rintamamiestalo.fi

Rossipermantoja yleisesti pidetään hyvänä ratkaisuna, mutta varsin ongelmallisia, kun ilmasto muuttuu. Päivittäin sataa ja ilma kosteata tuulettamiseen, lisäksi tuuletusilman mukana helposti tulee siitepölyä ja katupölyä mikrobeille ravinteeksi. Kuivana pysyminen ennen vanhaan perustui etupäässä lämp ...

Aivan normi setti, mikrobikasvustoa löytyy kyllä etsiessä. Sisäpuolinen eristäminen tunnettu riskirakenne ja 90 luvun alussa tehdylle salaojitusremontillekkaan voi paljonkaan painoarvoa laittaa. Kellarista saa kyllä kuivan, mutta melko isot remontit joudutaan tekemään. Lämmöneristeet ulos, maan alapu ...

Paras lopputulos saadaan ehdottomasti koko betonilaatta uudistetaan ja lämmöneristetään hyvin, sekä kapillaarinen kosteudennousu katkaistaan. Purkutyö ei rintamamiestalossa välttämättä ole niinkään suuri, kun lattiat heikkorakenteisia. Heikkorakenteisen lattian päällekkään ei oikein ole kannattavaa u ...

Aivan oikein ajateltu, kellarin seinä rossitilaa vasten toimii samoin periaattein kuin ulkoseinäkin. Kylmäsillan voi eristää eps-eristeellä yläosastaan ja pelkkä mekaaninien kiinnitys riittää. Käytän nyt tilaisuutta hyödyksi opastukseen miten toimitaan eristeasennuksissa kulmissa, jotta niistä saadaa ...

Usein kuulee puhuttavan, että talo painunut salaojituksen vuoksi tai pelätään talon painumista. Pääsääntöisesti talon painumisella ja salaojituksella ei ole tekemistä keskenään. Suurimmat syntipukit ovat yleisesti suuret lehtipuut talon läheisyydessä, joiden juuret voivat kuivattaa savipatjaa jopa 5 ...

Märkä maa ulkopuolella routii ja rikkoo perustusta. Jos pahasti rikki niin sokkeli korjattava ja tapoja monia: Harkoista uutta tilalle, uusi valu ulkopuolelle, sisäpuolelle tuentaa jne... Perushomma kuitenkin eristää koko rakennus salaojittavilla eristeillä, salaojitus ja rännivesien putkitus, maaka ...

Kapillaarinen kosteudennousu on ehkä yleisin kosteustekninen ongelma rintamamiestalon perustuksissa. Se näkyy tummina läikkinä juuri lattiapinnan ja seinän alaosassa. Jos kellarinseinää on maalattu, niin pinnoite seinän alaosissa korkkaa. Rintamamiestalon perustus on korkeana hyvä rakenne ja harvoin ...

Olen saattanut kirjoittaa tästä aiheesta aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti ja nyt kalliin energian aikaan taas ajankohtainen. Alkuperäinen rintamamiestalon kellariperustus oli eristämätön, toimi varastotiloina ja perunakellarina ym. Ideana oli korkea perustus joka saatiin syvälle perust ...

Tämä erittäin tärkeä ja yleinen aihe ja käydä tästä keskustelua, niin asia selviää monelle muullekin. 1. Kailalla kohtuullisen hyviä ajatuksia, mutta jonkin verran vanhentunuttakin perinnerakentajan tietoutta, perusajatus kuitenkin kunnossa ei höyrynsulkua ulkopintaan. 2. Vesihöyryn paineeseen vaikut ...

2. Patolevyjen ja peltilevyjen ajatus heikosti toimii teoriassakin tuulettamalla, rakenteet yleensäkin kuivuvat ja kuivaneet lämmittämällä lämpötilaerojen avulla. Käytännössäkin näitä patolevyseiniä kun tulee tiukkaan tahtiin korjattavaksi, niin alaosa perustukseta kohtuullisen tehokkaasti märkä. Ei ...

1. Pintavesien yhdistäminen salaojitukseen on kiellettyä ja sitä pitää välttää rakennustapaohjeiden mukaan. Maaperää ei ylimääräistä kannata kastella muutenkaan, samalla myös helposti kulkeutuu hienoaineksia salaojitukseen. Varminta on tehdä rakennustapaohjeiden mukaisesti, näistä virheistä syntyy he ...

Valitettavasti tässä maassa jopa liikaakin ratkotaan kosteusongelmia tuulettamalla. Tyhjään tilaan talon alle vaikeaa saada niin paljon kuivaa ilmaa ja kosteutta pois että olosuhteet olisivat alle 85 % suhteellista kosteutta oikeastaan koskaan. Kuvailemasi ongelmat perustuvat kapillaariseen kost ...

Salaojitusremonttien yhteydessä ratkaistaan myös kellareiden lämmöneristys ja kosteuseristys. Nyt EU kiristää Suomessakin vanhojenkin omakotitalojenkin energian kulutusta. Salaojaremontin yhteydessä lämmöneristyksen toteuttaminen jo nyt on järkevää kosteusteknisesti, mutta myös lämpötaloudellisesti. ...

Joskus tulee tilanteita, jolloin eristystä ei mitenkään saa kohtuullisesti ulkopuolelle ja on tehtävä kombromisseja. 150 mm eps-maskiharkko kestää hyvin kosteutta ja on hyvinkin höyrytiivis. Rivinteerauksen voi toteuttaa sillä kohtuullisella kustannuksella ja helposti. Saadaan kylmäsillaton eristys j ...

Ruotsista saadun tiedon mukaan lämpötilaeroa maaperän ja betonilaatan välillä tulisi olla vähintään 3 astetta, jotta vesihöyryn osapaine suuntautuu kohti 100 % kosteuden maaperää. 200 mm eristekerros on aika hyvä ja toimiva ollut yleisesti. Maaperän lämpiäminen on harvemmin keskusteluissa esiin tulev ...