueelta ja sen myötä nekin meni vaihtoon. Talossa oli kuoriasongelmaa ennen remonttia ja vaimo tahtoi purut poistamalla varmistaa, ettei niitä enää remontin jälkeen olisi. No niinpä poistin lapioimalla kaikki purut välipohjasta. Laskeskelin, että yhteensä tuli 80 jätesäkillistä purua lapioitua ja kannettua pihalle. Kerran kaaduin jyrkissä portaissa ja olipa siivo alakerrassa, kun 200l jätesäkillinen purua levähti rappusiin. Takamus oli myös pitkään hellänä tuon jälkeen. Nyt ne purut on tuolla rinteessä maatumassa. Tilalle laitoin ekovillalevyt.

Talon ainoa wc on tehty 80-luvun remontissa rakennetun ulkoeteisen yhteyteen. Melko energiataloudellinen viritys, kun on kylmä ns. käkikelloeteinen, jossa n. 1,5x1,5m kokoinen patterilämmitteinen vessa. Eristettä oli seinissä ja katossa vain 5cm styroxlevyt. Ei ihme, että talvisin meinasi jäätyä putket. Meinaa ne tosin vieläkin jäätyä, kun on vessa edelleen väliaikaiskäytössä, mutta laitoin 100mm ekovillalevyt kattoon, niin on nyt pärjätty. Styroxit lähti pois ulkoverhoilurempan yhteydessä. Kunhan saan yläkertaan uuden wc:n/suihkun valmiiksi, niin katkaisen ulkopömpelin wc:n vedet ja puran sen pois. Tilalle tulkoon kylmäeteinen.
Palataanpa asiaan. Yläkertaan olimme suunnitelleet uuden vessan ja sen yhteyteen suihkun. Talon suihku on kellarissa saunan yhteydessä (puolikellari). Kellari on silloin 80-luvulla remontoitu ja tietenkin silloin on tehty styroxilla sisäuolinen eristys sokkelin ja rivinteerauksen väliin. Sen joutuu purkamaan, joten sekin asia puoli sitä, että talossa olisi tarpeen toinen suihkutila. Katsotaan sitten myöhemmin teenkö kellariin uuden suihkun ja saunan vai jätetäänkö varastoksi. Uuteen yläkerran vessaan suunnittelmimme ammeen ja sitä varten piti pyytää kantavuuslaskelmat rakennesuunnittelijalta. Laitoin 3 kpl 51x175mm lankkua tukemaan vessan lattiaa tulevaa ammetta varten. Välipohjan kannakkeet ovat siis tuota samaa kokoa, tosin hieman paksumpaa tavaraa. Päädyin vessan lattiarakenteessa 3x gyprociin jossa välikerros soiroista ja sähköinen lattialämmitys siinä kerroksessa. Lattiakannakkeiden päälle tein lisäkoolauksen 2"x3" tavarasta, etä saatiin viemäriputket kunnolla mahtumaan eikä loveuksia tarvinnut tehdä näin ollen niin paljon kannakkeiseen. Viemäri- ja vesiputket menevät välipohjan läpi olohuoneen katon ja eteisen kautta alapohjan läpi kellariin. Pitää vielä eristää vesiputket hyvin, kun avaan alapohjan kunnolla. Siellä tuntuu hönkä käyvän, eli jossain on reilumpi ilmavuoto. WC:n lattian pohjat tein 32x100mm tavarasta ja kaadot tein kiilaamalla. Ulkoseinät ja katton suoristin koolaamallaja samalla syntyi ilmarao (liekö edes tarpeen) ja 2 uutta seinää tein 2"x4"-tavarasta, jonka päälle löin vaakalaudoituksen. Pitäisi ainakin olla tukeva ja voi ripustaa huoletta seinille mitä tahtookaan. Ilmanvaihdon hoitaa katonrajaan asennettava poistopuhallin. Vessa on kokoa 2,2x2,2m ja vinokatto laskee noin metrin korkeuteen reunassa. Höyrynsulun hoitaa katossa muovi ja se on limitetty vedeneristyksen kanssa. Kattoon koolaus ja panelointi. Oon vähän erakkoluonteinen jurnukka ja totesin taas kerran, nyt kylpyammetta ylös kantaessani, että olisi hieno taito, jos osaisi käydä pyytämässä naapurilta apua pahimmassa tarpeessa. No nousi se amme yksinkin, mutta helpommallakin olisi voinut päästä.



Yläkertaan ulkosenustoille laitoin 2x12mm huokolevyt limittäen. Tavara oli jotain K-Raudan virolaista ja loppui hieman kesken. K-Raudassa oli uusi erä huokolevyä ja se oli Huokoleijonaa. Ostin sitten sitä ja kotona huomasin, että levyt ovat eri paksuisia, vaikka molemmat olivat 12mm tavaraa. Mittailin ja huomasin, että virolainen levy oli 12mm, mutta Huokoleijona 10mm paksua. Kävin K-Raudassa uudelleen, mutta heiltä ei edes koneelta löytynyt tietoa, mitä levyä se ensimmäinen erä oli. Kävin puukeskuksessa ja siellä oli myös Huokoleijonaa. Kysyin myyjältä paksuudesta ja oli kuulemma 12mm tavaraa. Otin sitäkin tarvittatavan määrän mukaan ja ajoin kotiin asentamaan. Sama vika, taas oli 10mm paksua. Näit en viitsinyt palauttaa kun matkaa olisi tullut 150km. Lopulta purin pois asentamani 12mm levyjä keskeneräisiltä seiniltä ja asensin tilalle 10mm paksut Huokoleijonat. Oli taas ylimääräistä työtä, mutta opinpahan, että jatkossa otan aina selville mitä tavaraa minulle myydään ja onko sitä saatavilla lisää, jos loppu kesken. Ja senkin opin, että eri valmistajilla 12mm voi tarkoittaa eri paksuutta. Yllättävää vain, että suomalaisella valmistajalla mitta heitti ja Viron "halpatavara" oli jämptiä. Onneksi ikkunaseinät ehdin levyttämään 2x12mm tavaralla, koska ikkunoiden asennus oli mitoitettu sen mukaan. 10mm tavaralla olisi ikkunat tulleet 4mm seinäpinnasta ulos.
Lattiakannakkeiden alakylkiin on lyöty rimat ja näiden varassa on irtolaudoitus. Jonkin verran vaihdoin irtolaudoitusta, kun oli tummista puruista muuttunut tummaksi. Pääasiassa tavara oli ihan hyvää vanhaa muottilautaa tms. Päälle tuli siis 20cm ekovillaa ja lattiakannakkeiden päälle tein ristiinkoolauksen 2"x3" tavarasta entisen vinon 2"x4" sijasta. Tämä siksi, koska tahdoin hieman laskea lattiaa, ettei huonekorkeus vähenisi liikaa. Kattoon tein nimittäin ristiinkoolauksen, eli katto laski 5cm edeltäneestä. Lattian laskeminen tuotti pientä haastetta palomuurin levennysosan ja uunien pohjavalujen osalta, mutta nämäkin sai ratkaistua viimeistelyvaiheessa "custom-listojen" avulla. Yläkerran lattiat löin pontatusta koivulaudasta. Alle laitoin ilmansulkupaperin limitettynä seinälevyjen/seinän paperoinnin kanssa. Yhden huoneen löin heti kesällä uunikuivasta tavarasta ja loput tein sydäntalvella. Kesällä tehty rakoilee hieman lopputalvesta (yhden talven kokemus ja nyt toinen menossa), kun taas talvella lyöty ei rakoile lainkaan. Lattiat käsittelin osmocolorin harmaalla puuvahalla. Telalla kaksi kerrosta, mutta nyt jos tekisin, niin hinkkaisin käsipelissä rätillä tms. Telalla ei saanut niin ohutta tasaista kerrosta, kuin olisin toivonut. Ihan hyvä tuli lopulta, mutta olisi voinut tulla parempikin vielä.


Käytävän seiniin ja kattoon laitoin sormipaneelia huokolevyn päälle. Matala yläkerta sai sirosta paneelista jolain tavalla tilaa lisää. Pienisorminen paneeli varmaan huijaa silmää jollain lailla. Huoneiden kattoihin laitoin stp-kuusipaneelia. Olisin tahtonut perinteisempää tavaraa, mutta täältä suunnalta en mistään löytänyt kunnon tavaraa, joten päädyin vähiten huonoon. Katot risiinkoolasin, että sähköt saatiin piiloon ja paperointi päälle. On muuten ikävää puuhaa koolata yksin kattoa, vaikka tavaran pituus ei ollut pisimmillään paljoa yli 4m /25x100mm lauta. Sormipaneelit käsiteltiin ulkona osmocolor lumi -puuvahalla. Vai oliko matalumi, en muista enää. Stp-paneelit käsiteltiin ponttien osalta ulkona ja varsinainen vahaus tehtiin paikoillaan katossa.

Huokolevyt kiinnitin ruuvaamalla ja kittasin ruuvinkannat. Esiliiteröinnin jälkeen laitettiin sanomalehteä ruuvinkantojen päälle. Saumoihin ja nurkkiin liisteröin voimapaperista soirot ja päälle tuli alustapetti. Osaan seinistä laitoin päällystäpetin limisaumoilla ja osan maalasin Uulan sisämaalilla. Palomuureista raaputtelin irti maalit ja lohkeilevat kohdat. Tasoitin ja maalasin samalla sisustusmaalilla. Yläkerran takan siloittelin tasoitteella ja maalasin / rappasin antiikkilaastilla. Vanha oli maalattu oranssiksi ns. jäljittelemään punatiiltä ja tiilen saumat oli maalattu harmaalla. Oli aika ilmestys. Alakerrassakin oli toinen takoista vastaavan näköinen ja sen olen myös rapannut antiikkilaastilla inhimillisemmän näköiseksi.


Uuden vessan takia käytävän päähän olisi tullut ovien törmäyskurssi. Kaksi ovea vierekkäin 90 asteen nurkassa. Vinokaton takia vessan ovi aukeaa ns. väärään suuntaan (työn alla vielä), joten päädyin kehittelemään toiseen makuuhuoneeseen liukuoven. Aikani katselin valmiita liukuovia enkä löytänyt mieleistä, joten itse piti tehdä. Saksan ebaysta löysin vanhat navetan oven rulla. Taisi tulla hintaa 35€ postikuluineen niille. No halvan hinnan syy selvisi kyllä, kun avasin paketin. Pyrät olivat umpiruosteessa ja vääntyneet. Aikani niitä putsailin ja vääntelin ruuvipenkissä. Lopulta niistä tuli hyvät. Seuraavaksi piti kehitellä kiskosysteemi. Päädyin kahteel pitkään L-profiilin rautaan, joihin porasin seinäkappaleeseen kiinnitystä varten reiät ja alapintaan toiset reiät. Vastaavasti toiseen kappaleeseen alapintaan reiät ja pulteilla yhteen sen jälkeen, kun täkkipulteilla olin kiinnittänyt seinäkappaleen runkotolppiin. Toki toiseen kappaleeseen oli vielä hitsautettu pyörötanko L-raudan päälle, jotta renkaat rullaavat tukevasti. Oven tein perus ponttilaudasta ns. navetanovi-tyylillä. Lauta oli jotenkin tylsän näköistä ja ovea rakentaessani sain jostain päähänpiston, että kokeilen miltä näyttää, jos rälläkällä vetelee lautoihin ns. piilutuksen. Hyvä tuli, mutta aikaa vei jonkun tunnin, kun 30m lautaa veteli molemmin puolin. Käytin kiillotuslaikkaa tms. ja muutama niitä kului. Oven kahvaa mietin jonkin aikaa, kunne löysin pihan rojuläjästä vanhan messinkisen pöytälampun, jonka poika joskus kaatoi ja kierteet murtui rungosta. Irrottein lampun osat ja yhdestä osasta sain huoneen puolelle vetonupin ja toisesta osasta sai upotettavan vetokohdan oven seinän puoleiselle puolelle. Lopuksi asennus ja erikoinen viritys roikkuu nyt tuolla yläkerrassa ja odottaa käyttöä.

Vanhat rappusaskelmat oli päällystety vanerilla ja sen päälle liimattu muovimatto. Rappusten nousupintaan matto oli liimattu suoraan. Hommaa riitti irroituksessa. Aluksi poistin liimat ja ajattelin jättää vanhan maalipinnan näkyviin. Maalipinta kärsi kuitenkin niin paljon, että joku muu ratkaisu piti keksiä. Otin epäkeskohiomakoneen ja hioin rappusia aikani. Tulos kelpasi emännälle, joten pyyhkäisen läpinäkyvän puuvahan pintaan ja rappuset saavat olla laikukkaat.


Listoitusta varten kiersin taas lähiseudun puutavaraa myyvät liikkeet läpi ja eipä tietenkään löytynyt mieleistä tavaraa. Vaimo sitten kävi vapaapäivänä ostamassa valmiiksi maalattua ihan kohtuullisen näköistä ns. antiikkilistaa lattialistaksi ja saman profiilin peitelistaa oviin/ikkunoihin. Asensin listat enkä ollut tyytyväinen lopputulokseen. Päädyin maalaamaan listat paikoillaan 2 kertaan ja nyt niihin tuli hieman sellaista eloa, jota kaipasin. Eli tyydytään tähän tilanteeseen. Olen moneen otteeseen harmitellut, ttä pitäisi asua isossa kaupungissa, jotta olisi kunnon tavaraa saatavilla. Toisaalta korvessa asumisessa on paljon hyviäkin puolia
Jatkan tarinaa jossain vaiheessa, kun homma taas etenee. Nyt on tulossa pakollinen luova tauko, sanotaanko terveydellisistä syistä, mutta loppuvuodesta pitäisi taas remontin jatkua. Vastailen mielelläni jos tulee kysyttävää tarkemmin tekemiini ratkaisuihin liittyen. Laitan loppuun muutaman kuvan remontista. En löytänyt remontinaikaisia kuvia nyt (olisiko toisella koneella...), joten tässä nyt alkuun jotain kuvatusta.


e: korjailin joitain kirjoitusvirheitä.



















