Meillä urakka ei ole aivan mahdoton, talon peruskunto on hyvä ja useimmat huoneista asuttavassa kunnossa, edellinen omistajapariskunta ehti tehdä vieläpä laadukasta perinnerakentamishenkistä remonttia moneen huoneeseen. Samoilla linjoilla jatketaan, vanhaa säilyttäen, oma maku huomioiden väreissä, tapettien valinnassa ja tietysti sisustuksessa muuten. Täydellisen suorista seinistä ja lattioista ei edes haaveilla, oma silmäni tykkää muutenkin elämän jäljistä. Tähän mennessä on puhdistettu talon alusta, poistettu viimeiset laminaattipinnat talosta, tehty kosmeettista keittiöremppaa (täältäkin lähtee myöhemmin lastulevyt veks), korjattu ja säädetty vanhaa hanaa, kaunistettu saunarakennusta (alkuperäinen, mutta modernisoitu niin pitkälle, että täällä jää perinnerakentamisideat suosiolla unholaan) yms.
Omat juttunsa silti täälläkin, niistä voi lukea myös blogin remonttiarkistosta: http://villabeata.net/category/remontti/ - saatan silti tännekin jotain erikseen kirjoitella.
Samalla myös sisustetaan.
Meillä tuo remppaosasto on ensisijaisesti emännän vastuulla. Kokemusta minulla on aikaisemmin lähinnä pintatöistä, oppimisintoa, kärsivällisyyttä ja huolellisuutta kyllä riittää. Hiljaa hyvä tulee!
Tulossa muutaman kylmän huoneen kunnostusta asumiskuntoon, ikkunoiden kunnostusta (kunhan pääsen kurssille), kylppäriremppaa (tai kylppärin/kuistin rakennustöitä) ja uusi keittiö, kunhan timpurintaidot kehittyvät sen verran, että voin itse tehdä
.
. Tuo kulkumahdollisuus olisi kumminkin pohjan toimivuuden kannalta mukava palauttaa...
. Harmillista kyllä, ihan samanlainen aarrelöytöpaikka tämä talo ei ole. Edelliset asukkaat jättivät kumminkin huomaavaisesti talosta löytyneet vanhat lehdet ja tapetinpalat tänne meille ihmeteltäväksi. Plussana sitten tuo paljon parempi kunto, ei täällä muita pommipaikkoja ole kuin ysärikylppäri - ja senkin aiheuttamat vauriot ovat todennäköisesti vielä pieniä ja ainakin varsin rajoittuneita.
.